Sepsiksen hoito

Sepsiksen hoidon perusta on oikein kohdennettu antibioottihoito ja nesteytys. Lisäksi sydämen toimintaa tuetaan vasoaktiivisin lääkeainein. Hoidon kehittymisestä huolimatta kuolleisuus sepsikseen on edelleen suuri, 30-60 %. Kuolemaan johtaa useimmin monielinhäiriö, ja sen kehittymistä on syytä pyrkiä ehkäisemään erilaisin tukihoidoin. Tulevaisuudessa avuksi voi tulla korvaushoito fysiologisilla antikoagulanteilla.

Ville Pettilä

Lyhyesti: Lihavuus pahentaa unenaikaisia hengityshäiriöitä myös raskauden aikana

Kollegat Maasilta ym. raportoivat tuloksia raskaana olevien 11 lihavan ja 11 verrokin unenaikaisten hengityshäiriöiden tutkimuksesta; tutkimukset tehtiin alkuraskaudessa viikon 12 ja loppuraskaudessa viikon 30 jälkeen. Jo alkuraskaudessa erot olivat selviä lihavien haitaksi niin apneaindekseissä, happisaturaation laskuissa kuin kuorsauksessakin. Löydökset säilyivät ja osin mm. kuorsauksen osalta korostuivat raskauden edetessä. Unityypeissä ei sinänsä ollut oleellista eroa, molemmissa ryhmissä nukuttiin huonosti loppuraskaudessa. Unenaikaiset hengityshäiriöt voivat olla taustatekijänä liikalihavuuteen liittyville raskausongelmille.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Influenssa vai RSV?

Sekä influenssavirukset että RS-virukset aiheuttavat hengitystieinfektioita talvikausina. RS-viruksen on ajateltu vaivaavan erityisesti lapsia. Englannissa kysyttiin, paljonko RSV-infektioita on vanhemmissa ikäluokissa ja miten paljon niitä pannaan influenssan piikkiin. Kolmena peräkkäisenä talvena kerättiin influenssaoireisista avohoitopotilaista yli 2 000 nenänielunäytettä ja tehtiin virusmääritykset DNA-tempuin. 700 influenssaa löytyi, mutta myös vajaat 500 RS-virusta, ja jälkimmäistä todettiin melko tasaisesti kaikissa ikäryhmissä ja samaan aikaan kuin influenssaviruksiakin.

Heikki Arvilommi

E-pillerit ja sydäninfarktiriski

Ehkäisypillereihin liittyvästä veritulppariskistä on tiedetty vuosikymmeniä. Riskin lisääntyminen on liitetty estrogeenikomponentin määrään, naisen ikään, liitännäisiin trombia suosiviin tekijöihin ja gestageenikomponentin laatuun. Runsas tupakointi lisää veritulpan ilmaantumista kymmenkertaisesti. 1995 julkaistut tutkimukset väittivät erityisesti kolmannen polven gestageenien, desogestreelin ja gestogeenin, aiheuttavan enemmän laskimotukoksia kuin aiemmin käyttöön tulleiden toisen polven gestageenien, joita ovat esimerkiksi levonorgestreeli ja lynestrenoli. Riskin lisääntymistä on kuitenkin pidetty vähäisenä ja kiistanalaisena.

Pertti Kirkinen

Steroidi tehostaa sinuiitin hoitoa

Nenäsuihkeina otettavien steroidien käyttö on lääkkeiden vaikutuksen keston pidentymisen ja annosten pienenemisen myötä vuosien mittaan tullut turvallisemmaksi. Steroidien hyvä anti-inflammatorinen teho houkuttelee käyttämään niitä myös tukihoitona infektioita hoidettaessa.

Seppo Yt Junnila

Paljon melua - toistaiseksi lähes tyhjästä?

Foramen ovale jää sikiökauden jälkeen avoimeksi noin kolmanneksella. Avoimen foramenin ja sulkeutunutta aukkoa peittävän kalvon aneurysmaattisen pullistuman tilastollista yhteyttä aivoverenkiertohäiriöihin on tutkittu 15 vuoden ajan. Edelleen on epäselvää, missä määrin nämä sydämen eteisväliseinän rakenteet vaikuttavat aivohalvauksen uusiutumisvaaraan puhumattakaan näyttöön perustuvista hoitoratkaisuista.

Juhani Airaksinen

Suomi ei olekaan masentuneiden maa

Usein toistetun väitteen mukaan suomalaiset ovat masentunutta kansaa, mutta onko väitteelle kunnollista tutkimusnäyttöä? Eurooppalaisessa monikeskustutkimuksessa vertailtiin masennuksen esiintyvyttä Englannissa, Irlannissa, Norjassa, Espanjassa ja Suomessa. Espanjaa lukuun ottamatta mukana oli kustakin maasta kaupunki- ja maaseutualueet; Suomesta Turku ja sen ympäristöä.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Tarkkaavaisuus- ja käytöshäiriöillä yhteinen geneettinen tausta

Kouluikäisten kaksosparien kyselytutkimuksella selvitettiin hyperaktiivisen tarkkaavaisuushäiriön ja käytöshäiriöiden geneettisiä ja ympäristötekijöitä. Tarkkaavaisuus- ja käytöshäiriöillä osoittautui olevan suhteellisen voimakas yhteinen geneettinen tausta. Silloin, kun nämä molemmat häiriöt ilmenevät samanaikaisesti, kyse on geneettisesti vakavammasta häiriöstä. Lisäksi käytöshäiriöihin vaikuttaa ympäristötekijöitä, jotka tarkkaavaisuushäiriöistä puuttuvat. Rajoituksistaan huolimatta tutkimus antaa se aiheen pohtia, onko käytöshäiriöissä pitkälti kyse sosiaalisesti komplisoituneesta tarkkaavaisuushäiriöstä.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Inhalaatiosteroidit, kortisonikuurit ja luukato

Japanilaiset selvittivät 35 astmaatikon (15 miestä, 20 postmenopausaalista naista) keskimäärin 765 myyg:n beklometasoniannoksen (vaihteluväli 100-1 730 myyg/pv; käyttöaika keskimäärin 7,7 vuotta) päivittäisen käytön vaikutuksia. Selvityksessä ilmeni, että pelkkä inhalaatiosteroidi ei aiheuttanut luun tiheyden heikkenemistä (DEXA), mutta jos käytössä oli myös kortisonikuureja suun kautta (esim. > 2,5 kuuria vuodessa; n = 9), niin silloin havaittiin laskuja luuntiheysarvoissa. Tutkimuksen puutteista huolimatta kirjoittajat pitävät beklometasonia tällä annostuksella turvallisena luuston kannalta.

Hannu Puolijoki

Astman lääkehoito muutoksen alla

Astma yleistyy ja sen lääkitys uudistuu. Pitkävaikutteiset sympatomimeetit ja niitä sisältävät kiinteät yhdistelmävalmisteet ovat kasvattaneet nopeasti suosiotaan. Käyttötilastojen perusteella näyttää ilmeiseltä, että pitkävaikutteinen lääke on tulossa osaksi astman peruslääkitystä - vastoin astman hoitosuositusta. Kiinteän yhdistelmän valinta on paikallaan vain, jos potilas todella tarvitsee kyseisiä aineita ja lisäksi juuri niinä annoksina, jotka sisältyvät yhdistelmävalmisteisiin.

Brita Stenius-Aarniala, Timo Klaukka