Kiina kiinnostaa lääketeollisuutta

Vuonna 1985 Kiinassa oli 1 377 lääketehdasta, ja ne olivat pääosin valtion omistamia. Vuonna 2005 tehtaita oli 3 731 ja niistä vajaan kolmanneksen omisti valtio. Lääkkeitä tarvitsevia sairaaloita on 18 400 ja apteekkeja 230 000. Kun Kiina liittyi WTO:n jäseneksi vuonna 2001, valtion monopoliasema lääkkeiden ostajana ulkomailta päättyi. Maailman noin 30 johtavasta lääkeyrityksestä 27 on perustanut tuotantolaitoksia ja myyntiorganisaatioita Kiinaan. Maassa toimivat mm. Lilly, Pfizer, Novartis ja Organon, jotka ovat ryhtyneet siirtämään myös tutkimustoimintaa ja tuotekehittelyä Kiinaan, jossa kustannukset ovat pienet, ja vielä hoitamattomia tavanomaisia sairauksia on runsaasti. Näin tuotekehittelyä voidaan nopeuttaa ja maan kasvavat lääkemarkkinat ovat samoin houkutus. Lääkemarkkinat ovat 50-kertaistuneet 25 vuodessa ja jatkavat kasvuaan 17-18 %:n vuosivauhdilla.

Lääkealan perheyritykset katoamassa

Saksalainen Merck KGaA osti äskettäin sveitsiläisen Bertarelli-perheen biotekniikkayrityksen Seronon, ja Schwarzin perheeen Schwarz Pharman osti belgialainen UCB. Tanskalainen perheyritys Nycomed pyrkii fuusioon itseään paljon suuremman Altana-ryhmän kanssa. Vielä jäljellä olevista perheyrityksistä suurin on Hoffman La-Roche Sveitsissä, jonka Novartis aikoi ostaa pari vuotta sitten, mutta luopui aikeistaan. Roche työllistää yli 48 000 henkilöä. Ranskassa jatkaa kaksi suurta perheyritystä, joista Jacques Servierin 1954 perustama Servier työllistää noin 16 000 henkilöä ja kehittelee 27:ää valmistetta pääalueina psykiatria, syöpä, diabetes ja reumatologia. Pierre Fabre perustettiin vuonna 1961 ja sillä henkilöstöä on noin 9 300.

Aortan aneurysman repeämä on edelleen diagnostinen haaste

74-vuotias, aiemmin terve mies pyörtyi kotonaan. Sairaankuljetusyksikön saapuessa paikalle potilas oli makuulla, kylmänhikinen ja hänen verenpaineensa oli 50/30. Sydämen rytmi oli tasainen ja taajuus noin 70/min. Potilas oli valitellut äkillistä kipua vatsalla ja alaselässä, aiemmista oireista ei ollut tietoa. Puhuminen oli vaikeaa. Vatsan tila kirjattiin ensihoitokaavakkeeseen pinkeäksi, mutta palpoitaessa vatsaa ei aristanut. Ensihoitoyksikkö antoi potilaalle happea ja aloitti nestehoidon, joilla verenpaine nousi normaalilukemiin.

Vesa Lund

Pahuudesta

Mitä pahuus on? Sanakirjat tarjoavat joukon synonyymejä : synti, jumalattomuus, perversio, konnamaisuus, paheellisuus, ilkeys, pahansuopaisuus, moraalittomuus...

Claes Andersson

Lääkärien arviot kollegojen johtamistaidoista ovat parantuneet viidessä vuodessa

Lääkärien johtamistaitoja on viime vuosina kritisoitu. Parannuskeinoksi on esitetty kattavampaa johtamiskoulutusta sekä tutkinto- että täydennyskoulutuksena.

Markku Sumanen, Elina Viitanen, Irma Virjo, Harri Hyppölä, Hannu Halila, Esko Kumpusalo, Santero Kujala, Mauri Isokoski, Jukka Vänskä, Kari Mattila

Lappeenrannan aikuispsykiatrisen päiväosaston akuuttityöryhmän toiminta

Akuuttityöryhmätyyppinen työskentely on tehostanut akuuttien potilaiden tutkimusta ja hoidon käynnistymistä avohoidossa. Toiminnan muutos on vähentänyt psykiatrisen sairaalahoidon tarvetta ja lisännyt painopistettä avohoidon suuntaan.

Teijamari Laasonen-Balk, Vuokko Majoinen, Arja Kamunen, Pia Anttila, Paula Mäkelä, Minna Vainikka

Yksilöllisyys terveydenhuollossa

Yksilön näkökulmasta lähtevä hoito on sisällytetty terveydenhuollon etiikkaa ja laatua koskeviin suosituksiin.

Riitta Suhonen, Markku Puro, Helena Leino-Kilpi

Psykooseista näkemyksellä

Johan Cullberg on ruotsalainen psykiatrian emeritusprofessori ja psykoanalyytikko, joka keskittyi tutkijanurallaan ensipsykoosien hoidon kehittämiseen. Aivan oman antinsa hänen käsitystensä kehitykselle on antanut vanhemman veljen skitsofrenia, jonka pohjalta Cullberg oppi ymmärtämään sairauden yksilökohtaisia ulottuvuuksia syvällisesti. Omaisrooli on vaikuttanut myös kirjoittajan näkemyksiin hoitojärjestelmän puutteista.

Jyrki Korkeila

Psykoterapian kokoomateos ei ihan vakuuta

Kokoomateos perustuu osin vuonna 2000 Norjassa pidettyyn skitsofrenian psykoterapiakongressiin. Kirjassa on tietty kongressiesitysten pohjalta rakennetuille kirjoille tyypillinen hajanaisuuden ja viivästymisen vivahde. Suomalaiset aiheen pioneerit - Veikko Tähkä psykoterapian ja Yrjö Alanen tarpeenmukaisen ja kokonaisvaltaisen skitsofrenian hoidon edustajana - ovat kirjassa hyvin esillä, mutta suomalaisia ei valitettavasti kirjoittajina ole.

Matti Isohanni Ja Pirjo Mäki

Totta ja tarua reseptinkirjoitusoikeudesta

Suomessa on viimeisen vuoden aikana saarnattu siitä, miten työnjaon nimissä myös sairaanhoitajille pitäisi antaa oikeus lääkkeiden määräämiseen. STM:n kutsuma, asiaa pohtinut työryhmä esittää, että yksi malli voisi olla se, että hoitajat saisivat kirjoittaa reseptivapaita lääkkeitä. Tätä mallia on vaikea vastustaa, mutta tietysti voidaan kysyä, miten tämä parantaisi potilaiden lääkehuoltoa. Jo nyt kansalaisilla on mahdollisuus saada melko laajasti lääkkeitä ilman reseptiä ja tätä mahdollisuutta suomalaiset varmaan osaavat jatkossakin käyttää ilman, että sairaanhoitaja erityisesti määräisi heille näitä valmisteita.

Harri Hyppölä