78566 osumaa

Ihotautilääkärin potilaalla voi olla suuri osteoporoosiriski

Systeemisiä glukokortikoideja määräävät potilailleen eniten reumalääkärit, keuhkolääkärit ja ihotautilääkärit. 30-50 % potilaista, joita on hoidettu pitkään peroraalisella glukokortikoidilla, saa ennemmin tai myöhemmin osteoporoottisen murtuman. Osteoporoosiriski suurenee jo 3 kuukauden hoidon jälkeen, ja osteoporoosi on todettavissa jo ennen mustelmaherkkyyttä ja ihon ohenemista. Tuoreen katsauksen kirjoittajat suosittelevat, että kaikki potilaat, joille aloitetaan todennäköisesti yli kolme kuukautta kestävä peroraalinen kortikosteroidihoito, arvioidaan heti osteoporoosiriskin suhteen ja riskiä ryhdytään ehkäisemään. Keinoja ovat kalsiumin ja D-vitamiinin yhdistelmävalmisteen aloittaminen, liikuntaharrastuksen suositteleminen, kahvin, alkoholin ja tupakoinnin rajoittaminen, kaatumisriskin arviointi ja kortikosteroidiannoksen pienentäminen niin pian kuin mahdollista. Bisfosfonaattilääkitys tulisi aloittaa, jos potilas on yli 65-vuotias mies tai postmenopausaalinen nainen. Samoin jos potilaalle on jo aikaisemmin tullut luunmurtuma pienestä rasituksesta tai jos prednisoniannos on yli 20 mg, bisfosfonaattilääkitys olisi myös heti aiheellinen.

Sirkku Peltonen

Onko lääkeverkkoputkissa eroja?

Pisimpään käytössä olleita lääkeverkkoputkia verrattiin REALITY- monikeskustutkimuksessa. Tutkimukseen satunnaistettiin yli 1 350 potilasta, joilta hoidettiin pallolaajennuksella lähes 2 000 ahtaumaa. Ahtaumat sijaitsivat pääosin pienikaliiberisissa sepelvaltimoissa, joissa uudelleen ahtautumisen vaara on tavallista suurempi. Lähes kolmanneksella potilaista oli diabetes ja neljännes potilaista hoidettiin sepelvaltimokohtauksen takia.

Juhani Airaksinen

Haasteellinen leveäkompleksinen takykardia

Suomen Lääkärilehden numerossa 7/2006 (2006;61:724-6) on Ilman ajanvarausta -palstalla esitetty potilastapaus, jonka sisältö antaa aiheen huomautukseen. Potilaalla oli sairaalaan tullessa pitkäkestoinen leveäkompleksinen takykardia, jonka aikana oli voimakasta kipua rinnassa, kylmänhikisyyttä ja matala verenpaine. Takykardia uusiutui ja sitä hoidettiin rytminsiirrolla ja antamalla amiodaronia. Kirjoittaja esittää kysymyksessä olevan kammiotakykardia. Tähän EKG-löydös sopii, joskin distaalisen johtoradan ylläpitämä haaratakykardia ja supraventrikulaarinen takykardia voivat myös tulla kysymykseen.

Lauri Toivonen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat