Päihteiden käyttöön puututtava ajoissa

Suomalaisnuoret kokevat ensimmäisen tosi humalan keskimäärin 13-14 vuoden iässä. Alkoholi on suomalaisnuorten yleisimmin käyttämä päihde, ja jotain huumausainetta on 15-16-vuotiaista kokeillut noin 10 % (1). Mitä nuorempana päihteiden käytön aloittaa, sitä suurempi on riippuvuuden kehittymisen riski. Siksi päihdeongelmien ehkäisyn yksi keskeinen keino on päihteiden käytön aloittamisen siirtäminen mahdollisimman myöhäiseksi. Päihteiden aiheuttamien haittojen vähentämiseen ei ole mitään yksittäistä toimenpidettä, mutta väestötasolla alkoholinkulutukseen vaikuttavat merkittävästi hintapolitiikka ja muut alkoholin saatavuuteen vaikuttavat tekijät.

Mauri Marttunen

Voidaanko myrkytyskuolemia vähentää?

Suomessa puolet myrkytyskuolemista johtuu alkoholista, puolet lääkeaineista ja häkämyrkytyksistä. Noin 1 200 myrkytyskuolemaa vuodessa on suuri luku - esimerkiksi liikennekuolemia on vain noin kolmasosa siitä. Onko meillä keinoja myrkytyskuolemien vähentämiseen?

Esa Korpi

Nuoren päihdehäiriöiden hoito

Diagnosoitavia päihdehäiriöitä on noin 5-10 prosentilla nuoruusikäisistä.

Jaana Lepistö, Bettina von der Pahlen, Mauri Marttunen

Oikeuskemiallisesti todetut myrkytyskuolemat Suomessa vuosina 2002-2004

Myrkytyskuolemien määrä on pysynyt suurena Suomessa koko 2000-luvun alun. Ennätysmäärä, yhteensä 1 211 tapausta todettiin vuonna 2004.

Erkki Vuori, Ilkka Ojanperä, Jari Nokua, Riitta-Leena Ojansivu

Alatiesynnytys keisarileikkauksen jälkeen

Vuonna 2004 Suomessa syntyneistä lapsista 16,6 % syntyi keisarileikkauksella. Tavallisimpia syitä keisarileikkaukseen on aiemmin tehty keisarileikkaus.

Terhi Saisto

Kehitysvammaisten ravitsemustila haavoittuvainen Laadukkaasti järjestetyllä ravitsemushoidolla voidaan edistää hyvää ravitsemustilaa

Kehitysvammaiset ovat ravitsemuksellinen riskiryhmä monenlaisten ravitsemusongelmien, kuten syömisongelmien, paino-ongelmien, syömishäiriöiden ja ruoansulatuskanavan toimintahäiriöiden, takia.

Satu Aaltonen, Outi Nuutinen, Rauni Laulumaa, Lea Turpeinen

Haasteellista ruokailua

Ruokaosastolla kulkeminen voi olla haasteellista. En voi ajatella mitä mieli tekisi, vaan pohdin, mitä tyttäreni suostuisi syömään. Ei luulisi, että täpötäysien ruokahyllyjen keskeltä ei löytyisi mitään meille sopivaa.

Raili Nuutinen

SFINX-interaktiotietokanta varoittaa, vaan ei kaikesta Ohjelma helpottaa lääkeaineinteraktioiden hallintaa, mutta ei korvaa lääkärin tietämystä

Tänä vuonna on otettu käyttöön ruotsalais-suomalainen SFINX-interaktiotietokanta, joka integroidaan useimpiin potilastietojärjestelmiin. Interaktioiden jaottelu kliinisen merkityksen mukaan helpottaa olennaisen erottamista epäolennaisesta ja tukee hoitopäätöksiä.

Osmo Saarelma, Pirkko Paakkari, Arja Helin-Salmivaara

Suomalainen SFINX-työryhmä: Tietokantaa kehitetään palautteen perusteella jatkuvasti

Tietokannan kehittäjät ovat alusta asti varautuneet vaativaan päivitystyöhön turvatakseen tietokannan jatkuvuuden. SFINX päivitetään kolmen kuukauden välein. Ensimmäisessä päivityksessä SFINXin koko kasvoi noin 400 interaktiolla. Päivitystyön kannalta tietokannan läpinäkyvyys on tärkeää, tiedon tulkinnan on siis oltava jäljitettävissä yksittäiseen kirjallisuusviitteeseen asti. Tämä helpottaa myös käyttäjältä tulevan palautteen käsittelyä.

Tuire Tirkkonen, Tuomas Korhonen, Kari Laine

Lääketutkimukset esiin vapaasti luettavassa tiedelehdessä

Julkinen tiedekirjasto (Public Library of Science) ryhtyy julkaisemaan maksutonta PLoS Clinical Trials -lehteä (www.plosclinicaltrials.org) lisätäkseen erityisesti lääkkeitä koskevien kliinisten tutkimuksien läpinäkyvyyttä. Lehti julkaisee tutkimuksen riippumatta tuloksien myönteisyydestä tai kielteisyydestä. Tutkimus on kuitenkin pitänyt rekisteröidä kriteereiltään hyväksyttävässä tutkimusrekisterissä, tulokset on raportoitava tarkasti ja tutkimuksen tulee olla sekä eettisesti että tieteellisesti moitteeton. Jokainen tutkimus alistetaan vertaisarvioon ennen julkaisemista. Tutkimuksen kaikki löydökset ja koko aineisto on saatettava luettavaksi internetissä, mikä lisää tutkimuksien avoimuutta enemmän kuin tavanomainen julkaisu tiedelehdissä. Menetelmän uskotaan vähentävän tuloksien arvioinnin vinoutumista ja pienentävän niiden manipulointimahdollisuuksia.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä