Lääkäriliitto ei vastusta eikä kannata...

Lausunnossaan hedelmöityshoitolaista Lääkäriliitto ilmoittaa, että se ei vastusta eikä kannata hedelmöityshoitojen sallimista yksinäisille naisille tai naispareille, vaan keskittyy kannanotossaan hedelmöityshoitolakiin osana sairauksien hoitoa. Lausunto on vastoin Lääkäriliiton omaa julistusta syntymättömien oikeuksista, jonka mukaan jokaisella lapsella on oikeus äitiin ja isään. Tämä liiton hallituksen vuonna 1996 hyväksymä ohje on lääkäreitä velvoittava: "Lääkärin tulee pyrkiä kaikin tavoin vaikuttamaan siihen, että tässä julistuksessa esitetyt syntymättömän oikeudet toteutuvat parhaalla mahdollisella tavalla".

Markku Äärimaa

Melatoniini ei ole hyödytön

Lääketieteen maailmasta -palstalla julkaistiin referaatti melatoniinitutkimusten meta-analyysistä otsikolla Hyödytön, mutta turvallinen melatoniini (SLL 15-16/2006, s. 1691). Se perustui julkaisuun (1) melatoniinin tehosta ja turvallisuudesta sekundaarisen unettomuuden hoidossa. Meta-analyysissä tarkasteltiin siten niitä potilaita, joilla perussairaus aiheuttaa unettomuutta, sekä lisäksi toisena ryhmänä niitä henkilöitä, joilla vuorotyö tai aikaero on unettomuuden syy.

Timo Partonen, Outi Saarenpää-Heikkilä, Markku Partinen

Suomalaisen synnytysperinteen vaaliminen on tärkeää

Synnytyksen yhteydessä sattuvat peräsuolen sulkijalihaksen repeämät aiheuttavat ulosteinkontinenssia noin puolelle repeämän saaneista naisista, välittömästä korjausleikkauksesta huolimatta. Suomessa repeämiä on ollut harvakseen. Stakesin hoitoilmoitusrekisterin mukaan kolmannen ja neljännen asteen repeämä tapahtui 0,1 %:ssa alatiesynnytyksistä vuonna 1987. Vuonna 1989 esiintyvyys oli noussut 0,24 prosenttiin ja vielä yli kaksinkertaistunut vuoteen 2004 mennessä ollen 0,58 %.

Jouko Pirhonen, Katariina Laine, Tiina Pirhonen, Mika Gissler

Lasten syövän hoidon kehitys: menestystarina, mutta millä hinnalla

Lasten syövän hoitotulosten paraneminen on käytännössä yhteydessä solunsalpaajahoitojen kehittymiseen. Ennen niiden aikakautta lasten syöpätaudeista parani vain aniharva, lähinnä nefroblastoomaa eli Wilmsin tuumoria sairastavia lapsia, joiden paikallinen tauti voitiin parantaa leikkauksella ja sädehoidolla. Näillä parantuneilla lapsilla oli usein pitkäaikaisia sivuvaikutuksia, varsinkin selkärangan kasvuhäiriöitä, jotka olivat seurausta selkärankaan kohdistuvasta epäsymmetrisestä hajasäteilystä. Siten myöhäiset sivuvaikutukset olivat tuolloin hyvin selvästi havaittavia, vaikka ne saattoivatkin ilmaantua melko myöhään.

Toivo T. Salmi

Lapsuusiän syövästä parantuneet tarvitsevat pitkäaikaisseurantaa

Nykyisin noin 70 % lapsuusiässä syöpään sairastuneista paranee taudistaan. Lähes puolella heistä on kuitenkin todettavissa syövästä ja sen hoidoista ainakin jokin haitallinen jälkivaikutus terveydentilaan.

Liisa Hovi, Mervi Taskinen, Kirsi Jahnukainen

Lapsuus- ja nuoruusiän syövän hoitojen jälkivaikutukset sukupuoliseen kehitykseen ja hedelmällisyyteen

Suurin osa lapsisyöpäpotilaista selviytyy ilman hedelmällisyyteen kohdistuvia jälkivaikutuksia.

Kirsi Jahnukainen, Outi Hovatta

Lapsuusiän syövän hoitojen vaikutukset sydämen toimintaan ja aineenvaihduntaan

Antrasykliinit, suuret syklofosfamidiannokset sekä sydämen seutuun saatu sädehoito saattavat aiheuttaa sydänhaittoja syövän hoidon aikana tai hoidon loputtua.

Mervi Taskinen, Marjatta Antikainen, Jaana Pihkala

Toinen syöpä lapsena sairastetun syövän jälkeen

Lapsuuden ajan syövästä selvinneiden riski sairastua toiseen syöpään on 3,5-10-kertainen muuhun samanikäiseen väestöön verrattuna 7-30 vuotta primaarihoidon jälkeen.

Marjatta Lanning, Arja Harila-Saari

Elämänlaatu ja koulutus lapsuusiän syövän jälkeen

Potilaiden elämänlaadussa ja minäkuvassa on vaihtelua lapsuusiän syöpähoitojen jälkeen. Merkittävä osa potilaista selviää ikätoveriensa tavoin, mutta osalla parantuneista on fyysisiä, kognitiivisia tai tunne-elämään liittyviä erityistarpeita.

Päivi Lähteenmäki, Arja Harila-Saari, Marjatta Lanning, Toivo T. Salmi

Horkkaloisio - malarian aiheuttaja

Tropiikissa horkkaloisioinfektiot ovat yleisempiä kuin nuhakuumeet päiväkodeissa. Malaria-alueilla horkkaloisiota kantavat sääsket pistävät ihmisiä jatkuvasti. Saharan eteläpuolisen Afrikan lapsilla on kahdesta kolmeen malariaksi asti kehittyvää horkkaloisioinfektiota vuosittain. Kaikkiaan malariatapauksia on joka vuosi 300-500 miljoonaa, ja malariaan kuolee yli miljoona ihmistä vuosittain. Malaria on tunnettu kauan

Petri Penttinen