Tutkimus: Espanjantauti jäi Suomessa sodan varjoon

- Maailmanlaajuisen virusinfektion tappavuus on suuri mysteerio, mutta pandemian laajuuteen ja tuhoisuuteen vaikuttavat aina kunkin maan yhteiskunnallinen tilanne, talous ja kehittyneisyys, tutkija Eila Linnanmäki sanoo.

Hilkka Lahti

"Mato päivässä" pitää astman loitolla?

Lähes joka kolmannella yläasteikäisellä brittilapsella on astman oireita. Allergioiden esiintyvyys on yli kaksinkertaistunut kolmen viime vuosikymmenen aikana.

Ulla Järvi

Ihosyövät nyt ja tulevaisuudessa

Ihomelanooman ilmaantuvuus on Suomessa kasvanut pitkään väestön kaikissa ikäryhmissä, kun taas kuolleisuus ihomelanoomaan on pysynyt suunnilleen ennallaan. Ilahduttavasti melanooman ilmaantuvuuden kasvu on osoittanut viime vuosina taittumisen merkkejä lähes kaikissa ikäryhmissä (1). Samanlainen kehitys on ollut havaittavissa myös muissa Pohjoismaissa ja hieman heikompana muissa Länsi-Euroopan maissa (2). Entisissä Itä-Euroopan maissa kasvun taittumista ei ole vielä todettavissa. Okasolusyövän ilmaantuvuuden kasvussa ei ole vielä havaittu vastaavaa muutosta. Tyvisolusyövän raportoidun ilmaantuvuuden kehitys on osoittanut kasvun lievää hidastumista (1).

Timo Hakulinen

Kuurojen lasten sisäkorvaistutteet: näyttöä on mutta keskustelu jatkuu

Sisäkorvaistute on apuväline, jolla syntymäkuurolle lapselle pyritään luomaan edellytykset kuulemiselle ja puhekielen oppimiselle. Tavoitteena on lapsen kuntouttaminen osaksi kuulevaa yhteisöä. Tulokset ovat nykyään erinomaiset: parhaassa tapauksessa kuuron lapsen puhe kehittyy normaaliksi ja lapsi pystyy kommunikoimaan ilman viittomakieltä, ja monet lapsista käyvät kuulevien lasten koulua. Implantaatio vaatii leikkauksen lisäksi useita vuosia kestävän kuntoutusprosessin.

Hans Ramsay

Voidaanko korvakäytävän tukkiva vahatulppa ehkäistä?

Korvakäytävän tukkiva vahatulppa on yleinen vaiva. Se voi aiheuttaa korvan tukkoisuutta, kuulon heikkenemistä, kutinaa, kipua ja lisätä korvakäytävän infektioherkkyyttä. Vahatulpan poisto vie terveydenhuollon resursseja ja on joskus kivuliasta ja hankalaa. Vaivan ehkäisystä ei kuitenkaan ole tutkimuksia. Tässä työssä selvitettiin paikallisesti annostellun ihoöljyn käyttöä vahatulpan ehkäisyssä.

Kimmo Saloranta, Tuomas Westermarck

Aikuisen hinkuyskä - vaara vauvalle

Hinkuyskätapausten määrä on kääntynyt uuteen nousuun; nykyään Suomessa joka neljäs diagnosoitu hinkuyskäpotilas on aikuinen.

Anu Kantele, Qiushui He, Jussi Mertsola

Influenssatalvi 2004-2005: veikattiinko väärää hevosta?

Viime talvena epideemisen influenssa A/H3N2-viruksen veikkaus osui oikeaan, mutta pohjoisen pallonpuoliskon rokotevirusta ei ehditty muuttaa viimeisimmän mallin mukaiseksi. Tästä huolimatta rokotuksen aikaansaama vasta-ainevaste oli tyydyttävä.

Reijo Pyhälä, Niina Ikonen, Heikki Korpela, Markku Toivonen, Thedi Ziegler, Petri Ruutu

Terbinafiinin aiheuttama vakava maksareaktio ja sen hoito MARS-albumiinidialyysilla

Kynsisilsan hoitoon yleisesti käytettyyn terbinafiinilääkitykseen liittyy vakavan maksavaurion riski. Potilaille täytyy muistaa kertoa haittavaikutusten mahdollisuudesta.

Teemu Takala, Veikko Moilanen, Helena Isoniemi

Onko mieli evoluution tuote?

Ruumiin ja mielen suhde on ikivanha filosofinen ongelma, jonka lääkäri kohtaa muun muassa psykosomatiikassa ja lumevaikutuksessa.

Ilkka Pyysiäinen

Lyhyesti: Heti osuva antibiootti tärkeä ESBL-infektioissa

ESBL (extended spectrum betalactamase) -entsyymiä tuottaviin sauvabakteereihin eivät tehoa edes kolmannen polven kefalosporiinit. Lisäksi monet niistä ovat resistenttejä aminoglykosideille, kinoloneille ja sulfatrimetopriimille. Karbapeneemit sentään vielä purevat. Miten kohtalokas tällainen bakteeri on potilaalle, jos hoito ei heti osu? Kahdessa amerikkalaissairaalassa katsottiin kuuden vuoden ajalta potilaat, joilla oli ollut ESBL-kolibakteerin tai -klebsiellan aiheuttama infektio. Niitä löytyi 187. Jos potilaat eivät olleet saaneet kahden ensimmäisen vuorokauden aikana osuvaa antibioottia, kuolo korjasi joka viidennen. Osuvan hoidon ryhmässä kuolleisuus oli puolet pienempi. Huomattavaa oli, että virtsatieinfektioissa ei osuvan antibioottihoidon viivästyminen lisännyt kuolemia. Jos ESBL:n lisäksi bakteeri oli resistentti myös aminoglykosideille, kinoloneille ja sulfatrimetopriimille, oli riski kuolla noin 15-kertainen.

Heikki Arvilommi