Lyhyesti: Perunoita syömällä hepatiitti-immuniteetti

Syötävät rokotteet (muutkin kuin polio-) ovat olleet aika monta vuotta aktiivisen tutkimuksen kohteena. Ideana on ollut siirtää geenimanipulaatiolla rokoteantigeeneja syötäviin kasviksiin, kuten banaaneihin tai perunoihin. Nyt julkaistiin tutkimus, jossa perunarokotteen todettiin toimivan myös ihmisissä. Hepatiitti B-viruksen (HBV) pinta-antigeenin geeni siirrettiin perunaan ja mukuloita kasvatettiin rokotteeksi. Perunat tuottivat antigeenia lähes 10 µg/gramma. Koehenkilöinä oli 42 aiemmin perinteisen HBV-rokotteen saanutta. Kyseessä oli siis ikäänkuin tehosterokotustilanne. Annos oli 100 g raakaa rokoteperunaa kaksi tai kolme kertaa kahden viikon välein. Suojaavia vasta-aineita kehittyi kahdella annoksella 53 %:lle ja kolmella 62 %lle koehenkilöistä. Tavallista perunaa syöneille verrokeille ei tietenkään vasta-aineita ilmestynyt. Haittavaikutuksia ei todettu.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Drinkki päivässä ja älyllinen suoriutuminen

Alkoholin kohtuukäyttö vähentää sydäntautiriskiä. Koska kohonnut kolesteroli ja verenpaine ovat sekä sydäntautien että dementian riskitekijoitä, voitaisiin olettaa alkoholin kohtuukäytön suojaavan aivojen toimintaa. Tätä selvitettiin 12 500 hoitajan aineistossa. Tulosten mukaan 70-81-vuotiailla naisilla, jotka käyttivät alkoholia kohtuullisesti (15 g/vrk), oli kahden vuoden seurantajaksoilla absolutisteja paremmat saavutukset kognitiivisissa testeissä. Tuloksiin ei vaikuttanut apolipoproteiini E-genotyyppi. Tutkijaryhmän mukaan drinkki päivässä saattaa jopa ehkäistä älyllisen suoriutumisen huononemista. Johtopäätös on rohkea, ja asiasta tarvitaan samanlaisia tuloksia myös muista seurantatutkimuksista.

Aulikki Nissinen

Lääkealan tapahtumat maailmalla 2003 ja 2004 Unohtuiko yritysetiikka ja hidastuuko lääkekehittely?

Vuosina 2003-2004 keskusteltiin vakavasti, piilottelevatko lääkeyritykset tuotteidensa negatiivisia tutkimustuloksia viranomaisilta ja tiedeyhteisöltä. Uusien vaikuttavien aineiden vuotuinen määrä ei suurentunut, mutta laskeva trendi pysähtyi. Bioteknologiayritykset tekivät hyviä tuloksia, mutta globaalisen lääkemyynnin kasvu hidastui. Statiinit komeilivat myyntitilastojen kärjessä. Lääketurvallisuus nousi uutisten valokeilaan lähinnä koksibien synnyttämän kohun vuoksi. Euroopan valtiot tuskailivat kohoavia lääkekustannuksiaan ja etsivät keinoja kasvun hillitsemiseksi.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä, Timo Klaukka

Sokeri ja diabetes - onko syytä kiristää suitsia?

Suhtautuminen sokerin nauttimiseen on vaihdellut diabeetikkojen ruokavaliosta annetuissa ohjeissa. Nyt suuntaus on ollut kohti terveelle väestölle suositeltua käytäntöä. Väestön lihominen ja tyypin 2 diabeteksen yleistyminen antavat kuitenkin aiheen tarkastella lähemmin sokerin käytön yhteyttä tyypin 2 diabeteksen riskiin.

Matti Uusitupa

Kuhnailemisiin

Olen vihdoin löytänyt unelmieni työn: akateemisen pätkätyöläisyyden. Tarkemmin ajatellen olen aina ollut sellainen. Erona on, että tästä lähin aion ilmoittaa sen viralliseksi titteliksi kaikille, jotka utelevat, mitä minusta tulee isona. Tästä en enää isommaksi kasva.

Terhi Heinäsmäki

Lääkintätoimi suomalaisten evakuoinnissa Aasian luonnonkatastrofialueelta

Intian valtameressä tapahtunut vedenalainen maanjäristys Indonesiaan kuuluvan Sumatran saaren länsipuolella 26.12.2004 klo 00:59 (gmt) synnytti sarjan aaltoja, jotka etenivät valtameressä lähituntien aikana useita tuhansia kilometrejä.

Jarkko Pajarinen, Ari Leppäniemi, Maaret Castrén, Tom Silfvast Reijo Haapiainen, Lauri Handolin, Janne Reitala, Erkki Tukiainen Eero Hirvensalo

Maanjäristysten terveysvaikutukset

Maanjäristykset voivat aiheuttaa ehkä vaikeimmin ennakoitavia luonnonkatastrofeja.

Asko Aalto

Koulutus- ja tutkimusyhteistyö Satakunnan ja Varsinais-Suomen terveyskeskusten ja Turun yliopiston välillä

Terveyskeskukset osallistuvat lääkärikoulutuksessa perusopetuksen, perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen sekä yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen toteuttamiseen. Lääketieteen opetusta hajautetaan aikaisempaa laajemmin yliopistokaupunkien ulkopuolelle.

Ulla Saxén, Pekka T. Jaatinen, Raimo Isoaho, Sirkka-Liisa Kivelä

Periaatteiden ja yksityiskohtaisten ohjeiden välille on tehtävä ero

Pari lausetta Esa Sopen ja Veijo Ikosen mielenkiintoisessa, kliinisiä lääketutkimuksia koskevassa kirjoituksessa (SLL 10/2005, 1187-90) voi aiheuttaa väärinkäsityksiä. He kirjoittivat: "Suurin muutos on GCP-säännösten ulottaminen koskemaan kaikkia kliinisiä interventiotutkimuksia ja direktiivin vuoksi Good Clinical Practicen saama kattava laintasoinen asema". Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/20/EY hyvän kliinisen tutkimustavan noudattamisesta ei kuitenkaan koske kaikkia kliinisiä interventiotutkimuksia, vaan ainoastaan lääkkeillä tehtäviä. Tämän direktiivin mukaan kliiniset lääketutkimukset on suunniteltava, suoritettava ja selostettava hyvän kliinisen tutkimustavan periaatteiden mukaisesti. Nämä periaatteet on lueteltu Euroopan lääkeviraston GCP-ohjeessa (CPMP/ICH/135/95 Note for Guidance on Good Clinical Practice) ja Lääkelaitoksen määräyksessä 2/2004 "Ihmiseen kohdistuvat kliiniset lääketutkimukset". Laintasoinen asema on siis vain periaatteilla, ei yksityiskohtaisilla ohjeilla.

Ali Bardy

Direktiivi antaa tulkintavapauden viranomaisille, ei yksittäisille lääketutkijoille

Kiitämme Ali Bardyä kirjoitustamme koskevista tarkentavista kommenteista. Kirjoituksemme käsittelee kauttaaltaan otsikon mukaisesti kliinistä lääketutkimusta, vaikka sanaa "lääke" ei aina tekstissä kliinisen tutkimuksen yhteydessä mainita. Erityisesti lääketeollisuudessa kliinisestä tutkimuksesta puhuttaessa tarkoitetaan lähes poikkeuksetta kliinistä lääketutkimusta.

Veijo Ikonen, Esa Soppi