78798 osumaa

Vaikea sepsis esittäytyy - ja jo oli aikakin!

Vaikeassa sepsiksessä infektion aiheuttama elimistön tulehdusvaste on jopa epätarkoituksenmukaisen voimakas ja haitallinen ja aiheuttaa monien elinten toimintahäiriöitä. Vaikea sepsis on infektiosairaus, mutta sen hoito on usein kaikkea muuta kuin varsinaista infektiotaudin hoitoa. Mikrobilääkehoito on oleellinen osa vaikean sepsiksen hoitoa ja sen viivästyminen heikentää potilaan ennustetta merkitsevästi. Mutta mikrobilääkehoito ei yksin riitä. Tulehdusmyrskyn raunioittama elimistö tarvitsee paitsi tulehdusreaktion vaimentamista myös varhain aloitettua, eri fysiologisiin tapahtumiin kohdistuvaa täsmähoitoa.

Esa Rintala
Lehti 37: Pääkirjoitukset 37/2006 Kommentteja

Tuovatko astman geenilöydökset apua kliiniseen potilastyöhön?

Astman geenilöydöksistä on julkaistu jo satoja lääketieteellisiä artikkeleita. Koko genomin kattavien geenihakujen avulla on tunnistettu yhteensä kuusi paikkaan perustuvaa uutta alttiusgeeniä astmalle ja hengitystieallergioille (ADAM33, PHF11, DPP10, GPR154, HLA-G ja CYFIP2) (1,2). Monista näistä ei ole vielä alkuperäishavainnon yleistettävyyden kannalta tarvittavaa toistoa useista populaatioista. Molekyylien funktiot ovat myös vielä huonosti tunnettuja, mikä osaltaan vaikeuttaa niiden merkityksen arvioimista astman patogeneesissä.

Tarja Laitinen
Lehti 37: Pääkirjoitukset 37/2006 Kommentteja

Rytmihäiriölääkkeen hyväksyntä lykkääntyi

Yhdysvaltojen lääkevalvontaviranomainen (Food and Drug Administration, FDA) ei hyväksynyt käyttöön rytmihäiriölääke dronedaronia (Multaq, Sanofi-Aventis) esitetyn dokumentaation perusteella. FDA vaatii enemmän näyttöä lääkkeen tehosta ja turvallisuudesta. Sanofi-Aventis veti samalla pois lääkkeen myyntilupahakemuksen myös Euroopan lääkelaitoksesta, kun pyydetyt lisätutkimukset eivät valmistuneet ajoissa. Valmistaja on ilmoittanut käynnistävänsä yli 4 000 potilasta käsittävän tutkimuksen, jossa selvitetään lääkkeen tehoa mm. sydänperäisten sairaalahoitojen määrän ja sydänkuolemien esiintyvyyden avulla. Valmistaja olettaa dronedaronin pääsevän markkinoille vuonna 2008.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä
Lehti 37: Lääkeinfo 37/2006 Kommentteja

Pioglitatsoni diabeetikon aivohalvauksien estoon?

Pioglitatsonin liittäminen tyypin 2 diabeteksen hoitoon näyttäisi estävän aivohalvauksen toistumista. Uusiutuvan aivohalvauksen riskin todettiin olevan diabeetikoilla 10,2 %, kun pioglitatsonilla hoidetussa ryhmässä se oli 5,6 %. Löydös saatiin analysoitaessa nk. PROactive-tutkimuksen tuloksia. Pioglitatsoni ei sitä vastoin näyttänyt ehkäisevän aivohalvausta niillä diabetespotilailla, jotka eivät olleet sairastaneet halvausta aikaisemmin. Alustavat tutkimustulokset esitettiin kardiologian maailmankonferenssissa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä
Lehti 37: Lääkeinfo 37/2006 Kommentteja

Atorvastatiinitutkimusta kritisoidaan

Muutama viikko sitten julkaistiin NEJM:issa tutkimus, jossa suuri annos atorvastatiinia näytti suojaavan aivohalvauksen tai TIA:n sairastaneita taudin uusiutumiselta. Yli 4 700 aivohalvaus- tai TIA-potilasta jaettiin kaksoissokkotutkimuksessa saamaan joko lumelääkitystä tai atorvastatiinia 80 mg/vrk:ssa. Tutkimukseen valituilla ei saanut olla sepelvaltimotautia. Viiden vuoden seurannassa aivohalvauksia esiintyi atorvastatiinilla hoidetuista 11,2 %:lla, kun lumelääkitysryhmässä esiintymä oli 13,1 %. Hemorragisen halvauksen riski näytti tosin jonkin verran lisääntyneen atorvastatiiniryhmässä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä
Lehti 37: Lääkeinfo 37/2006 Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat