Lyhyesti: MGMT-entsyymin puutos tehostaa temotsolomidia

MGMT (O6-methylguanine-DNA methyltransferase) on DNA:ta korjaava entsyymi. Jos tätä entsyymiä koodaavan geenin promoottori on glioblastoomassa metyloitunut, on geeni vaimentunut ja entsyymin toiminta estyy. MGMT-entsyymiä tarvitaan, kun solu korjaa alkyloivan aineen aiheuttamaa DNA-vauriota. Temotsolomidi on glioblastooman hoitoon käytetty alkyloiva solunsalpaaja. Tutkijat selvittivät, oliko MGMT-promoottori metyloitunut satunnaistetun glioblastooman kemosädehoitotutkimuksen potilaiden kasvaimissa (n = 573). Metylaaatio-PCR onnistui 206 kasvainnäytteestä. Kun MGMT:n toiminta on estynyt, on glioblastoomapotilaan ennuste parempi. MGMT:n estynyt toiminta ennakoi myös parempaa hoitovastetta temotsolomidille sädehoidon aikana. Tässä potilasryhmässä elinaika oli 21,7 kk temotsolomidia saaneessa ryhmässä. Pelkän sädehoidon ryhmässä elinaika oli 15,3 kk. Testimenetelmä ei ole helposti toteutettavissa eikä näin ollen ole tällä hetkellä kliiniseen käyttöön sovellettavissa. Tulos kuitenkin rohkaisee uskomaan, että hoitotulosta ennakoivia, kasvainnäytteestä tehtäviä testejä olisi tulevaisuudessa syöpää hoitavien lääkäreiden käytettävissä.

Sirkku Jyrkkiö

Lyhyesti: BDNF - uusi astmaan liittyvä tekijä?

BDNF (brain derived neurotrofic factor) on verihiutaleissa varastoituva ja plasmassa vapaana kiertävä neuronaalisen puolen välittäjäaine. Saksassa tutkittiin,miten tämä käyttäytyy allergisessa astmassa. Potilaita oli 26 ja kaikilla hiljattain diagnosoitu astma, verrokkeja saman verran. Steroideja käyttämättömillä BDNF korreloi ilmateiden ahtauman ja yliärtyvyyden tasoon, mutta mm. flutikasonihoito lamasi BDNF-tuottoa tehokkaasti. Koko ajan näyttää siis löytyvän uutta myös inflammaation välittäjäaineista, ehkä jatkossa kliinisiä sovelluksiakin?

Hannu Puolijoki

Harkintaa Alzheimerin taudin lääkehoitoon

Kelan korvaamia dementialääkkeitä käytti viime vuonna jo yli 20 000 potilasta. ROHTO-keskuksen arviossa tarkastellaan näiden lääkkeiden käytön aloittamista ja lopettamista, näyttöön perustuvaa tehoa sekä haittavaikutuksia. Lisäksi tarkastellaan kyseisten lääkeaineiden farmakologiaa.

Rohto-Keskus

Alzheimer-lääkkeiden käyttö

Antikolinergisten lääkkeiden (AKE) tehosta lievän tai keskivaikean Alzheimer-dementian hoidossa on julkaistu vuoden 2003 aikana Cochrane meta-analyysit (1,2,3), joiden keskeiset tulokset on esitetty taulukossa 1. Memantiinin tehoa näissä on tutkittu kahdessa kontrolloidussa tutkimuksessa, mutta tuloksia ei toistaiseksi ole julkaistu. AKE:n estäjillä tehdyt kontrolloidut tutkimukset ovat olleet 3-6 kuukauden pituisia, poikkeuksena donepetsiili, jonka vaikutuksia on tutkittu kahdessa vuoden kestoisessa (4,5) ja yhdessä kolme vuotta kestäneessä tutkimuksessa (6).

Tuula Pirttilä

Alzheimerin taudin lääkkeiden farmakologiaa

Alzheimerin tauti vaurioittaa aivojen tyvitumakkeista isoaivokuorelle suuntautuvia kolinergisia hermoratoja. Tämä vaurio liittyy taudin aiheuttamiin muistin ja muiden kognitiivisten toimintojen häiriöihin. Asetyylikoliiniesteraasin estäjät estävät asetyylikoliinin hajoamista lisäten sen määrää synapsiraossa ja täten vahvistavat kolinergisen järjestelmän toimintaa. Alzheimerin tautiin liittyy myös glutamaattivälitteisen hermovälityksen häiriintyminen ja toonisesti suurentunut synaptisen glutamaatin määrä. Tämä ilmiö häiritsee oppimistapahtumaa ja voi aiheuttaa liiallista kalsiumin sisäänvirtausta, neuroneiden turpoamista ja solukuolemaa. Estämällä glutamaatin NMDA-reseptoreiden toimintaa voidaan näitä vaikutuksia vähentää.

