Haastaja Viagralle

Vielä 1970-luvulla penisimplantti (penisproteesi) oli ainoa tehokas erektion heikkouden hoito. Erektion fysiologiaa ja patologiaa selvittelevät tutkimukset johtivat perusteelliseen muutokseen. Kymmenisen vuotta sitten otettiin käyttöön suoraan peniksen paisuvaiskudokseen ruiskutettavat vasoaktiiviset aineet, ja ensimmäinen suun kautta otettava erektiolääke, jonka teho on tieteellisesti todistettu, tuli markkinoille vuonna 1998. Lääke on sildenafiili (Viagra), joka kuuluu fosfodiesteraasityypin 5 estäjiin. Sen teho perustuu verisuonten sileän lihaksiston relaksaatioon peniksen paisuvaiskudoksessa. Viagrasta on tullut käsite erektion heikkouden hoidossa, ja on ollut vaikeaa kuvitella, että sen asemaa horjutettaisiin. Nyt sekin ihme on tapahtumassa, kun uusi erittäin selektiivinen fosfodiesteraasin 5:n estäjä tadalafiili (Cialis) on tullut markkinoille.

Ossi Lindell

Miten psykiatri reagoi psykoottisen potilaan kysymyksiin

Hyvä hoitosuhde on onnistuneen hoidon kulmakivi psykoosipotilaan hoidossa mutta sen luominen on taitoa vaativa tehtävä. Keskeistä hyvän hoitosuhteen syntymisessä on luonteva vuorovaikutussuhde potilaan ja hoitavan lääkärin kesken.

Raimo Kr Salokangas

Lääkeinformaatiopalvelut lääkärin tukena

Turun yliopistollisen keskussairaalan konsultaatiopalvelu on tarkoitettu lääkäreille, jotka tarvitsevat neuvoja potilaansa lääkehoidon ongelmatilanteisiin. Suoraan asiakkaalle annettava neuvonta on perinteisesti kuulunut apteekin tehtäviin. Helsingin ja Kuopion yliopistojen apteekeilla on puhelinpalvelut, joihin tulee erilaisia tiedusteluja lähinnä kuluttajilta, mutta jossain määrin myös lääkäreiltä. Neuvontapalvelujen tarve on ilmeisen suuri.

Risto Huupponen, Kari Laine, Mika Scheinin

Koululaisten stimulanttilääkityksen eettisyys puhuttaa

Metyylifenidaattia ja deksamfetamiinia käytetään Yhdysvalloissa ja Kanadassa yhä useammin lasten keskittymiskyvyn puutteen ja hyperaktiivisuuden hoitoon. Arviolta 4-5 miljoonaa lasta eli 5-6 % kouluikäisistä saa Yhdysvalloissa hoidoksi keskushermostoa stimuloivia lääkeaineita. Nyt väitetään, että osa hoidoista on aloitettu, jotta häiritsevästi käyttäytyvien lasten vanhemmat ja opettajat kokisivat oman olonsa paremmaksi. Asia puhuttaa nyt bioetiikan asiantuntijoita. Hoitoja on markkinoitu suoraan vanhemmille ja myynti on leviämässä nopeasti muihinkin maihin. Vajaassa kymmenessä vuodessa amfetamiinivalmisteiden tuotanto on lisääntynyt peräti 2 500 % ja metyylifenidaatin 730 %, ja mainoskampanjat ovat yleistyneet. Kanada ja Britannia ovat lisänneet hoitoja viime aikoina ja samoin Ranska, Italia ja Saksa. Suomi mainitaan poikkeuksellisen kohtuullisena stimulanttihoitojen käyttäjänä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Pergolidi yhteydessä läppäsairauksiin?

