Ovatko vakavat lääkeinteraktiot yleisiä avohoidon potilailla?

Tutkimustyö tuo esiin jatkuvasti lisää tietoa lääkkeiden välisten interaktioiden mahdollisuudesta. Käytännössä vaarallisia yhteisvaikutuksia ilmenee melko harvoin. Yliopiston Apteekin reseptitietokantaan perustuva tutkimus toi kuitenkin esiin tilanteita, joita kliinikon tulisi välttää.

Terhi Toivo, Marja Airaksinen, Kari Laine, Katariina Kalsta, Janne Mikkola

Punainen ja vetistävä silmä - tapauksen ratkaisu

45-vuotias mies hakeutui vastaanotolle, koska hänen vasen silmänsä oli ollut toista viikkoa kipeä, vetistävä ja punoittava. Ensi oireet alkoivat lentomatkan jälkeen, jolloin potilas luuli saaneensa roskan silmäänsä. Vaiva helpottui jonkin verran matkalla, mutta paheni jälleen paluulennon jälkeen. Silmässä oli voimakas kirvely ja rikan tunne, ja näkökin oli hämärtynyt jonkin verran. Suomessa lääkäri ei löytänyt vierasesinettä, mutta totesi silmän punoittavan ja vetistävän ja määräsi kloramfenikolia ja kortisonia sisältäviä silmätippoja kaksi kertaa päivässä kipeään silmään. Hoito ei kuitenkaan auttanut, vaan oireet pahenivat seuraavien muutamien päivien kuluessa.

Eeva-Marja Sankila, Anneli Lauhio, Raili Kauppinen

Koukussa

Bosse on kolmekymppinen mies, jonka kanssa minulla oli lyhyt ja intensiivinen suhde huhtikuusta toukokuuhun, orastavan kevään ajan. Tapailimme lähes joka päivä, tiesin hänen intiimeimmätkin salaisuutensa ja tunsin hänen vartalostaan joka poimun. Mutta sydän viileni, kuume laski ja vihdoin minun oli katkaistava suhteemme tylysti: "CRP on normaali. Voit lähteä kotiin."

Terhi Heinäsmäki

Vaikuttiko alkoholiveron alennus nuorten alkoholinkäyttöön?

Nuorten alkoholinkäyttö väheni 1999-2003. Vuonna 2004 alkoholin hinta laski. Tutkimme, miten politiikkamuutos vaikutti nuorten alkoholinkäyttöön.

Arja Rimpelä, Matti Rimpelä, Tomi Lintonen, Ossi Rahkonen, Minna Räsänen, Lasse Pere, Jukka Jokela

Alaikäiset päihteidenkäyttäjinä - varhaisen puuttumisen toimintamalli

Valtio myönsi 2002 ja 2003 talousarviossaan erillisen määrärahan huumehoidon kehittämiseen. Lääninhallitukselta saadun valtionavustuksen turvin perustettiin kehittämishankkeena Turkuun 2003 Lasten ja nuorten päihdepoliklinikka, joka on tarkoitettu niille alle 18-vuotiaille nuorille, joiden päihteiden käyttö on ongelmallista tai huolestuttavaa.

Sari Jonsson

Hoitoon liittyvät virheet ja niiden ehkäisy Peijaksen sairaalan projekti

Potilashoidossa tapahtuu paljon virheitä, joista osa johtaa vakaviin haittoihin.

Pertti Mustajoki

Kuulonseulonta vastasyntyneillä - kommentti FinOHTAn nopeaan katsaukseen I/2005

Terveydenhuollon menetelmien arviointiyksikkö FinOHTA on aloittanut uuden toimintamuodon, ns. nopeat katsaukset. Kannatamme lämpimästi tätä uutta toimintaa, jossa pyritään nopeasti kokoamaan tietoa uusista terveydenhuoltoa koskevista kysymyksistä. Ensimmäisessä nopeassa katsauksessaan FinOHTA on käsitellyt vastasyntyneiden kuulonseulontaa (1). Valitettavasti kyseiseen katsaukseen on livahtanut joitakin epätarkkuuksia. Vaikka FinOHTA ei anna suosituksia eikä tee päätöksiä menetelmien käyttöönotosta, katsaus voi aiheuttaa tarpeetonta epäilyä vastasyntyneiden universaalin kuulonseulonnan suhteen. Erityisesti katsauksen kautta nouseva pelko jatkotutkimuksia tarvitsevien suuresta määrästä saattaa nostaa seulonnan aloittamisen kynnystä turhan korkeaksi.

Mirja Luotonen, Martti Sorri, Heikki Löppönen, Elina Mäki-Torkko, Leo Mäkäräinen

EY-oikeuden hoitokäytäntöjä ohjaava vaikutus ja vaikeavammaisten ikääntyvien kuntoutus

Palveludirektiivin ja EU:n perustuslain tiimoilta keskustellaan vilkkaasti. Terveydenhuollon globaalistuminen on alkamassa. Vastuu- ja laatukysymykset ovat yhä enemmän EU-tasolla sovittuja asioita. Oikeusasteilla on lisää töitä tiedossa, sillä vasta oikeudessahan nuo asiat lopulta päätetään. Tämä oikeusoppineiden päätösvalta näkyy erityisen selvästi EU-asioissa. EY-oikeuden päätökset ovat ohjaamassa vuodesta toiseen käytäntöä liittovaltion suuntaan, mikä oli luettavissa jo oikeustieteellisessä oppikirjassa 1993 (1).

Ari Saarinen, Johannes Alaranta

Lääkäriseuran ja keskussairaalan kehitystarina

Tämän kirjan julkaisemisen lähtökohtana oli alun perin Etelä-Karjalan Lääkäriseuran satavuotistaipaleen (1905-2005) tutkiminen ja kertyvän kuvauksen saattaminen painettuun asuun. Työn aikana laajennettiin suunnitelma käsittämään myös historiallinen kuvaus terveyden- ja sairaanhoidon kehityksestä aina 1700-luvulta lähtien erityisesti Viipurin läänin ja Etelä-Karjalan alueella, joka on ollut seuran maantieteellinen toimintakenttä. Viime vaiheessa päätettiin kirjaan sisällyttää vielä Etelä-Karjalan keskussairaalan 50-vuotishistoria. Liittyväthän lääkäriseuran ja keskussairaalan vaiheet 50 viime vuoden aikana hyvin läheisesti toisiinsa. Ja onhan suurin osa seuran jäsenistä ollut tuona aikana työsuhteessa keskussairaalaan. Näin syntyneessä kirjassa on niin tavattoman paljon hyvin vaihtelevaa, mitä moninaisimmista lähteistä kerättyä ja osittain hyvinkin yksityiskohtaista tietoa, että sitä on lähes mahdotonta ryhtyä esittelyn puitteissa luokittelemaan ja kuvaamaan. Kun asioita on käsitelty aikajärjestyksessä, mutta väliin on sijoitettu erityisaiheiden kuvauksia, on tulos pakostakin tilkkutäkkimäinen. Helpoin tapa lukea kirjaa on etsiä selailemalla mielenkiintoisia kohtia, joihin kerrallaan syventyy. Kiinnostavaa ja hupaistakin lukemista löytyy yllättävän paljon. Arkistoista on löytynyt sellaistakin tietoa, jota ennen on tuskin missään julkaistu.

Tapani Kosonen

Perusasiat ovat ja pysyvät

Huolimatta sadan viime vuoden kehityksestä, uuden tiedon kasaantumisesta ja lisääntymisestä opiskelijat tarvitsevat hyvät pohjatiedot, jotka auttavat heitä ymmärtämään, mistä ja miten uutta tietoa saadaan sekä ajattelemaan kriittisesti.

Juha Kiehelä