Tapani Keränen

Bextra pannaan - Celebraan laatikoitu erityisvaroitus

Yhdysvaltojen lääkevalvontaviranomainen FDA kehotti Pfizeria poistamaan valdekoksibin (Bextra) myynnistä vakavien sydämeen ja verisuoniin kohdistuvien haittojen ja ihoon liittyvien sivuvaikutuksien vuoksi. Vakavia ihosivuvaikutuksia, kuten Stevens-Johnsonin oireyhtymiä ja toksisia epidermaalisia nekrolyysejä on tiettävästi ilmoitettu Pfizerille Bextran käyttäjillä maailmanlaajuisesti 155 tapausta. Lääkkeen ei ole todettu tarjoavan hoidollisia etuja muihin tulehduskipulääkkeisiin verrattuna.

Tulehduskipulääkkeisiin uudet varoitukset Yhdysvalloissa

Arvioidessaan koksibien kardiovaskulaarisia ja maha-suolikanavan verenvuodon riskejä Yhdysvaltojen FDA päätyi vaatimaan näitä koskevat uudet varoitustekstit kaikkiin muihinkin tulehduskipulääkkeisiin, myös niiden itsehoitovahvuuksiin. Vaatimus koskee siten mm. ibuprofeenia ja ketoprofeenia sisältäviä valmisteita. Yhdysvalloissa on koksibien lisäksi myynnissä 18 tulehduskipulääkettä, joiden joukossa ovat mm. kaikki Suomessa kaupan olevat ryhmän aineet.

Viranomainen ärähti Wyethille

Britannian lääkevalvontaviranomainen (MHRA) on puuttunut tiukasti depressiolääke venlafaksiinin (Efexor, Wyeth) lääke-esittelijöiden levittämiin kirjallisiin ja suullisiin tiedotteisiin, joissa kyseenalaistettiin maan lääkelautakunnan (Committee on Safety of Medicines, CMS) valmisteen käyttöön asettamat rajoitukset. MHRA toteaa, ettei se siedä lääkäreitä tai yleisöä harhaan johtavan, lääketurvallisuuteen liittyvän markkinointiaineiston jakamista. Syytellessään Wyethiä MHRA toivoo, että sama varoittava viesti tavoittaisi myös kaikki muut lääkkeiden markkinointiin osallistuvat tahot.

Etsetimibi yhteydessä rabdomyolyysiin Ruotsissa

Ruotsin lääkevalvontaviranomainen (Läkemedelsverket) raportoi kolesterolin imeytymistä suolessa estävän etsetimibin (Ezetrol, MSD) käyttöön liittyneistä lihashaitoista ja rabdomyolyysistä. Lihashaittoja on ilmennyt sekä yhdistelmähoidossa statiinien kanssa että käytettäessä yksin etsetimibiä. Noin kymmenestä Ruotsissa ilmoitetusta tapauksesta pääosa oli lihaskipuja. Joukossa on yksi diabetes- ja munuaisen vajaatoimintapotilas, jonka atorvastatiinihoitoon (Lipitor, Pfizer) lisättiin etsetimibi. Lihasoireet puhkesivat parin päivän kuluessa ja johtivat rabdomyolyysiin. Ruotsin kokemuksien perusteella Ezetrolin tuoteinformaatiota ollaan tarkistamassa EU-maissa.

Uusi epilepsialääke

Japanilainen Eisai Co. on saanut Euroopan komission hyväksynnän uudelle epilepsialääkkeelle tsonisamidille (Zonegran). Aine on sulfonamidijohdos, jonka vaikutusmekanismi epilepsiakohtauksien estossa perustunee natrium- ja kalsiumkanavien estoon. Lääke sopii yhdistelmähoitoihin muiden epilepsialääkkeiden kanssa. Se ei sovi sulfayliherkille potilaille, voi aiheuttaa eri asteisia ihohaittavaikutuksia ja on teratogeeninen. Lääke on hyväksytty Japanissa käyttöön jo 15 vuotta sitten ja Yhdysvalloissa vuonna 2000.