78599 osumaa

Lyhyesti: Masennusoireiden lisääntyminen iän myötä ei johdu perimästä

Masennusoireiluun liittyy huomattava perinnöllinen alttius. Sitä, missä määrin tämä alttius liittyy eri ikäkausien depressiivisyyteen, tutkittiin tanskalaisesta kaksosaineistosta. Sen mukaan affektiivinen ja somaattinen masennusoireilu lisääntyi iän myötä. Sen sijaan masennukseen liittyvien affektiivisen ja somaattisen oireilun periytyvyysestimaatit (0,27 ja 0,26) olivat yhtä suuret, korreloivat vahvasti (0,71) keskenään eivätkä vaihdelleet merkitsevästi ikäryhmien kesken. Iän myötä lisääntyvä masennusoireilu ei siis johdu perinnöllisen alttiuden voimistumisesta vaan ei-geneettisten, depressiivisyyttä laukaisevien tekijöiden lisääntymisestä. Lisäksi tutkimus vahvistaa käsitystä, että masennus on aidosti psykosomaattinen, yhtä aikaa psyykeä ja ruumista koskettava tautitila.

Raimo Kr Salokangas

Uro- ja enteropatogeenisilla kolibakteereilla täysin erilaiset työkalupakit

Escherichia coli on yksi läpikotaisimmin tutkituista elollisista olioista. Se on myös hyvin monipuolinen bakteeri, joka voi olla tappava patogeeni tai täysin harmiton suoliston asukas. Fenotyyppiset tutkimukset ovat osoittaneet, että erilaisia suoliston infektioita aiheuttavien kolien virulenssitekijät poikkeavat tyystin virtsatieinfektioita aiheuttavien bakteerien virulenssitekijöistä. Useiden kolibakteerikantojen perimät on nyt sekvensoitu, mikä mahdollistaa entistä eksaktimpien vertailujen tekemisen.

Matti Viljanen

Monikemikaaliherkillä usein somatisaatiohäiriö

Ympäristöön liittyvät haittatekijät ovat parin viime vuosikymmenen aikana nousseet suuren yleisön tietoisuuteen. On myös perustettu ympäristölääketieteellisiä tutkimusyksiköitä, ja niihin hakeutuu usein monille kemikaaleille herkkiä ja idiopaattisesta ympäristöintoleranssista kärsiviä potilaita. Saksalaiset tutkijat tekivät 264 peräkkäiselle ympäristölääketieteelliseen yksikköön tulleelle psykiatrisen tutkimuksen ja totesivat, että 75 %:lla täyttyivät vähintään yhden psykiatrisen häiriön kriteerit. 35 % kärsi somatoformisesta häiriöstä, seuraavaksi yleisempiä olivat mieliala-, ahdistuneisuus- ja aineriippuvuushäiriöt. Tutkijat tulkitsivat potilaiden kärsimät oireet useimmiten psyykkisestä häiriöstä johtuviksi. Vain 2 %:lla oireet selittyivät altistumisesta toksisille kemikaaleille.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Huumeriippuvaisten masennusta tulee hoitaa

Moni huumeriippuvainen kärsii myös masennuksesta. Tutkijat arvioivat 602 huumepotilaan depression esiintymisen ennen huumeiden käyttöä, huumeiden käytön aikaan ja abstinenssivaiheessa. Kaikissa kolmessa vaiheessa masennus lisäsi itsemurhayritysten riskiä (5,7-7,9-kertaisesti). Tutkimus tuo korostetusti esiin sen, että myös huumeriippuvaisen potilaan masennuksen arviointi on tärkeää ja että masennusta tulee hoitaa huumeiden käytön kaikissa vaiheissa.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Keuhkoahtaumatauti altistaa osteoporoosille

Kroonista keuhkosairautta potevien on todettu olevan osteoporoosin suhteen riskipotilaita. Varsinkin ahtauttavia sairauksia (mm. krooninen astma, COPD) potevilla tämän on usein katsottu liittyvän steroidivalmisteiden käyttöön. Japanilaisessa tutkimuksessa iäkkäillä keuhkoahtaumatautia sairastavilla naisilla (n = 20) oli suurempi osteoporoosiriski kuin astmaa sairastavilla (n = 24), vaikkei potilailla ollutkaan ollut käytössä suun kautta steroidia muuten kuin alle viikon kuureina. Keuhkoahtaumapotilaiden luun tiheyttä kuvaavat arvot (Z-score) olivat selvästi pienemmät kuin astmaatikkojen ja luokitellun osteoporoosin esiintyminen oli heillä suurempaa (50 % vs 21 %, p < 0,05). Tutkimuksella on rajoituksensa, mm. terveen verrokkiryhmän puute, mutta tulokset antavat lisäpontta keuhkoahtaumatautia sairastavien luuston haurastumisen ja murtumien ehkäisylle.

Hannu Puolijoki

Miten potilaan saisi ottamaan lääkkeensä?

JAMA:n tuoreessa katsauksessa tarkastellaan tuloksia tutkimuksista, joilla on yritetty parantaa lääkehoidon toteutumista. Aineistona olivat 25 vuoden aikana julkaistut kontrolloidut hoitotutkimukset. Niitä löytyi kirjallisuushaulla tuhansia, mutta riittävän luotettaviksi katsottuja oli vain vähän yli 30. Monipuolisillakin lääkehoidon tehostamisyrityksillä on saatu aikaan melko vaatimattomia tuloksia.

Timo Klaukka, Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Selekoksibi ei suojaa riskipotilasta ulkukselta

Ulkuksesta parantuneita artriittipotilaita hoidettiin joko selekoksibilla (Celebra, Pharmacia/Pfizer) (144 potilasta) tai diklofenaakin ja omepratsolin yhdistelmällä (143 potilasta). Kaikki potilaat olivat Helicobacter pylori -negatiivisia. Vuotava ulkus uusiutui kuuden kuukauden hoitojakson aikana 5 %:lla selekoksibiryhmän potilaista ja 6,4 %:lla yhdistelmähoitoa saaneista potilaista. Hypertoniaa, turvotuksia ja munuaisen toiminnanvajausta esiintyi 24,3 %:lla selekoksibiryhmässä ja 30,8 %:lla yhdistelmähoitoryhmässä. Tutkijat huomauttavat, ettei selekoksibi eikä myöskään diklofenaakin ja omepratsolin yhdistelmä suojaa riskipotilaita ulkukselta, ja molemmat hoidot voivat olla munuaisille toksisia.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Donepetsiili ja hepatiitti

Alzheimerin taudin hoitoon käytetystä asetyylikoliiniesteraasin estäjä donepetsiilista (Arisept, Pfizer) on ilmoitettu Ruotsin lääkelaitokselle (Läkemedelsverket) kolme hepatiittitapausta. Yhdessä tapauksessa potilaan hoidossa siirryttiin rivastigmiiniin (Exelon, Novartis), jolloin maksafunktiot olivat normaalit vielä vuoden kuluttua hoidon aloittamisesta. WHO:n haittavaikutusrekisteriin on ilmoitettu 119 donepetsiiliin liittynyttä, maksaan kohdistunutta haittavaikutusta, joista 8 oli hepatiitteja, kolme maksanekrooseja ja kaksi kolestaattisia hepatiitteja.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat