78799 osumaa

Helsinkiläisillä lääketieteen opiskelijoilla ei ole aihetta huoleen

Professorit Leif Andersson (SLL 44/2004, s. 4279), Jorma Paavonen ja Seppo Heinonen (SLL 40/2004, s. 3782-3) epäilevät Helsingin lääketieteellisessä tiedekunnassa toteutetun mittavan opintouudistuksen tuottavan aikaisempaa huonompia ja ammattitaidottomampia lääkäreitä. Tuon väitteen tueksi ei ole löydettävissä tieteellistä näyttöä. Opintouudistus ei myöskään estä kansainvälistä opiskelijavaihtoa. Mahdollisuus perehtyä todellisiin kliinisiin ongelmiin ja potilaisiin on aina houkutellut ja tulee edelleenkin houkuttelemaan tiedekuntaamme opiskelijoita etenkin Välimeren maista.

Mikko Salaspuro

Ongelmalähtöinen opetussuunnitelma vai lääkärikoulutuksen uudistaminen ilman täysremonttia?

Professorit Jorma Paavonen ja Seppo Heinonen pelkäävät mielipidekirjoituksessaan, että lääkärikoulutuksen taso laskee lääketieteellisen tiedekunnan siirtyessä ongelmalähtöiseen opetukseen (SLL 40/2004, s. 3782-3). Kirjoittajat esittävät huolensa siitä, että luentojen, potilaskeskeisen opetuksen ja omien tutkimuspotilaiden vähentäminen huonontavat lääketieteen opiskelijoiden oppimistuloksia. Huoli on ajankohtainen, tiedekunnan valitsemasta opetussuunnitelmasta riippumatta, koska lääketieteellisten tiedekuntien suuret opiskelijamäärät (ilman vastaavaa resurssien lisäämistä) eivät voi olla vaikuttamatta nimenomaan potilastyöskentelyn määrään ja annetun kliinisen ohjauksen laatuun.

Matti Korppi

Ajaudummeko umpikujaan?

Tuoreimmassa Kuntatyönantaja-lehdessä KT:n neuvottelupäällikkö käsitteli joitakin potentiaalisia vaikeuksia lääkärien virkaehtosopimusneuvotteluissa (Kuntatyönantaja 5/2004, s. 21-22). Hän esitteli mm. erikoismaksuluokan poistamisen tilalle rakennettavaa mallia ajatuksilla, joita neuvotteluissa ei ole edes sivuttu. Hän myös näki, että tarvittavan valtion kunnille jo myöntämän rahasumman jako sairaanhoitopiirien kautta takaisin lääkäreille ei ainakaan helpota työmarkkinaratkaisun tekemistä. Asian voisi nähdä toisinkin. Jos sopimuksen tieltä saadaan rakentavasti sovittua erikoismaksuluokan korvaavaksi järjestelmäksi työn vaativuutta kannustava suoritepalkkauksen malli, niin se olisi omiaan helpottamaan muun sopimuksen ratkaisujen löytymistä.

Olli Meretoja

Miten yrittäjän osa-aikaeläke muuttuu 2005?

Eläkeuudistuksen tultua voimaan osa-aikaeläke määräytyy eri tavalla vuonna 1946 ja aikaisemmin syntyneillä kuin vuonna 1947 ja myöhemmin syntyneillä. Osa-aikaeläkkeen karttumisprosentit, ikärajat ja varhennettu vanhuuseläke ovat hieman erilaiset. Vanhempien ikäluokkien osa-aikaeläkettä koskevat pääosin vuoden 2004 säännökset, vaikka he jäisivät eläkkeelle eläkeuudistuksen tultua voimaan. Oikeus joustavaan vanhuuseläkkeeseen 63 vuoden iästä alkaen on kuitenkin kaikilla osa-aikaeläkkeensaajilla.

Eila Parkkonen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat