Uhkaako biologia ymmärtämistä?

Professori emeritus Lauri Rauhala esitti Lääkärilehdessä 3/2002, s. 318-323, että biologinen psykiatria toimisi mielekkäiden ihmistieteiden kehityksen tehokkaana jarruna. Luonnontieteelliseen tutkimustietoon pohjautuva psykiatria, joka käyttää hyväkseen biologisia hoitokeinoja, olisi aggressiivisesti syrjäyttämässä kuuntelevan ja ymmärtämiseen tähtäävän, oletetusti parempaan lopputulokseen johtavan auttamisen. Sitaatti Rauhalan kirjoituksesta: On tietenkin olemassa myös toisenlaista - lähinnä psykoterapeuttisesti suuntautunutta - psyykkisten ongelmien tutkimusta ja niistä kärsivien auttamista, mutta se pyritään biologisen boomin vallitessa mitätöimään vanhentuneeksi historialliseksi muinaisjäänteeksi. Onko näin todella?

Hannu Lauerma

Kommentti Seppo A. Sipisen katsausartikkeliin

Seppo A. Sipisen katsausartikkeli Ylipainehappihoito - periaatteet ja käytäntö Lääkärilehdessä 3/2002, s. 287-289 käsitteli kyseisen hoitomuodon teoriaa, indikaatioita ja käytännön toteutusta.

Hans Ramsay

Kirjoittajan vastine Kuutille

Kuutti kysyy SLL 4/2002, s. 443 (liittyen SLL 3/2002, s. 299 julkaistuun kolumniin), mikä lienee Ruokosen sanoman sisältö? Lyhyesti se on: Jeesus Kristus on Jumalan Poika, syntien sovittaja. Mutta Jeesuksen saarnaaman sanoman keskeisin kohta ei ollut neitseestä syntyminen vaan se, että hän on Jumalan Poika. Lyhyesti Kuutin teologiseen pohdintaan lisäys: Jeesus Kristus oli ja on myös tosi ihminen ja tosi Jumala. Kirjoituksessani en kiellä Pyhän Hengen toimintaa. Ironisesti vain totean rivienvälissä, että julistustyössä keskeisintä ei ole opillinen saivartelu. Saivartelua harrastavat ne, jotka vaativat vain todistuksia, eivätkä siltikään usko.

Katja-Margit Ruokonen

Mistä kannattaa keskustella?

Kollega Juhani Kuutti kirjoittaa (SLL 4/2002 s. 443) ettei hän pidä Katja-Margit Ruokosen väitteestä, jonka mukaan kirkon SANOMAN kannalta olisi aivan sama (s.o. yhdentekevää) miten Marian munasolu hedelmöitettiin.

Martti Paloheimo

Päätoimittajalta

Kun Suomen Lääkärilehti on ensisijaisesti lääketieteen totuuksiin keskittyvä julkaisu, ehdottaisin, että tämä teologinen pohdiskelu Marian raskaaksi tulosta lopetettaisiin näihin puheenvuoroihin.

Taito Pekkarinen

Yksityispraktiikka - terveyspolitiikan hyvä vihollinen?

Kansallinen terveysprojekti on edennyt loppusuoralle. Viidelle eri alueelle kohdentuneet selvitysmiesten väliraportit valmistuivat tammikuun puolivälissä. Selvitysmies Jussi Huttusen tehtävänä on laatia niiden pohjalta lopulliset suositukset 9.4 2002 pidettävään projektin päätösseminaariin. Projektin johto ansaitsee kiitokset läpinäkyvyydestä: kaikki viisi osaraporttia julkaistiin välittömästi.

Kari Pylkkänen

YEL-järjestelmään muutoksia: YEL-vakuutuksesta ei enää vapautusta

YEL-vakuutuksesta ei saa enää vapautusta. Aikaisemmin Eläketurvakeskus on hakemuksesta voinut myöntää sivutoimiselle yrittäjälle vapautuksen YEL:n mukaisesta vakuuttamisvelvollisuudesta, jos hänen eläketurvansa on muun ansiotyön perusteella riittävä. Vuoden 2002 alusta vapauttamista koskevat säännökset on kumottu.

Taisto Rautpalo

Lääkäriliitolta lausunto sähköisen reseptin käyttöönotosta: Reseptitiedot suoraan lääkäriltä potilaan valitsemaan apteekkiin

Lääkäriliitto on pyynnöstä antanut lausunnon sosiaali- ja terveysministeriölle sähköistä lääkemääräystä koskevasta esiselvityksestä. Liitto katsoo, että sähköisen reseptin käyttöönoton tulisi tapahtua ensi vaiheessa reseptitietojen suorana toimittamisena lääkäriltä potilaan valitsemaan apteekkiin.

Liiton terveyspoliittinen seminaari: Rahoittajan kokoa tulee kasvattaa terveydenhuollossa

Lääkäriliitto järjesti terveyspoliittisen seminaarin tiedotusvälineille ja eri sidosryhmille tammikuun lopussa Lääkäritalolla. Liitto haluaa osallistua keskusteluun suomalaisen terveydenhuollon kehittämiseksi. Seminaarissa kerrottiin Lääkäriliiton näkemyksiä kansallisen terveydenhuoltoprojektin ehdotuksiin. Mukana oli nelisenkymmentä osallistujaa.

Mika Vehkasaari

Osa-aikatyöhön siirtynyt järjestöpäällikkö Juha Kiehelä: Liiton jäsenillä on oikeus toimivaan paikallisosastoon

- Oleellista on se, että Lääkäriliiton jäsenillä on oikeus toimivaan paikallisosastoon. Sen avulla ongelmia voidaan työstää ja ratkaista. Liiton jäsenillä on oikeus myös siihen, että heillä on hyvin koulutettu ja tehtäviinsä perehtynyt luottamusmies työpaikalla. Nämä ovat mielestäni jäsenpalvelun lähtökohdat, tuumii Lääkäriliiton pitkäaikainen järjestöpäällikkö Juha Kiehelä, joka siirtyi viime vuoden joulukuussa osa-aikatyöhön.

Mika Vehkasaari