Lyhyesti: Tiotropium COPD:n pahenemisvaiheiden estossa

1 207 COPD-potilasta käsittäneessä laajassa monikeskustutkimuksessa selvitettiin, miten kuuden kuukauden tiotropium- (18 myyg x 1/pv jauheena), salmeteroli- (50 myyg x 2/pv inhalaatioaerosolista) tai lumelääkehoidolla voidaan estää pahenemisvaiheita ja vaikuttaa muihin parametreihin. Pahenemisvaiheiden estossa tiotropium oli paras (1,07/potilasvuosi; salmeterolilla 1,23, lumelääkkeellä 1,49; ero p < 0,05 tiotropiumin ja lumehoidon välillä). Päivittäisten aktiviteettien laskua tapahtui vähiten tiotropium-ryhmässä. Ventilaatiofunktioiden osalta aktiiviset lääkkeet olivat lumehoitoa parempia, tiotropium tässäkin osin salmeterolin edellä. Erot ovat pieniä, mutta mielenkiintoisia. Entäpä, jos vertailussa olisi ollut salmeterolin sijasta tämän ja steroidin yhdistelmä?

Hannu Puolijoki

Veren hyytyvyyden häiriöllä on yhteys aortta-ahtaumaan

Verihiutaleista johtuvaan veren hyytymiseen tarvitaan von Willebrandin tekijää. Tämä tekijä on sattumoisin varsin suurikokoinen proteiini ja sen toiminnalle tärkeitä ovat aminohapot 842 ja 843. Juuri näiden aminohappojen välinen sidos joutuu koville ahtautuneessa aorttaläpässä. Toden totta - teräväreunainen aorttaläppä ahtaumapotilaalla turmelee von Willebrandin tekijää.

...ja myös hemofiliapoikien äitien terveyteen

Sepelvaltimotaudin tappavuutta voidaan vähentää aiheuttamalla potilaalle hemofiliataipumus varfariinilla tai trombosyyttien salpaajilla, tavallisimmin asetyylisalisyylihapolla. Hemofilia A:ta tai B:tä sairastavien sepelvaltimotautikuolleisuus on vain n. 20 % veren hyytyvyydeltään terveisiin verrattuna. Leidenistä - kuinkas muuten - raportoidaan, millainen koronaarikuolleisuus on hemofiliageenin kantajilla eli hemofiliapoikien äideillä. Äideilläkin on näet useimmiten alentunut hyytymistekijä-VIII:n tai IX:n aktiivisuus, tosin ilman kliinisiä vuotoja.

Robert Paul

Astmaatikot liikunnan harrastajina - yhtä (vähän) ahkeria kuin muutkin?

Amerikassa astmaatikot harrastavat liikuntaa saman verran kuin muukin väestö. Astman hoidon tavoitteena on ollut turvata potilaille kyky elää tavanomaista elämää. Tavoite näyttää siis saavutetun, koska muun väestön liikuntatottumukset ovat kääntyneet huonoon suuntaan. Mikä on suunta Suomessa?

Äidin SSRI-masennuslääkitys voi olla haitaksi vastasyntyneelle

Serotoniinin takaisinottoa estäviä (SSRI) masennuslääkkeitä on pidetty suhteellisen turvallisina raskauden aikana. Käytön pitkäaikaisvaikutuksia kehittyvään keskushermostoon tunnetaan kuitenkin vielä huonosti. Viime aikoina on tullut aiempaa useampia raportteja vastasyntyneen ongelmista tapauksissa, joissa masennuslääkkeitä on käytetty loppuraskauden aikana. Jos SSRI-lääkkeiden käyttöä pidetään välttämättömänä raskauden aikana, suositellaan hoitoannoksen pienentämistä ja vastasyntyneen huolellista tarkkailua.

