Hereillä olo yleisanestesian aikana: harvinainen, mutta usein invalidisoiva komplikaatio

Yleisanestesian aikana hereillä oleva potilas on tietoinen itsestään ja ympäristöstään. Hän pystyy kuulemaan mitä ympärillä tapahtuu, aistimaan kosketusta ja kipua, mutta ei kykene reagoimaan ahdistavaan tilanteeseensa eikä viestittämään siitä. Leikkauksen aikana näitä kokemuksia on vaikea havaita ilman aivosähkökäyrää mittaavaa laitetta, joka ilmoittaa anestesian syvyyden. Hereilläolokokemuksesta voi seurata varsin hankala krooninen posttraumaattinen stressioireyhtymä, joka invalidisoi pahasti potilaan jokapäiväistä elämää.

Seppo Ranta

Lyhyesti: Nuorten tyttöjen syömishäiriöihin liittyviä piirteitä

Syömishäiriöiden ilmaantumiseen liittyviä riskitekijöitä haettiin seuraamalla noin 3 000:ta satunnaisesti valittua espanjalaista 12-21-vuotiasta tyttöä haastatteluin 18 kuukauden ajan. Uusia syömishäiriötapauksia löydettiin 90. Aineisto analysoitiin logistisella regressioanalyysillä. Jos tyttö seurannan alussa yleensä söi yksin, luki vähintään viikoittain tyttöjen lehtiä tai kuunteli radiota yli tunnin vuorokaudessa tai jos vanhemmat eivät olleet naimisissa, syömishäiriöön sairastuminen seurannan aikana oli 2-3 kertaa tavallisempaa. Kyseiset tekijät tuskin ovat todellisessa syy-seuraussuhteessa sairastumiseen, vaan pikemminkin oireita, joihin pitäisi havahtua, kun mietitään, mitä nuorille tytöille kuuluu.

Marjo Renko

Lyhyesti: Korkean paikan keuhkoödeema voi yllättää alempana kuin on luultukaan

Ranskalaiset julkaisivat tuloksia, joiden mukaan huonolla tuurilla korkean paikan keuhkoödeeman voi saada jopa 1 400-2 400 metrin korkeudella merenpinnasta. Havainto perustuu 52 peräkkäisen potilaan tietoihin Alpeilta. Muut syyt pyrittiin sulkemaan pois. Lähes kaikki kärsivät hengenahdistuksesta, rahinoita kuultiin keuhkoista 77 %:lta. Hoito oli tavanomaista: happea, lepoa, nesterajoitus ja CPAP. Toipuminen oli myös hyvä muutamassa päivässä. Riskiryhmässä näyttävät olevan nuoret lomailevat miehet, joilla ei ole aiempaa sairaushistoriaa.

Hannu Puolijoki

Psykososiaaliset riskitekijät ja astmakuolema

Kontrolloimattomissa tutkimuksissa on saatu näyttöä siitä, että psykososisaalisilla riskitekijöillä on merkitystä astmakuolemissa. Asiaa selvitettiin kontrolloidusti Brittein saarilla melko isosta aineistosta: yhteensä 533:lle vuosina 1994-98 astmaan kuolleelle alle 65-vuotialle valittiin kaltaistetut astmaa sairastavat verrokit sairaaloiden astmapotilaiden rekisteritiedoista. Riskitekijöistä tiedot saatiin perusterveydenhuollosta. Astmakuoleman verifiointi perustui kuolintodistukseen; analyysistä suljettiin pois potilaat, joilla kuolemaan oli todennäköisesti vaikuttanut muu tekijä, kuten syöpä, iskeeminen sydänsairaus tai HIV-infektio.

Hannu Puolijoki

Mieluummin psykoosi tai depressio kuin kehkosyöpä tai maksakirroosi?

Kannabiksen käyttö lisääntyi 1990-luvulla nuorten keskuudessa niin, että se eräissä maissa on jo ohittamassa tupakoinnin. Voimakas tupakanvastainen kampanjointi ja kiristynyt rattijuopumuslainsäädäntö sekä näkemykset, joiden mukaan kannabis on terveydelle vähemmän vaarallinen kuin tupakka ja alkoholi, ovat olleet omiaan ohjaamaan nuoria kannabiksen käyttöön. Lisääntyneeseen kannabiksen käyttöön liittyy kuitenkin myös haittoja.

