Onko probioottisten bakteerien käyttö luonnonmukaista ja turvallista?

Ihminen on luotu elämään mikrobien kanssa samassa ympäristössä. Elimistön normaalifloora muodostaa yhden suurimmista "elimistämme". Normaaliflooraan on kytketty myös terveysvaikutuksia, kuten takavuosien valkoisella ratsulla ratsastavan hapatebakteereja syövän ikinuoren pitkäikäisyys. Mikrobien käyttö lääkinnälliseen tarkoitukseen on viime aikoina lisääntynyt, ja mainoksissa vilahtaa mainosmiehen keksimiä nerokkaita, mutta tarkoitukseltaan avoimia termejä, kuten "pelastajabakteeri". Olemmeko siten palanneet vanhaan symbioottiseen suhteeseen mikrobien kanssa ylenpalttisen steriloinnin ja antibioottien käytön jälkeen? Tälle ilmiölle vastakkaisena trendinä on antibakteeristen aineiden käyttö yleistynyt mitä erilaisimmissa tuotteissa, kuten pesuaineissa, kynissä ja jopa kengissä. Purkista otettujen bakteerien käyttöön liitetään uskomus harmittomuudesta, mutta tiedämmekö, ovatko kaikki meille tarjotut ihmemikrobit turvallisia?

Asko Järvinen, Minna Salminen

Sterilisaatioiden määrä on romahtanut

Sterilisaatioiden määrä kasvoi viime vuosikymmenen puoliväliin saakka, mutta sen jälkeen naisten sterilisaatioiden määrä on vähentynyt alle puoleen ja miesten sterilisaatiot kolmanneksella (kuvio 1). Taloustutkimuksen selvityksen mukaan vuosina Suomessa fertiili-ikäisistä naisista noin 14 % käytti sterilisaatiota ehkäisymenetelmänä vuonna 2003. Tämä osuus on nyt nopeasti pienenemässä. Nykyään sterilisaatioista noin 78 % tehdään naisille ja 22 % miehille. Miehen sterilisaatiotoimenpide on kylläkin helpompi ja nopeampi kuin naisen. Takavuosina jopa kampanjoitiin miesten sterilisaatioiden lisäämiseksi, mutta huonolla menestyksellä. Yhdysvalloissa naisten sterilisaatioita tehdään 700 000 vuodessa ja miesten sterilisaatioita yli 500 000 (1).

Oskari Heikinheimo, Jorma Paavonen

Ryhmän C persoonallisuushäiriö ei ole pysyvä diagnoosi masennuspotilailla

Persoonallisuushäiriöiden hoito koetaan usein ongelmalliseksi ja vaikeaksi. Persoonallisuushäiriödiagnoosin on yleensä ajateltu olevan pysyvä, mutta kansainvälisten tutkimusten mukaan näin ei ehkä kuitenkaan ole. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida masennuspotilailla persoonallisuushäiriödiagnoosin pysyvyyttä.

Heimo Viinamäki, Kirsi Honkalampi, Kaisa Haatainen, Heli Koivumaa-Honkanen, Jukka Hintikka

Farmakologisen synnytyskivun lievityksen vaikutukset vastasyntyneeseen

Lähes kaikki synnytyskivun lievityksessä käytettävät lääkkeet kulkeutuvat jossain määrin istukan läpi.

Eeva Nikkola, Vineta Fellman

Reisiluun kaulan murtumien nykyhoito

Reisiluun kaulan murtuma on tavallinen kirurgisia ja ortopedisiä päivystysyksikköjä kuormittava vamma.

Antti Eskelinen, Pekka Paavolainen, Jarmo Vuorinen, Ville Remes

Ménièren taudin diagnosointi ja hoito terveyskeskuksessa

Ménièren taudin diagnostiikassa anamneesi on ylivoimaisesti tärkein, eikä mikään yksittäinen tutkimustulos tai laboratoriolöydös ole taudin kannalta diagnostinen.

Jouko Kotimäki

Avohoidon psykoosilääkitys vaikuttaa skitsofreniapotilaan ennusteeseen

Suomalaisen rekisteritutkimuksen mukaan psykoosilääkityksen saamisella ja myös lääkkeen valinnalla on yhteyttä siihen, joutuuko skitsofreniapotilas uudelleen sairaalahoitoon.

Timo Klaukka

Selekoksibi polyyppien estohoitona: sydänriskit tuplaantuvat?

Selekoksibia on tutkittu uusiutuvien kolorektaalisten polyyppien estohoitona lähes 3 600 potilasta käsittäneessä tutkimuksessa. Tutkimuksen toimeksiantajina olivat Pfizer ja Yhdysvaltojen kansallinen syöpäinstituutti (National Cancer Institute, NIC). Vaikka polyyppien esiintymä väheni, riski sydänkohtauksiin, aivohalvauksiin, sydämen vajaatoimintaan ja sydänkuolemiin lisääntyi noin kaksinkertaisiksi lumehoitoa saaneeseen ryhmään verrattuna. Pientä asetyylisalisyylihappoannosta käyttäneisiin verrattuna riskit lisääntyivät selekoksibilla lähes kolminkertaisiksi. Ero sydänhaitoissa oli selvin selekoksibia 200 mg tai 400 mg kahdesti päivässä saaneessa ryhmässä sekä 400 mg kerran päivässä saaneilla. Tämä saattaisi viitata siihen, että kyseessä olisi annosriippuvainen tapahtuma. Tutkijat eivät pidä selekoksibia sopivana kolorektaalisten polyyppien estolääkkeenä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Monivitamiinihoito suojaa pre-eklampsialta?

Viikkoja ennen raskautta ja raskauden alussa käytetty monivitamiinihoito näyttäisi suojaavan raskauden aikaiselta pre-eklampsialta. Normaalin painon säilyttäminen lisäsi suotuisaa vaikutusta. Tutkimuksessa seurattiin Yhdysvalloissa vuosina 1997-2001 yli 1 800:aa raskautta, joista 4 %:ssa ilmeni pre-eklampsia. Noin puolet äideistä käytti A-, C-, D- ja E- vitamiineja sekä foolihappoa, kalsiumia, rautaa, sinkkiä, seleeniä ja kuparia sisältäneitä valmisteita. Heillä riski sairastua pre-eklampsiaan väheni noin 72 %, jos paino säilyi ennallaan. Useat aikaisemmat tutkimukset ovat selvittäneet raskauden alkuvaiheen vitamiinihoidon estovaikutusta pre-eklampsiassa, mutta vaikutus on jäänyt vähäiseksi.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Ennätyksellinen rokotevuosi

Vuoden 2006 aikana käyttöön on tullut tai tulee neljä uutta rokotetta, joilla voitaisiin ehkäistä useiden miljoonien lasten sairastumisia ja kuolemia erityisesti kehitysmaissa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä