In memoriam Kari Penttinen 17.2.1918-26.2.2004
Helsingin yliopiston virusopin henkilökohtainen emeritusprofessori Kari Juhana Penttinen kuoli Espoossa 26. helmikuuta 2004. Hän oli 86-vuotias, syntynyt Helsingissä 17. helmikuuta 1918. Kari Penttinen tuli ylioppilaaksi Helsingin suomalaisesta normaalilyseosta 1935 ja valmistui lääketieteen kandidaatiksi Helsingin yliopistosta 1938. Sotien aikana Penttinen toimi pataljoonan, sairaalajunan ja bakteriologisen laboratorion lääkärinä. Hänelle myönnettiin Vapaudenristit 4 ja 3 vuosina 1940 ja 1942. Hänet ylennettiin lääkintäkapteeniksi 1944 ja lääkintämajuriksi 1969. Penttinen valmistui lääketieteen lisensiaatiksi 1945 ja lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi Helsingin yliopistosta 1947. Väitöskirja liittyi immunologiaan, mutta jo seuraavana vuonna Penttinen lähti Yhdysvaltoihin opiskelemaan Suomessa vielä tuntematonta alaa - virologiaa. Samoihin aikoihin opiskeli USA:ssa virologiaa myös toinen suomalainen serobakteriologi Nils Oker-Blom. Nämä Suomen virologian isät loivat perustan virustutkimuksille maassamme. Palattuaan kotimaahan Penttinen jatkoi Yhdysvalloissa aloittamiaan influenssatutkimuksia Valtion seerumilaitoksen virusosaston johtajana. Hän eristi Suomen ensimmäiset influenssavirukset vuoden 1951 epidemian aikana. Hänet nimitettiin bakteeriopin ja serologian dosentiksi 1950. Tiedemiehen uransa ohella hän hankki sisätautien erikoislääkärin koulutuksen vuosina 1950-52. Penttisen virologiset tutkimukset laajenivat 1950-luvulla käsittämään erilaisia viruksia, virustautiepidemioita ja virusrokotteita sekä solujen kasvua sääteleviä tekijöitä. Nuorten tutkijoiden koulutus käynnistyi ja ensimmäiset suomalaiset virologiset väitöskirjat valmistuivat samalla vuosikymmenellä. Penttisen tutkimusten hienoimpia saavutuksia on sikotautirokotteen kehittäminen. Sikotauti oli pitkään huomattava ongelma Suomen puolustusvoimissa. Tuhatkunta varusmiestä sairastui vuosittain tähän tautiin, johon liittyy ikäviä ja vaarallisia komplikaatioita. Penttisen rohkea ja omaperäinen idea oli valmistaa inaktivoitu rokote sikotautia vastaan. Uusi rokote osoittautui puolustusvoimissa suoritetuissa kokeissa niin tehokkaaksi ja turvalliseksi, että 1960-luvun alusta lähtien kaikki varusmiehet rutiinimaisesti rokotettiin Penttisen rokotteella heti palvelun alussa. Rokotteen avulla sikotauti pystyttiin lähes täysin juurimaan puolustusvoimista. Tämä saavutus oli sekä lääketieteellisesti että taloudellisesti hyvin merkittävä. Näistä tutkimuksista Kari Penttiselle myönnettiin Matti Äyräpään palkinto vuonna 1974. Vuonna 1966 Kari Penttinen siirtyi henkilökohtaiseksi professoriksi Helsingin yliopiston virusopin laitokseen. Virustutkimusten ohella hän palasi nuoruutensa alan immunologian pariin. Hän kehitti yhdessä Gunnar Myllylän kanssa uuden menetelmän, jonka avulla verihiutaleita hyväksi käyttäen voitiin herkästi mitata immuunikomplekseja. Laboratoriotöiden ohella Kari Penttinen teki ansiokkaan elämäntyön vakuutuslääkärinä. Tiedemiehen ja sisätautilääkärin koulutus muodostivat oivallisen pohjan tälle toiminnalle. Hän toimi Salaman lääkärinä vuosina 1952-1962, ylilääkärinä 1962-1966 sekä hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenenä 1967-1972 Suomi-Salamassa. Tämän jälkeen hän jatkoi saman yhtiön lääkärinä vuoteen 1983, eläkkeelle siirtymiseensä saakka. Ylilääkärikautenaan hän kuului henkivakuutusyhtiöiden ylilääkärien muodostamaan kollegioon, jonka tehtävänä oli pitää vastuuvalintaohjeet lääketieteen ajan tasalla ja siten mahdollistaa oikeudenmukaisten vakuutusten myöntäminen terveydentilaltaan erilaisille vakuutuksen hakijoille. Maamme henkivakuutusyhtiöt saivat hoidettavakseen koko työssä käyvän väestön ryhmähenkivakuutuksen vuonna 1975. Järjestelmä astui voimaan 1977 ja kaksinkertaisti maan vakuutuskannan. Vakuutusmuotoa luotaessa kuultiin asiantuntijana Kari Penttistä, joka lausunnossaan muistutti vuosisadan alun tuhoisasta influenssaepidemiasta Espanjan taudista ja arvioi, että kerran sukupolvessa korvausmeno voi kaksinkertaistua. Hänen arvionsa huomioitiin vakuutusteknisissä laskelmissa, jotka saavuttivat kansainvälistäkin tunnustusta. Nyt sukupolvi myöhemmin lintuinfluenssan uhka osoittaa Penttisen lausunnon kaukonäköisyyden. Kari Penttinen oli loistava esitelmöijä ja karismaattinen persoona. Hänellä oli kyky innostua - kriittisyytensä säilyttäen -, innostaa toisia ja nähdä uusien havaintojen avaamia jännittäviä mahdollisuuksia. Hän nautti suurta arvostusta työtovereittensa keskuudessa erilaisissa tehtävissään. Hänen vankkaan asiantuntemukseensa ja selkeään suurten linjojen näkemykseensä luotettiin maamme rokotuspolitiikkaa suunniteltaessa. Penttinen toimi monien yhteisöjen asiantuntija- ja luottamustehtävissä, mm. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin johtotehtävissä vuodesta 1952 alkaen ja kunniajäsenenä vuodesta 1984, Suomen Patologiyhdistyksen puheenjohtajana 1962-1965, Lääkintöhallituksen tieteellisen neuvottelukunnan jäsenenä 1962-1983, Medical Biologyn päätoimittajana 1973-1983, Suomen Lääketieteen Säätiön hallintoneuvoston jäsenenä 1986-1991, AIDS-kansalaisvaltuuskunnan asiantuntijana sekä Suomalaisen tiedeakatemian jäsenenä vuodesta1978. Vapaa-aikanaan Kari Penttinen oli innokas kalamies, jonka lohiverkot keräsivät saalista hänen kesäpaikkansa vesiltä Hiittisistä. Hän oli taitava tenniksen pelaaja, jonka mahtava kämmenlyönti on jäänyt vastustajien mieliin. Kirjoittajat ovat Kari Penttisen pitkäaikaisia työtovereita ja vanhoja ystäviä