Heli Malm

Paroksetiini EU:n turvatarkastukseen

Ruotsin lääkevalvontaviranomainen (Läkemedelsverket) muistuttaa lääkäreitä, ettei paroksetiinia eikä muitakaan serotoniinin takaisinottoa estäviä (SSRI) masennuslääkkeitä ole hyväksytty lasten tai nuorten masennustiloihin. Kolme äskettäistä julkaisua on kyseenalaistanut paroksetiinin tehon näissä ikäryhmissä. Lisäksi tutkituilla on havaittu lisääntynyttä emotionaalista epävakautta, johon liittyi itsensä vahingoittamis- ja itsemurha-ajatuksia. Huomio kiintyi myös vieroitusoireiden esiintymiseen lääkityksen loppuessa. Samoja haittoja saattaa ilmetä myös muiden SSRI-masennuslääkkeiden käytön yhteydessä. EU-maiden lääkevalvontaviranomaiset ovat käynnistäneet paroksetiinihoitojen hyötyjen ja haittojen kriittisen uudelleentarkastelun.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Uudet lääketutkimusohjeet Ruotsiin

Ruotsin lääkevalvontaviranomainen (Läkemedelsverket) on julkaissut EU:n uudet, vuonna 2004 voimaan tulevan lääketutkimusdirektiivin edellyttämät ohjeet kliinisille lääketutkimuksille. Ohjeet hyväksyttiin kesäkuussa ja julkaistiin heinäkuun lopulla (ks. LVFS 2003:6). Kuten EU-direktiivi edellyttää, ohjeita on noudatettava kaikissa jäsenmaissa viimeistään toukokuusta 2004 lähtien. Näin Ruotsi ja Britannia ovat näyttäneet tietä muille EU-maiden lääkevalvontaviranomaisille, jotka painiskelevat edelleen ohjeiden valmistelun parissa. Ruotsin ja Britannian lääketutkijoille ja sponsoreille on näin tarjoutunut etuoikeus, eli lähes vuosi aikaa, sopeutua ennakolta uusiin EU:n velvoittaviin ohjeisiin.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Selekoksibin ja rofekoksibin vaikutukset maha-suolikanavaan

Australian lääkevalvontaviranomainen (Therapeutic Goods Administration) ilmoittaa saaneensa merkittävän määrän haittavaikutusraportteja, joissa ulkus (mukana joskus perforaatio tai verenvuoto) tai maha-suolikanavan verenvuoto ilmeni selekoksibin (Celebra, Pharmacia/Pfizer) tai rofekoksibin (Vioxx, MSD) käytön yhteydessä. Monilla potilaista oli tähän riskitekijöitä, kuten vähintään 60 vuoden ikä, aikaisempi ulkus, tai riskiä lisäävien muiden lääkkeiden käyttö. Toisaalta selekoksibin käyttäjien 16 ulkustapauksessa (n = 101) ja 16 suolikanavan vuototapauksessa (n = 250) ei esiintynyt lisäriskitekijöitä. Suhteutettuna kirjoitettujen reseptien määrään haittavaikutusraportteja saatiin Australiassa noin kaksi kertaa enemmän selekoksibin kuin rofekoksibin käytöstä. Lääkeviranomainen esittää yhteenvetona, että COX-2:n estäjien selekoksibin ja rofekoksibin käyttöön tulee suhtautua samalla varovaisuudella kuin minkä tahansa muun tulehduskipulääkkeen käyttöön. Tämä lienee hyvä neuvo etenkin silloin, kun hoidetaan ikääntyviä, tai kun potilaalla on ilmennyt maha-suolikanavan haittoja muiden tulehduskipulääkkeiden käytössä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Kurkkukipuisen ihottuma

Nuori mies tuli vastaanotolle valittaen kurkkukipua sekä vartalolla olevaa ihottumaa. Hänellä ei ollut koskaan aiemmin ollut ihottumia tai atopiaa eikä lääke- tai muitakaan allergioita.

Leena Varesmaa-Korhonen, Pekka Mäntyselkä

Helsingin kaupungin henkilöstön sairauspoissaolot 1990-1999

Rekisteriaineiston avulla tutkittiin Helsingin kaupungin henkilöstön sairauspoissaoloja vuosina 1990-1999. Henkilöstön lyhyet ja pitkät sairauspoissaolot lisääntyivät vuosikymmenen aikana. Niiden lukumäärä kasvoi yli kymmenen prosenttia. Miehillä oli naisia vähemmän sairauspoissaoloja. Paremmin koulutetuilla ja määräaikaisessa työsuhteessa olevilla oli muita vähemmän pitkiä sairauspoissaoloja. Niiden kasvun kääntäminen laskuun edellyttää uusia valmiuksia ja toimia henkilöstöhallinnolta, työsuojelulta ja työterveyshuollolta, jotta taustalla vaikuttaviin syihin voidaan puuttua.

Kustaa Piha, Ossi Rahkonen, Eva Roos, Eero Lahelma