Parkinsonin taudin hoitoon käytetyn pergolidimesylaatin (Permax, Lilly) käyttöön epäillään liittyvän sydämen läppäsairauksia. Mayo Clinic Yhdysvalloissa on havainnut kolmella iäkkäällä potilaalla läppäsairauden, jonka katsotaan liittyvän pergolidiin kliinisten, EKG- ja patologisten löydöksien perusteella. Potilaat eivät käyttäneet muita lääkkeitä, joilla voisi olla mainittu haittavaikutus. Tutkijat odottavat vahvistusta muissa sairaaloissa tehdyistä tutkimuksista, mutta kehottavat lopettamaan pergolidihoidon, jos potilaalla todetaan läppäsairaus, joka ei selity muilla syillä. Sama klinikka raportoi muutamia vuosia sitten ensimmäiset fenfluramiiniin ja fentermiiniin liittyneet läppäviat.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

SSRI-depressiolääkkeet ja verenvuodot

Ruotsin lääkevalvontaviranomainen (Läkemedelsverket) kiinnittää huomiota serotoniinin takaisinottoa estävien (SSRI) depressiolääkkeiden käyttäjillä ilmenneisiin verenvuotoihin. Ruotsissa on raportoitu trombosyyttihäiriöitä potevasta potilaasta, jolla paroksetiinihoidossa ilmeni verenvuotoa maha- ja pleuraonteloon. Ruotsissa on raportoitu yhteensä 115 vuototapauksesta SSRI-lääkkeitä käyttäneillä. Näistä 16 liittyi paroksetiiniin. WHO:n haittavaikutusrekisteriin Uppsalassa on raportoitu yli 5800 SRRI-lääkkeisiin liittynyttä vuototapausta, joista 1366 tapauksessa käytössä oli paroksetiini. SSRI-lääkkeisiin liittyneiden vuotoreaktioiden tarkkaa mekanismia ei vielä tunneta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Sittenkin appendisiitti?

Noin 60-vuotias nainen tuli vastaanotolle, kun kahtena yönä oli ollut vatsakipua ja vilunväristyksiä. Aikaisemmin hänellä oli ollut virtsatietulehduksia. Oliko nytkin kyse virtsatietulehduksesta, vaikka oireet eivät aivan aikaisemman kaltaisia olleetkaan?

Pekka Mäntyselkä

Aikasokeus - julkisen terveydenhuoltomme perisynti

Professori Paul Lillrankin artikkeli Lääkärilehdessä 17.1.2003 herätti ajattelemaan systemaattisesti sitä ajantuhlausta, jota sairaanhoidon järjestelmässä on. Osasyy on, että puuttuu myös ymmärrystä.

Pekka Vuoria

Lääkärin ja poliisin työpari kehittää taktista ensihoitoa

Alkusysäys taktiseen ensihoitoon tuli Yhdysvalloista, jossa sitä on kehitetty järjestelmällisesti apuvälineeksi vaarallisiin poliisioperaatioihin 1990-luvun alusta. Nyt myös Suomessa ensihoidon lääkärien, hoitajien ja poliisien ryhmät ovat yhdistäneet ammattitaitonsa ja opiskelleet uutta työmenetelmää. Hoitoalan ja poliisin ammattilaiset hakivat oppia valtameren takaa, ja osastonylilääkäri Juha Valli sekä ylikonstaapeli Jussi Komokallio kouluttavat nykyisin taktisen ensihoidon ryhmiä eri puolilla Suomea.

Ulla Toikkanen

Käyttävätkö kaupunkikeskuksen ja ympäristökuntien asukkaat eri tavalla yhteistä terveyskeskuspäivystystä?

Lähes kaikilla alueilla Suomessa toimii tai on suunnitteilla alueellinen yhteispäivystys, joka usein liittyy tavalla tai toisella sairaalapäivystykseen. Tässä tutkimuksessa selvitettiin pelkästään terveyskeskusten yhteispäivystystä. Silloinkin on sovittava terveyskeskusten kesken kunkin osuus lääkärityövoiman turvaamisesta päivystysvuoroihin. Perusteena voidaan käyttää terveyskeskusten väestöpohjaa tai todettua palvelujen käyttöä. Porin seudulla tehdyssä selvityksessä todettiin, että porilaiset käyttivät 2-2,5-kertaisen määrän yhteispäivystystä verrattuna ympäristökuntien asukkaisiin. Ympäristökuntien välillä ei todettu merkittäviä eroja.

Pekka T. Jaatinen, Esko Karra, Kyösti Lemmetty, Erja Kuurila