76172 osumaa

Ranskassa korkein oikeus antoi päätöksen sikiötutkimuksista

Ranskan korkein oikeus on äskettäin määrännyt korvauksia kahdessa tapauksessa, joissa sikiön synnynnäisen sairauden diagnostiikan puutteellisuuden tai laiminlyönnin takia äidillä ei ollut mahdollisuutta harkita raskauden keskeytystä. Toisella lapsella oli 21-trisomia ja toisella vihurirokon aiheuttamat vammat. Synnytyslääkäri ei tiedottanut riittävästi lisääntyneestä trisomiariskistä ja raskaudenaikainen vihurirokko jäi hoitavalta obstetrikolta toteamatta, joten lääkärit velvoitettiin täysiin korvauksiin syntyneiden lasten sairauksien elinikäisistä haitoista.

Pertti Kirkinen

Nefrektomiasta hyötyä myös metastasoineessa munuaissyövässä

Paikallisen munuaissyövän hoito on tunnetusti nefrektomia, mutta nefrektomian hyödyllisyydestä etäpesäkkeitä lähettäneen munuaissyövän hoitona on esitetty eriäviä mielipiteitä. Primaarituumorin poisto saattaa tässäkin tilanteessa vähentää paikallisia syöpään liittyviä komplikaatioita, ja se saattaisi edistää mahdollisuuksia saada systeemihoidoilla aikaan hoitovaste, mutta toisaalta itse leikkaukseen voi liittyä haittavaikutuksia, jopa kuolleisuutta.

Heikki Joensuu

Serotoniinin takaisinoton estäjillä ei tehoeroja

Masennuslääkkeinä käytettävät serotoniinin takaisinoton selektiiviset estäjät ovat purjehtineet myötätuulessa ja hoidoissa palaa rahaa. Jokaisen SSRI-lääkkeen teho on parempi kuin lumeen ja trisyklisiin masennuslääkkeisiin verrattuna haitat ovat pienemmät. Eri molekyylien keskinäiset tehovertailut ovat kuitenkin olleet niukkoja ja pääosin laitospotilaiden lyhytkestoiseen seurantaan perustuvia. Hoitovuosista pääosa sen sijaan toteutuu avohoitona ja seurannasta vastaavat yleislääkärit.

Seppo Yt Junnila

Lyhyesti: Kenen omaisuutta olet?

Anglosaksisessa maailmassa on herännyt keskustelu elinten ja solujen omistusoikeudesta. Englannissa sysäys on tullut skandaaleista, joissa elimiä ja kudoksia on omaisten tai potilaiden luvatta säilötty tutkimusta varten. Siellä selvityskomiteat ovat esittäneet, että jopa patologian näytelasit pitäisi omaisten niin toivoessa toimittaa haudattavaksi vainajan mukana. Yhdysvalloissa on aiemmin käyty oikeutta, kun herra Mooresta poistetun pernan soluista oli tehty kaupallisesti merkittävä solulinja. Tuomioistuimen mukaan herra Moorella ei ole oikeutta osuuteen tuotteesta. Kyse näyttää olevan omaisuuden määritelmästä. Jos solusi ovat omaisuuttasi, oletko oikeutettu korvauksiin, jos joku suurella työllä kehittää niistä tuotteen? Entä jos näytteesi katoavat patologian arkistosta tulipalossa?

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Putamen ja skitsofrenia

Dopamiini, jota esiintyy runsaasti aivojen tyvitumakkeissa putamenissa ja caudatuksessa, on liitetty skitsofrenian syntyyn. Samoin on havaittu, että skitsotyyppinen persoonallisuushäiriö altistaa skitsofrenialle, mutta läheskään kaikki eivät sairastu. Amerikkalaistutkijat havaitsivat, että terveillä henkilöillä putamen oli suurempi mutta skitsofreniapotilailla pienempi kuin skitsotyyppistä häiriötä sairastavilla, mutta caudatuksen koossa ei eroja ollut. Terveisiin verrattuna skitsotyyppisillä potilailla putamenin glukoosimetabolia oli vilkkaampaa ja skitsofreniapotilailla vaimeampaa; potilailla, jotka eivät olleet koskaan saaneet lääkettä, ero oli voimakkaampi. Tutkijat olettavat, että putamenin pieni koko mutta suuri metabolia-aktiivisuus voi suojata psykoottiselta häiriöltä. Tulevaisuus näyttää, onko oletuksessa perää vai onko kyse taas kerran sattumalöydöksestä.

Raimo Kr Salokangas

Astman hoitotilanne vuonna 2001 Astmabarometrin keskeiset tulokset

Astman hoito on toteutunut melko hyvin valtakunnallisen ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Perusterveydenhuolto vastaa pääosin hoidosta, ja vailla hoitavaa lääkäriä on vain muutama prosentti astmaa sairastavista. Valtaosa potilaista on tyytyväisiä hoitoonsa. Enemmistöllä oireilu on pysytellyt vakaana tai muuttunut lievemmäksi, mutta noin kolmasosa potilaista ilmoitti oireilun lisääntyneen tutkimusta edeltäneen vuoden aikana. Suurimmalla osalla potilaista on säännöllinen steroidilääkitys. Lääkehoidon turvallisuus askarruttaa etenkin astmaa sairastavien lasten vanhempia. Tiedot perustuvat viime kesäkuussa kerätyn Astmabarometritutkimuksen alustaviin tuloksiin.

Timo Klaukka, Anne Hirvonen, Sirpa Peura, Heidi Päkkilä

Terveysministeriö hävisi hoitokiistan Etelä-Afrikassa

Ryhmä pediatreja ja AIDS-aktivisteja haastoi muutama kuukausi sitten Etelä-Afrikassa terveysministeriön oikeuteen vaatien nevirapiinihoitoa kaikille maan odottaville HIV-positiivisille äideille (ks. SLL 2001;56:3594-3595). Ministeriö oli rajannut hoidon vain 18 hoitopisteeseen väittäen, etteivät hoitohenkilöstön koulutustaso ja käytettävissä olevat rahat sallineet laajempaa lääkkeen käyttöä. Oikeuden päätöksessä katsottiin, että hoito kattoi vain noin 10 % maan HIV-positiivisista äideistä ja oli siten epäoikeudenmukaista ja syrjivää. Ministeriö pitää edelleenkin laajennetun hoidon taloudellisia seuraamuksia kestämättöminä. Vuosi sitten kansantulosta 12 % käytettiin terveydenhuoltoon ja leikkauksien jälkeen osuus on nyt 11 %. Ministeriö tulee valittamaan oikeuden päätöksestä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkärit eivät ilmoita lääkehaittoja

Britanniassa tutkittiin 15:n äskettäin markkinoille tulleen uuden lääkkeen käyttöön liittyneitä haittoja kahdesta eri lähteestä, eli maan lääkevalvontaviranomaisen (Medicines Control Agency, MCA) haittavaikutusrekisteristä ja Southamptonin lääketurvallisuusseurannan reseptitiedostosta. Reseptiseurannassa löytyi 4 200 haittatapahtumaa, joista vain 376 (8,9 %) oli raportoitu viranomaiselle. Vakavia haittatapahtumia oli 51, joista 27 (53 %) oli myös raportoitu viranomaiselle. Vajaaraportointi on käytännössä kaikkien kansallisten haittavaikutusrekisterien ongelma.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

WHO kritisoi kliinisen tutkimuksen kytköksiä

WHO:n äänenkannattaja Bulletin of the World Health Organization väittää pääkirjoituksessaan, että kliinisten tutkimusten luotettavuus on tullut kyseenalaiseksi erilaisten kytkösten vuoksi. Tutkijoilla on eturistiriitoja, rahoittajat puuttuvat sopimattomasti tutkimusten suunnitteluun ja toteutukseen ja tulosten julkaisemisessa ilmenee vääristymiä. Liiketaloudellisesti toimivat nk. sopimustutkimusorganisaatiot (Contract Research Organizations, CRO) tekevät nyt jo 80 % tutkimuksista. Riippumaton tutkimustoiminta yliopistoissa vähenee. Tutkijat osallistuvat entistä vähemmän tutkimuksen suunnitteluun eikä heillä aina ole pääsyä tutkimushavaintoihin tai tuloksien tulkintaan. Selvityksien mukaan 35 %:ssa tutkimussopimuksista rahoittajalla on oikeus rajoittaa julkaistavia tietoja ja 53 %:ssa rahoittaja saattoi viivyttää tuloksien julkaisemista.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030