Tamperelaisten Seinäjoki-opetusjakso sai Vuoden opetusteko -tunnustuksen

Suomen Medisiinariliitto on valinnut Tampereen yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ns. Seinäjoki-opetusjakson Vuoden opetusteoksi 2002.

Potilaiden ohjausta parannetaan TYKS:ssa

Dosentti Sanna Salanterä Turun yliopiston hoitotieteen laitokselta kertoo, että potilaiden opastusta kehitetään nyt TYKS:ssa siten, että potilaat kykenevät osallistumaan hoitoon, hallitsemaan omat terveysongelmansa sekä tekemään terveyttään koskevia päätöksiä. Vuonna 2000 alkaneessa hankkeessa ovat mukana Turun yliopisto, TYKS ja Turun ammattikorkeakoulu. Projektin interventiovaihe on vuosina 2002-2003 ja evaluointi 2004-2005.

Ulla Toikkanen

Avohoitopotilaan keuhkokuume - tuttu pulma?

Kun vastaanotolle tulee yskivä potilas, on keuhkokuumeen mahdollisuus ensiarvoisen tärkeää selvittää. Jos potilas kotiutetaan ilman asianmukaista antibioottihoitoa, pneumonia saattaa vielä nykyäänkin koitua kuolemaksi (1). Toteamatta ja hoitamatta jätetty avohoitopotilaan keuhkokuume on erityinen haaste flunssa- ja influenssaepidemioiden aikana. Pulma korostuu päivystyspisteissä, sekä lähettävässä hoitoyksikössä että potilaan saapuessa sairaalaan: ketkä potilaat ylittävät yhä korkeammalle nostetun riman ja otetaan sairaalaan, kenet taas uskaltaa turvallisesti hoitaa kotona? Ja miten keuhkokuume alun alkaen luotettavasti todetaan ja erotetaan muista yskää ja kuumetta aiheuttavista, hyvin tavallisista tiloista?

Pekka Leinonen

Varhainen verenkiertofysiologian yhteisopetus lääketieteen ja sairaanhoidon opiskelijoille

Eri ammattiryhmien osaamistasoon tutustuminen jo opintojen alkuvaiheesta lähtien voisi edistää paitsi omaa oppimista, myös tulevan lääkärin valmiuksia moniammatillisessa työyhteisössä. Tämä ensimmäisen lukuvuoden aikana toteutettu lääketieteen ja sairaanhoidon opiskelijoiden yhteinen verenkiertofysiologian harjoitustyö osoitti, että moniammatillisen asiantuntemuksen käytön ja yhteistyön käytännön harjoituksessa koettiin tehostavan opiskelua sekä sisällöllisesti että asenteellisesti.

Pekka Kääpä, Jaakko Kytölä, Susanna Vierre, Päivi Erkko, Kirsti Ellonen

Terveyskeskuspotilaiden masennus, ahdistuneisuus ja alkoholin riskikäyttö

Vantaalaisella terveysasemalla selvitettiin kyselytutkimuksella potilaiden masennus- ja ahdistuneisuusoireiden ja alkoholin riskikulutuksen esiintyvyyttä ja keskinäistä yhteyttä sekä näiden liittymistä työttömyyteen ja terveyspalvelujen suurkäyttöön. Tulokset osoittivat terveyskeskuslääkärien potilaista kolmanneksen potevan masennusoireita, joihin tavallisesti liittyi myös ahdistuneisuutta ja usein alkoholin runsasta käyttöä. Löydökset puoltavat ainakin riskiryhmien, esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien, masennusoireiden seulomista BDI-kyselyllä. Samanaikaisesti kannattaa kartoittaa myös alkoholin riskikäyttöä.

Maria Vuorilehto, Erkki Isometsä, Risto Ihalainen, Anita Korhonen

Terveyskeskuksen konsultoivan psykiatrin potilaiden mielenterveyden häiriöt

Vantaalaisella terveysasemalla kartoitettiin psykiatriseen konsultaatioon lähetettyjen potilaiden mielenterveysoireita, psykiatrisia sairauksia ja psykososiaalista tilannetta. Konsultaatiopotilailla oli runsaasti psykiatrista oheissairastamista, alkoholin riskikulutusta, työttömyyttä ja lääkäripalvelujen suurkäyttöä. Masennus oli tavallisin konsultaatiopyynnön syy, se oli usein keskivaikeaa ja toistuvaa. Yli puolet potilaista saattoi jatkaa pelkästään oman lääkärinsä hoidossa konsultaation tuella. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon työnjaon ja yhteistyön suunnittelussa tällaiset potilaat ovat haaste.

