Kuntien mahdollisuudet terveyspalvelujen järjestäjänä

Kunnilla on Suomessa keskeinen osa terveyspalvelujen järjestämisessä. Vaikka suomalaiset ovat nyt keskimäärin tyytyväisiä terveyspalveluihinsa, voi niiden taso heikentyä monissa kunnissa uhkaavien rahoitusongelmien ja henkilöstöpulan vuoksi. On tullut aika miettiä uusia yhteistyömuotoja kuntien kesken palvelujen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi niin muuttotappio- kuin kasvukunnissa.

Jorma Back

Sepelvaltimoiden pallolaajennukset Pohjois-Karjalan keskussairaalassa

Pohjois-Karjalan keskussairaalassa on jo lähes kahden vuoden ajan tehty sepelvaltimoiden pallolaajennustoimenpiteitä, vaikka sairaalassa ei ole sydänkirurgian osastoa. Kokemukset ovat olleet myönteisiä, vakavia komplikaatioita ei ole sattunut ja tutkimusjonoista on päästy eroon. Kirjoittajien mielestä toimenpide voidaan laadukkaasti tehdä myös keskussairaalassa, ja liiallisella keskittämisellä ei välttämättä saavuteta niitä etuja, joita ulkomaisissa tutkimuksissa tuodaan esiin.

Juha Mustonen, Jaakko Eränen

Kuvantamiskeskuksen toiminta-analyysi ja alkuvaiheen käyttökokemuksia kuvaverkosta

Lokakuussa 1995 TYKS:n Kuvantamiskeskukseen asennettiin ATM -runkoverkko, 500 GB:n digitaalinen nauha-arkisto ja joukko radiologisia työasemia. Tavoitteena oli välttää lisärakentaminen ja tehostaa kuvantamistoimintaa tarjoamalla parempaa palvelua kliinikoille ja potilaille sekä säästää materiaalikustannuksissa vähentämällä filmien käyttöä. Vuonna 1997 aloitettiin kuvaverkon arviointitutkimus, joka koski mm. Kuvantamiskeskuksen asiakashenkilökunnan tyytyväisyyttä palvelutoimintaan, työprosesseja ja kustannuksia.

Marianne Maass, Marjatta Kosonen, Martti Kormano

Eläinten arvo ja eläinkokeiden hyöty

Eläinkokeet ovat yhä edelleen ehkä kiistanalaisin eläinten käytön muoto - asia, jonka eläinkokeita tekevät tutkijat ovat varmasti huomanneet. Tämä johtuu saadun hyödyn ja eläinten käytön ristiriidasta, joka on suurempi kuin useimmissa muissa eläinten käyttötavoissa. Artikkelissa tarkastellaan tätä ristiriitaa ja pohditaan mitä tehdä, kun eläinten ja ihmisten intressit ovat vastakkain. Oikeuttaako saatu hyöty eläinten käyttämiseen?

Elisa Aaltola

Kirje Yhdysvalloista

Amerikkalaisista yli 56 % on ylipainoisia ja yli 7,3 %:lla on diabetes. Tähän tulokseen tultiin puhelinkyselyssä, jonka tekivät CDC ja National Center for Chronic Diseases Prevention. Tutkimus julkaistiin JAMAssa syksyllä (12.9.2001).

Tuula Fabrizio

Linux päivityskierteen katkaisuhoitona

Tietokoneet kestävät kymmenen vuotta kovassakin käytössä. Ohjelmat eivät kulu lainkaan. Tapana on kuitenkin uusia ohjelmat ja koneet parin vuoden välein. Miksi?

Erkki Karjalainen

Helsingin Yleisen sairaalan Sädehoitolaitos vuosina 1936-1962

Maan ensimmäinen ja pitkään ainoa syöpäsairauksiin erikoistunut sairaala, Sädehoitolaitos, aloitti toimintansa vuonna 1936 Unioninkatu 38:ssa. Se käynnistettiin ilman erikoiskoulutettua lääkärikuntaa pontimena kehittää syövänhoitoa ja saada aikaan sairaala syöpäpotilaiden hoitoon. Vastuualueena oli koko maa. Kehitystä hidastivat sotavuodet, mutta niiden jälkeen toiminta elpyi ja vilkastui. Hoitomenetelmät monipuolistuivat 1950-luvulla. Röntgenhoidon ja radiumhoidon rinnalle tulivat kobolttihoito sekä lääkehoito, hormonihoito ja ensimmäiset sytostaatit. Alasta kehittyi syöpätautien erikoisala. Kun klinikka 1962 siirtyi Meilahteen, se oli vakiinnuttanut asemansa.

Lars R. Holsti

Tiivistä tietoa taskukoossa

Kyseessä on taskukokoinen pehmeäkantinen käsikirja, jossa on 857 sivua tiivistä tekstiä ja asiaa. Kirjan alussa on luettelo 300:sta symbolista ja lyhenteestä, joita on käytetty tässä kirjassa. Lyhenteiden avulla tekstiä on voitu huomattavasti tiivistää ja kirjasta on näin saatu pienikokoinen.

Matti Nikkilä

Lääkäreiden kulttuuriseuran vuosikokous

Suomen Lääkärilehden ilmoituksella on voimaa: Lääkäreiden kulttuuriseuran vuosikokous 8.1.02 Helsingissä keräsi Messukeskuksen pressihuoneeseen ilahduttavan määrän kollegoja, 33 henkilöä.

Ulla-Kaija Lammi

Kommentti Katja-Margit Ruokosen kirjoitukseen

Ruokonen (SLL 3/2002, s. 299) kirjoittaa: Kirkon sanoman kannalta on aivan sama, miten Marian munasolun hedelmöityminen tapahtui: Pyhästä Hengestä, Joosefin tai jonkun tuntemattoman spermalla.

Juhani Kuutti