Raimo Kr Salokangas

Polyklonaalinen aktivaatio ylläpitää serologista muistia

Kun immuunijärjestelmä on kerran kohdannut antigeenin, sille spesifisten vasta-aineiden tuotanto voi jatkua koko ihmisiän. Vaikka tämä serologinen muisti on yksi immuunijärjestelmän tärkeimmistä ominaisuuksista, sen mekanismeja tunnetaan huonosti. Immunologien kesken on myös jyrkkää erimielisyyttä siitä, tarvitaanko muistin ylläpitoon jatkuvaa antigeenin läsnäoloa.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Alveolaarisilla makrofageilla tehtäviä tulehduksen paranemisessa

Alveolaaristen makrofagien toimimisesta tulehduksen vastaisen taistelun etulinjassa on jo pitkältä ajalta tietoa (fagosytoosi ja happimetaboliittien, lysotsyymin, antimikrobisten peptidien ja proteaasien eritys ym.). Tuoreet tutkimukset antavat olettaa, että niille kuuluu myös muita tehtäviä. Tuorein on havainto siitä, että makrofageilla on osuutensa apoptoottisten neutrofiilien poistamisessa (jolloin toksiset vaikutukset eivät pääse tuhoamaan kudosta). Havainto koskee hiiren pneumokokki-infektiota: ryhmässä, jolta tuhottiin makrofagit, kuolleisuus oli suurempi todennäköisesti neutrofiilien puhdistuman vähentymisen takia eikä tulehduksen vastaisen reaktion puutteellisuuden vuoksi, kuten olisi luullut. Tulokset kaipaavat varmennusta, mutta havainnot makrofagien kaksinaisesta roolista tulehduksen vastaisessa toiminnassa ovat tärkeitä.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Masentunut mieli lisää syöpäkuolleisuutta

Saksalaisessa 10 vuotta kestäneessä prospektiivisessa tutkimuksessa todettiin, että keuhkosyövän toteamisen aikaan (1989-91) arvioitu depressiivispainotteinen toimintatapa (coping style) lisäsi kuoleman riskiä (suhteellinen riski 1,91), vaikka kaikki syöpään liittyvät ennustetekijät oli vakioitu. Aktiivinen toimintatapa puolestaan vähensi kuoleman todennäköisyyttä (suhteellinen riski 0,72). Depressiivistä toimintatapaa luonnehtivat mm. murehtiminen, kohtalon moittiminen, itsesääli, kärsimättömyys ja vetäytyneisyys. Jo syövän toteamisvaiheessa on syytä kiinnittää huomiota potilaan toimintatapaan ja ohjata sitä aktiivisen elämänhallinnan suuntaan. Ehkä näin voidaan parantaa jopa ennustetta.

Raimo Kr Salokangas

Farmakologian ja kliinisen farmakologian opetus Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa

Helsingin yliopiston farmakologian opetuksen kuvaus päättää vuonna 2000 alkaneen sarjan, jossa kukin yliopisto on vuorollaan esitellyt opetusohjelmaansa sekä sitä, miten opetus tukee järkevää lääkehoitoa. Turun yliopiston farmakologian opetusta käsiteltiin lehden numerossa 39/2002, Oulun numerossa 39/2000, Kuopion numerossa 38/2000 ja Tampereen numerossa 13/2000.

Ilari Paakkari, Pekka Rauhala, Janne T. Backman, Pertti J. Neuvonen

Norjassa lääkkeitä kulutustavarakauppaan?

Norjassa terveysministeriö on julkistanut lakiehdotuksen, jonka mukaan tulevassa heinäkuussa monet nyt apteekeissa myytävät lääkkeet siirtyvät kulutustavarakauppoihin. Siirtymässä ovat mm. fluoritabletit sekä ilmavaivoihin, regurgitaatioon, ummetukseen, ripuliin, akneen, yskään ja matkapahoinvointiin tarkoitetut lääkkeet. Samantapainen käytäntö on ollut voimassa vuodesta 2001 Tanskassa ja jo pitkään mm. Britanniassa, Kanadassa ja Yhdysvalloissa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä