Turvaseksin jälkeen tulee turvasyöminen

Jo Platon totesi, että lääketiede, liikunta ja syöminen muodostavat kokonaisuuden. Hänen mukaansa lääkäri joutuu hoitamaan kokkien ja valmentajien aiheuttamia ongelmia. Onkin totta, että jos pikaruokaloiden kokit eivät ylisyöttäisi meitä ja koulujen liikuntavalmentajat saisivat innostettua meidät liikkumaan, niin lääkäreillä olisi paljon vähemmän vaivoja hoidettavana. Tässä mielessä terveydenhoitojärjestelmä on eri asia kuin sairaudenhoitojärjestelmä. Terveydenhoitojärjestelmä sisältää lääketieteen lisäksi myös aktiivisen liikkumisen ja kohtuullisen syömisen tukemisen. Koska kunnallisvaalien keskusteluissa ei voida puhua tällaisista kokonaisvaltaisista teemoista, niin täytyy toivoa että niihin voitaisiin tarttua niiden jälkeen, kun varsinaisiin toimiin täytyy ryhtyä.

Pekka Himanen

Mammografiaseulonta alentaa rintasyövän sairaalahoidon kustannuksia

Turussa aloitettiin rintasyövän mammografiaseulonta 40-74-vuotiaille naisille vuonna 1987. Tässä tutkimuksessa selvitetään rintasyövän sairaalahoidon kustannuksia vuosilta 1987-98 syövän löytötavan mukaisissa potilasryhmissä.

Lea Kauhava - Pirjo Immonen-Räihä - Ilmo Parvinen - Hans Helenius, Anne Kaljonen - Osmo Räsänen - Liisa Pylkkänen - Pekka J. Klemi

Salmonella- infektioiden epidemiologiaa - tartunnat kotimaasta tai matkatuliaisina

Kliinisen mikrobiologian laboratoriot ovat lähettäneet 1960-luvulta alkaen Kansanterveyslaitoksen suolistobakteriologian laboratorioon kaikki kotimaisista ja suurimman osan ulkomaisista tartunnoista eristetyistä salmonellakannoista.

Aino Kyyhkynen - Maija Korkeila - Anja Siitonen

PBL - ongelmalähtöinen ongelma

Dosentti Kuusen ym. vastineesta Lääkärilehdessä 42/2004 (s. 4023- 24) käy ilmi, että professorit Jorma Paavonen ja Seppo Heinonen sohaisivat muurahaispesää, kun uskalsivat arvostella lääkärien uutta koulutusohjelmaa (SLL 40/2004, s. 3782-3). Hyvin tietäen, että uskovaisten kanssa ei kannata väitellä, haluan silti tuoda esille joitakin henkilökohtaisia kokemuksia.

Leif C. Andersson

Rohto-ohjauksen perusteet kuntoon

Suomen Lääkärilehdessä 39/2004 julkaistiin Lääkeinfo-palstalla (s. 3632) Rohto-keskuksen kannanotto toisen polven psykoosilääkkeiden asemasta vanhuspotilaiden hoidossa. Keskuksen esittämään suositukseen liittyy epäselvyyksiä ja harhaisuutta.

Kristian Wahlbeck

ROHTO-keskus avaa lääkearvioiden laadintaperiaatteita

Kiitämme professori Kristian Wahlbeckia ROHTO-keskuksen ensimmäistä lääkearviota koskevasta kommentista. Professori Wahlbeck arvostelee ROHTO-keskuksen tekemän lääkearvion metodologiaa, erityisesti laadintaprosessin läpinäkyvyyttä, kirjoittajien anonymiteettiä, näytön asteen arviointia sekä kustannusvaikutusten puuttumista.

Taina Mäntyranta

NNT virvoittaa mielen ja kirvoittaa kielen

Lääkärilehden keskustelupalstalla on käyty mielenkiintoista keskustelua siitä, pitääkö kliinisen lääke- tai hoitotutkimuksen tulos esittää absoluuttisena riskin vähenemisenä (ARR; absolute risk reduction) ja siitä laskettuna NNT(number needed to treat)-arvona vai suhteellisena riskin vähenemisenä (RRR; relative risk reduction). Puustinen, Nummenmaa ja Louhiala ovat absoluuttisen riskin vähenemisen kannalla (SLL 37/2004, s. 3389-91), Muhonen sen sijaan suhteellisen riskin vähenemisen kannalla (SLL 40/2004, s. 3779-80). Happonen ja Myllykangas suosittelevat kliinikoille matematiikan opintoja, joiden tavoitteena on prosentin (%; käytetään suhteellisen riskin vähenemisen yksikkönä) ja prosenttiyksikön (%-yksikkö; käytetään absoluuttisen riskin vähenemisen yksikkönä) erottaminen (SLL 39/2004, s. 3659-60).

Matti Korppi

Rasvan, proteiinin ja hiilihydraattien saantisuositusta on vihdoin tasapainotettu

Antti Aro tarkasteli paljon keskustelua herättäneen vähähiilihydraattisen ruokavalion asemaa laihdutuksessa (SLL 38/2004, s. 3513-5). Tällaisessa ruokavaliossa, jota ääriasennossaan kutsutaan Atkinsin dieetiksi, hiilihydraattipitoiset ruoat korvataan pitkälti proteiinia ja rasvaa sisältävillä elintarvikkeilla. Dieettiä noudattamalla paino putoaa nopeasti ja laihduttajaa motivoivasti. Runsaasta rasvasisällöstä huolimatta veren kolesteroli- ja triglyseridiarvot eivät huonone, paremminkin juuri päinvastoin.

Kari Salminen

Voiko potilaan omaan ajokyky-arvioon luottaa?

Syyskuussa 2004 voimaan tullut lääkärin ilmoitusvelvollisuus tuo monenlaisia haasteita käytännön työhön. Yksi kysymys koskee sitä, millä instrumenteilla hoitava lääkäri arvioi potilaansa ajokykyä. Kannanotto ajoterveyteen on selkeä, jos vastaanottokäynneillä on ilmennyt vakava ajoterveyteen vaikuttava sairaus tai toimintakyvyn vajaus. Jos sairauden oireet ovat lievempiä, mutta ajokyvyn kannalta huolestuttavia, herää kysymys lisätiedon tarpeesta. Aiempien tutkimusten mukaan potilaiden omat arviot ajokyvystään voivat olla epäluotettavia. Myös oma tutkimuksemme osoittaa, että potilaiden omat arviot ajamisesta ovat selvästi myönteisempiä kuin liikenneopettajan arviot.

Pekka Kuikka, Timo Mäkinen

Telelääketieteen tuomat laadulliset haasteet terveydenhuollossa

Lääkärin ammatin haasteita ovat näyttöön perustuvat hoitokäytännöt, uusien diagnostisten innovaatioiden hyödyntäminen, hoitoketjut, tehokkuus ja kustannusvaikuttavuus. Operatiivisella tasolla näihin haasteisiin vastaamiseen tarvitaan yhä useammin telelääketieteen sovelluksia. Näiden sovellusten laadunhallinnasta on tullut keskeinen osa toimintaa.

Heikki Lamminen