Väestön hoitaminen kahden lääkärin yhteistyönä vuoroviikoin

Vuoden 2001 lääkärilakon aikana puhuttiin paljon lääkäreitten työolojen kehittämisestä palkkauksen ohella. Työolojen kehittämisestä tehtiin Siilinjärven terveysasemalla kokeilu, jossa väestövastuulääkäri vaihtui vuoroviikoin. Vakinainen viranhaltija jäi 1.9.2001 alkaen osittaiselle virkavapaalle ja sijaiseksi lupautui kollega joka toiseksi viikoksi. Potilaat saivat monipuolisempaa palvelua nopeasti. Lääkäreille jäi aikaa ja voimia muuhunkin kuin työhön eikä hoitajakaan pitänyt toimintamallia huonona.

Veikko Viitasalo

Biologiset altisteet laboratoriotyössä

Laboratoriotyössä esiintyvien biologisten altisteitten laaja kirjo ulottuu bakteereista ja viruksista sieniin sekä hiivoihin, soluviljelmistä aina kasvien tutkimiseen ja koe-eläinten käyttöön saakka. Työsuojelun ja työterveyshuollon kannalta biologisten altisteiden aiheuttaman vaaran toteaminen ja riskin arviointi ovat osa työpaikan kokonaisuutta. Siinä selvitellään biologisten altisteiden lisäksi kemiallista ja fysikaalista altistumista, unohtamatta henkisen kuormituksen arviointia. Tässä kokonaisuudessa biologisten tekijöiden osuus käytännön työssä voi jäädä tutumpien vaarojen varjoon.

Sinikka Haakana, Lassi Pakkala

Jäähyväiset disketille

Internetin kautta PC-koneita myyvä Dell on lopultakin poistanut levykeaseman vakiotietokoneistaan.

Erkki Karjalainen

Rakel Jalas (1892-1955) - psykiatri sosiaali- ja väestöpolitiikan kehittäjänä

Rakel Jalas (o.s. Hallamaa) syntyi vuonna 1892. Ylioppilaaksi vuonna 1910 tultuaan hän alkoi opiskella lääketiedettä Helsingin yliopistossa ja valmistui lääketieteen kandidaatiksi vuonna 1915 sekä lisensiaatiksi vuonna 1922. Hän avioitui vuonna 1919 agronomi, fil. maist. Arvo Jalaksen (1885-1943) kanssa ja avioparille syntyi kolme lasta. Rakel Jalakselle myönnettiin useita ansiomerkkejä ja vuonna 1952 lääkintöneuvoksen arvonimi. Hän kuoli vuonna 1955 sairastettuaan pitkään munuaisvikaa.

Arno Forsius

Tieteessä tarvitaan myös luovuutta

Mitä on tieteellinen luovuus ja voidaanko sitä jäljittää? Mitä eroa on neroudella ja luovuudella? Kuinka nobelistit ovat päätyneet huippukeksintöihinsä? Kuinka tärkeänä he pitävät luovuutta tässä prosessissa? Mikä asema ohjaajilla tai opettajilla on aloittelevan tutkijan uralla?

Erika Lauronen, Matti Isohanni

Vielä kerran geneerisestä substituutiosta

Vuonna 1599 oli William Shakespearen näytelmän Paljon melua tyhjästä ensiesitys. Runsaat 400 vuotta myöhemmin Suomessa toteutetaan lakisääteinen lääkkeiden geneerinen substituutio, joka ansaitsisi mielestäni saman nimen kuin Shakespearen näytelmä. Geneeristä substituutiota on vuoden aikana käsitelty runsaasti kaikissa tiedotusvälineissä, ja ennen kaikkea kiinnostuksen kohteena ovat olleet sen (mahdollisesti) tuomat säästöt yksityisille kansalaisille ja erityisesti yhteiskunnalle. Sen sijaan siitä aiheutuvat organisatoriset lisäkustannukset sekä ongelmat potilaille - varsinkin iäkkäämmille ja useaa lääkettä samanaikaisesti käyttäville - ovat jääneet substituutiota ajavien kirjoituksissa vähälle huomiolle. Tunnelatauksia on ollut sekä substituution puolesta että sitä vastaan, mausteina kannanotoille ovat olleet mm. lääkkeiden kalliit hinnat, lääketeollisuuden ja lääkäreiden väliset epäilyttävän hyvät suhteet, lääkäreiden kirjoittamat runsaat ja kalliit lääkkeet, lääkekustannusten kasvu viimeksi kuluneiden 10 vuoden aikana ja tietenkin nykyinen suomalaiseen terveyden- ja sairaanhoitoon liittyvä säästöpakko. Lakisääteinen substituutio toteutetaan, kokoomuksen äänenkannattajan Nykypäivän pääkirjoituksen (4.10.2002) mukaan arvioidut 15 miljoonan euron vuotuiset säästöt ovat merkittäviä. Ansio tästä mullistavasta uudistuksesta annetaan sosiaali- ja terveysministeri Maija Perholle, jonka mukaan (HS 28.8.2002 /Talous) lääkärin määräämän lääkkeen vaihto edullisempaan rinnakkaisvalmisteeseen ei ole turvariski.

Rainer Fogelholm

Kuuluvatko masennuslääkkeet geneerisen substituution piiriin?

Potilaat laiminlyövät lääkehoitoaan tunnetusti, kuten T. Klaukan ja J. Idänpään-Heikkilän katsausreferaatissa todettiin (SLL4/2003 s. 411). Kun lääkitykseen sitoutuminen on heikkoa, koko hoito kyseenalaistuu oikeasta lääkevalinnasta huolimatta. Masennuslääkityksistä toteutuu ohjeen mukaan vain kaksi kolmasosaa. Suomessa määrätään vuoden 2001 Suomen Lääketilaston mukaan noin miljoona masennuslääkereseptiä. Hoitoon sitoutumisen lisääminen olisi ensiarvoisen tärkeää hoidon tavoitteiden, mm. itsemurhien vähentämisen, kannalta.

Pekka Eränkö

Kokouksessa

Kokoukset ovat merkittävin päätöksentekopaikka demokraattisesti toimivissa yhteisöissä. Niissä linjataan toiminnan suuntaviivoja, päätetään uusista toimintatavoista, lopetetaan vanhat projektit ja päätetään esitysten hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Periaatteessa kokous voi olla pieni kahdenkeskinen palaveri, suuri yhtiökokous ja kaikkea siltä väliltä. Toisten mielestä paras kokous on se, jota ei pidetä.

Juha Pekka Turunen

Lääkäriliiton lausunto: Hoitotyön teoriakoulutusta lähennettävä käytäntöön

Lääkäriliitto on pyynnöstä antanut lausunnon sosiaali- ja terveysministeriölle luonnoksesta hoitotyön tavoite- ja toimintaohjelmaksi.

Kansainväliset lääkärijärjestöt yhdessä tupakkaa vastaan

Viimeinen neuvottelukierros maailmanlaajuisen tupakkasopimuksen (The WHO Framework Convention on Tobacco Control) solmimiseksi alkaa Maailman terveysjärjestö WHO:n päämajassa helmikuun puolivälissä. WHO:n 191 jäsenmaata yrittävät päästä yhteisymmärrykseen tupakan tuotantoa ja kulutusta maailmanlaajuisesti rajoittavasta ja juridisesti sitovasta sopimuksesta.

Mika Vehkasaari