Maria Vuorilehto, Erkki Isometsä

Hematopoieettisten ja lymfoidisten kasvainten uusi WHO:n luokitus

Maailman terveysjärjestö uudisti vuonna 2001 pahanlaatuisten veri- ja imukudostautien luokituksen. Uusi luokitus perustuu kasvainten sytologiaan, histologiaan, immunofenotyypitykseen ja syto/molekyyligenetiikkaan. Mukana on useita kymmeniä erilaisia oireyhtymiä, ja jokaiselle tautityypille ja variantille on annettu oma ICD-tautiluokituksen mukainen koodi. Yksityiskohtaisen luokituksen tarkoituksena on päästä jo varhaisessa vaiheessa tarkkaan diagnoosiin ja oikean hoitolinjan valintaan.

Juhani Vilpo, Kaarle Franssila

Lyhyesti: Persianlahden sotaveteraaneilla allergisoivaa siemennestettä

Persianlahden sotaveteraanien terveydentilan seuranta Yhdysvalloissa on paljastanut erityisongelman: seksikumppaneilla voi esiintyä genitaalialueella polttelevaa tunnetta, kipua ja limakalvojen turvotusta välittömästi siemennestealtistuksen jälkeen. Vaivat vastaavat pitkälti oireyhtymää, jossa naisella todetaan IgG- ja IgM-vasta-aineita partnerinsa siemennesteen plasman proteiineja kohtaan. Sotaveteraanimiehet ovat usein myös itse altistuneet omalle ejakulaatilleen, ja se näkyy ihotesteissä. Yli 200 veteraanin ja heidän partneriensa tutkimuksesta saatiin näyttöä siitä, että kyseessä on IgE-välitteinen yliherkkyys siemennesteen proteiineja kohtaan. Sitä voidaan hoitaa altistushoidoilla pelkän kondomin käytön lisäksi. Syitä, miksi oireyhtymää esiintyy juuri näillä sotaveteraaneilla, ei tunneta. Kemiallisia aseita, säteilyä ja mikrobiologisia tekijöitä tulee väkisinkin mietittyä.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Eosinofiilien roolista uusia näkemyksiä

Eosinofiilien osuutta astman patogeneesissä on pidetty oleellisena, ja asiaa on vahvistettu eri tutkimuksin. Siksi Flood-Pagen ym. uudet havainnot ovatkin mielenkiintoisia. He osoittivat, että interleukiini-5:lle kehitetty vasta-aine mebolitsumabi ei poikennut kliinisiltä vaikutuksiltaan lumelääkkeestä, vaikka hengitysteiden, luuytimen ja veren eosinofiilien määrä saatiin selvästi pienenemään. Satunnaistetussa sokkokokeessa oli mukana 24 lievää astmaa sairastavaa. Rajoittuuko IL-5:n osuus eosinofiilien biologiassa vain niiden rekrytointiin hengitysteihin? Onko muilla tekijöillä (IL-3, GMCSF jne.) enemmän vaikutusta. Näitä pohditaan tutkimukseen liittyvässä pääkirjoituksessa.

Hannu Puolijoki

Inhalaatiosteroidit lisäävät iäkkäillä lonkkamurtuman riskiä

Siitä, lisäävätkö inhaloitavat steroidit luuston haurastumista tai murtumariskiä, on julkaistu monia osin ristiriitaisia tutkimuksia niin lapsista kuin aikuisistakin. Nyt asiaa selvitettiin Englannissa verraten isosta nimenomaan iäkkäitä potilaita käsittävästä aineistosta. Aineisto kerättiin yleislääkärien vastaanotoilta, ja siinä oli 16 341 lonkkamurtumapotilasta (keski-ikä 79 vuotta, naisia 79 %, inhaloitavia steroideja käytössä keskimäärin 2,7 vuoden ajan) sekä 29 889 mm. iän, sukupuolen ja sairauksien suhteen kaltaistettua verrokkia.

Hannu Puolijoki