76172 osumaa

Nuoren selkä on tärkeä

Selkäkipu, useimmiten alaselkäkipu, ilmaantuu ainakin ohimenevästi kiusaksi lähes jokaiselle jossakin elämän vaiheessa. Osalla kipu kroonistuu ja haittaa monella tavalla päivittäistä selviämistä usein parhaassa työiässä. Kivun tausta on monimuotoinen, ja se voi sisältää mm. vaikeita, joskin onneksi harvinaisia tauteja. Toisaalta tunnetaan riskitekijöitä, joihin ainakin teoriassa voidaan vaikuttaa selän hyvinvointia edistävästi. Erityisesti lannerangan rappeumamuutosten osuutta selkäkivun aiheuttajana on ollut vaikea arvioida.

Jouko J. Salminen

Epästabiilia angina pectorista sairastavien potilaiden hoidon toteutuminen Seurantatutkimus TAYS:n potilaista

TAYS:aan sepelvaltimoiden varjoainekuvaukseen lähetettyjen epästabiilia angina pectorista sairastavien potilaiden hoidon toteutumista ja vointia seurattiin puolen vuoden ajan. Viiveet sepelvaltimoiden varjoainekuvaukseen ovat pitkät. Perinteinen lääkehoito toteutuu hyvin. Sen sijaan uudempien verihiutaleitten aggregoitumiseen vaikuttavien glykoproteiinin reseptorin salpaajien käytössä on tehostamisen varaa. Sitä paitsi statiinilääkitys oli käytössä viiden kuukauden kuluttua vain 46 %:lla kaikista ja ainoastaan

Saila Vikman, Matti Tarkka, Kari Niemelä

Luuston kasvainten hoito

Luuston kasvainten kirurginen hoito ei ole koskaan päivystyskirurgiaa, ja patologis-anatominen diagnoosi on aina varmistettava ennen mitään hoitotoimenpiteitä. Primaaristen kasvainten kirurginen poisto on oleellista, mikäli halutaan päästä kuratiiviseen lopputulokseen. Kirurgisen hoidon laajuuteen vaikuttavat kasvaimen sijainti, levinneisyys ja patologis-anatominen diagnoosi. Joidenkin kasvainten hoidossa solunsalpaajat parantavat selvästi hoitotulosta. Luuston kasvainten hoito on keskitettävä yksiköihin, joissa voidaan saumattomasti käyttää avuksi onkologian ja kirurgian eri osa-alueiden tietämystä. - Tämä artikkeli päättää kolmiosaisen artikkelisarjan luuston kasvaimista.

Martti Hirn, Tuula Lehtinen

Ylipainehappihoito - periaatteet ja käytäntö

Ylipainehappihoito on edelleen vähän käytetty hoitomuoto, vaikka sen on todettu tehoavan mm. nekro-tisoivaan pehmytkudosinfektioon, akuuttiin kuulovammaan ja sukeltajantautiin. Happihoitoon tarkoitettuja hoitokammioita on maassamme vain muutamalla paikkakunnalla ja yhdessä yliopistosairaalassa. Ylipainehappihoidossa on noudatettava erityisiä varotoimia, mutta oikein suoritettuna se täydentää tehokkaasti tavanomaisia hoitomenetelmiä.

Seppo A. Sipinen

Lyhyesti: Astman vaihtoehtohoidot suosittuja USA:ssa

Kaliforniassa jopa 42 % astmasta ja ylähengitysteiden oireista kärsivistä turvautuu vaihtoehtoisiin hoitomuotoihin, joista osaan saattaa liittyä voimakkaidenkin sivuvaikutusten riski (efedra, kiinalaiset yrtit ja kofeiinituotteet). Tietoa asiasta saatiin strukturoidulla puhelinhaastattelulla 350:ltä näitä sairauksia potevalta. Chest-lehden pääkirjoituksen laatijakin on huolissaan asiasta. Syytä on varmasti lääkärien asenteissa ja Yhdysvalloissa noudatetussa astman hoidon logiikassa, mutta myös median luomassa kuvassa vaihtoehtotuotteiden vaikutuksista.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Statiinit tulossa myös aorttaläpän ahtauman hoitoon?

Äskettäin on havaittu valtimotaudin vaaratekijöiden olevan yhteydessä nopeaan aorttaläpän ahtautumiseen. Aorttaläpän kalkkeutuminen on tärkeä ahtauman etenemisnopeuden ennustaja ja mittari. Saksassa tutkittiin LDL-kolesterolin vaikutusta 104 potilaan aorttaläppään. Kalkkeutuminen oli matalamman LDL-kolesteroliarvon (3,36 mmol/l) ryhmässä merkitsevästi (p < 0,001) hitaampaa keskimäärin 15 kuukauden seurannassa. Clevelandissa selviteltiin puolestaan 174 aorttaläppäahtaumapotilaan jälkianalyysissä statiinien vaikutusta taudin etenemiseen. Kolmas-osalla potilaista oli käytössä statiini, ja kalkkisen aorttaläpän ahtautuminen oli heillä merkitsevästi hitaampaa kuin potilailla ilman statiinihoitoa vähintään vuoden seurannassa. Satunnaistettua tutkimusta odotetaan varmistamaan tätä mielenkiintoista löydöstä.

Juhani Airaksinen

Lapsuus- ja nuoruusiän masennus on riski aikuisiän masennukselle

Kuuluisassa Maudsleyn sairaalassa vuosina 1970-83 hoidetuille, masennusdiagnoosin saaneille lapsipotilaille (keski-ikä 14 vuotta) tehtiin seurantatutkimus 20 vuotta hoidon jälkeen. Tällöin kävi ilmi, että kolme neljäsosaa heistä sairastui aikuisiässä depressioon. Sillä, oliko masentuneella lapsella ilmennyt myös käytöshäiriöitä, ei ollut vaikutusta aikuisiän depression yleisyyteen. Sen sijaan alkuvaiheen käytöshäiriöt ennakoivat aikuisiässä antisosiaalista persoonallisuushäiriötä, huumeriippuvuutta ja alkoholismia.

Raimo Kr Salokangas

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030