Vaikuttajafoorumi opastaa tuntemaan hyvinvointiyhteiskuntaa STM kehitti oman maanpuolustuskurssinsa

Sosiaali- ja terveysministeriössä on tähän mennessä puhuttu hyvinvointiyhteiskunnan tukiverkoista, joilla yritetään estää syrjäytyneitä putoamasta kokonaan. Nyt STM on kuitenkin päättänyt ryhtyä rakentamaan omaa verkostoaan myös yhteiskunnan ylätasolle.

Ulla Järvi

Tiedearvioinnit kiinnostavat, mutta eivät juuri vaikuta

Suomessa tehdyt tieteenala-arvioinnit koetaan tarpeellisiksi, ja tiedeyhteisö suhtautuu niihin myönteisesti. Mutta siihenpä se sitten miltei jääkin.

Jälkiehkäisy reseptivapaaksi 15 vuotta täyttäneille

Ensimmäinen jälkiehkäisyvalmiste on vapautettu käsikauppaan Suomessa. Valmistetta saa apteekeista tietyin ehdoin ilman reseptiä toukokuussa, kun itsehoitopakkaukset ja lääkkeeseen liittyvä tietopaketti on toimitettu apteekkeihin.

Kuntalaiset tahtovat yhä lisää palveluita

Samaan aikaan kun suomalaiset yritysjohtajat vaativat verojen alentamista, ovat tavalliset kansalaiset valmiit maksamaan vaikka lisää saadakseen parempia kunnallisia palveluita.

EU antoi Suomelle poikkeusluvan Itämeren silakanpyyntiin

Euroopan unioni on antanut poikkeusluvan Suomelle ja Ruotsille silakan ja lohen ammattimaiseen pyyntiin vuoden 2006 loppuun saakka. Tämän jälkeen Euroopan unioni miettii asiaa uudelleen ja tekee päätöksen jatkosta. Jatkoajan ehtona on se, että Suomi ei myy Itämerestä saatua kalaa muihin EU-maihin kuin Ruotsiin. Myynti EU:n ulkopuolelle on sen sijaan sallittu.

Ulla Toikkanen

Onko päivystysmaksu tuntunut vastaanotoilla?

Terveyskeskuksissa on vuodenvaihteen jälkeen voinut periä asiakkailta uutta päivystysmaksua. Sitä voidaan periä normaalien ajanvarausvastaanottoaikojen ulkopuolisina aikoina. Vain aikuisilta perittävä maksu voi olla enintään 15 euroa (89 mk).

Ulla Järvi

Voidaanko nivelreuman hoidon tarvetta vähentää?

Suomessa oli vuoden 2000 lopussa erityiskorvattaviin reumalääkkeisiin oikeutettuja 74 848, ja näitä lääkkeitä hankki 46 369 henkilöä (1). Kansaneläkelaitoksen rekisterin mukaan luvut eivät ole vähentymässä. Varovaisestikin arvioiden Suomessa on 40 000 nivelreumapotilasta, mikä on 0,8 % väestöstä. Nivelreuman etiologiaa ei tunneta. Sen aktiivisuus ei hevin sammu uudenaikaisimmillakaan hoidoilla, koska ne eivät ole etiologian mukaisia. Tuloksena on taudin tavallisimman ilmentymän, artriitin, aiheuttama nivelkipu, nivelturvotus ja nivelten tuhoutuminen. Tämä tapahtumaketju johtaa toiminta- ja työkyvyttömyyteen. Harvinaisissa tapauksissa nivelreumapotilaan elinikä voi myös lyhentyä, erityisesti, jos tautiin liittyy vaskuliitti, autoimmuunitrombosytopenia, pyoderma gangrenosum, AA-amyloidoosi tai jokin muu sisäelimiä vaurioittava liitännäissairaus.

Kalevi Kaarela, Eero Belt

Lichtensteinin nivustyräleikkaus paikallispuudutuksessa Kirurgin koulutuksen vaikutus leikkaustulokseen

Lichtensteinin tekniikalla leikattiin paikallispuudutuksessa 317 potilaan nivustyrä. Yksi kirurgian erikoislääkäri leikkasi 182 nivustyrää ja 12 erikoistuvaa lääkäriä 135 tyrää. Kirurgikohtaisia eroja ei 2 vuoden seurannassa ilmennyt haavainfektioiden (0,9 %) tai hematoomien (1,9 %) määrässä. Residiivityrä kehittyi 5 potilaalle (1,6 %), joista erikoislääkärin leikkaamia oli 2. Yli 90 % potilaista oli erittäin tyytyväisiä leikkaustulokseen. Paikallispuudutuksessa tehtävä nivustyräleikkaus on vähäkipuinen, yksinkertainen ja halpa menetelmä.

Hannu Paajanen

Sydämen vajaatoiminnan etiologian selvittäminen

Sydämen vajaatoiminnan kliinisen oireyhtymän pohjana on sydämen systolinen tai diastolinen toimintahäiriö joko yhdessä tai erikseen. Tavallisin sydämen vajaatoiminnan syy on sepelvaltimotauti. Diagnoosia tehtäessä tulee tutkia perusverikokeet, 12-kytkentäinen EKG ja keuhkoröntgenkuva, ja kaikille potilaille on pyrittävä tekemään myös sydämen kaikututkimus. Harkinnan mukaan tehdään tarkempia lisätutkimuksia. Tietämättä sydämen pumppausvajavuuden syytä ja syntymekanismia potilaan hoitoa ei voida suunnitella asianmukaisella tavalla.

Sari Vanninen, Kaj Groundstroem

Verisuonikirurgiassa käytettävät biomateriaalit 1 Kirurgiset istutteet

Väestön vanhetessa verisuonisairaudet lisääntyvät huomattavasti. Yhä huonokuntoisemmille potilaille voidaan nykyään tarjota turvallisia ja tehokkaita hoitomenetelmiä. Käytössä olevat hoitomenetelmät ja biomateriaalit ovat tutkimuksen ja kehityksen ansiosta parantuneet. Verisuonikirurgiassa on erilaisia istutemateriaaleja käytetty jo lähes vuosisadan ajan. Kehitys tuo jatkuvasti uusia hoitotekniikoita ja biomateriaaleja, joiden uskotaan tarjoavan yhä parempia tuloksia.

Ilkka Uurto, Leo Keski-Nisula, Juha-Pekka Salenius