Musiikin kosketus

Säveltäminen, soittaminen ja musiikista nauttiminen on yleisinhimillistä: musiikki soi ja on soinut kaikissa tunnetuissa kulttuureissa (1). Ilmiö on kuitenkin vielä varhaisempi. Eläinlajien sisäisessä ja niiden välisessä kommunikaatiossa musikaaliset akustiset viestit luovat luonnon sinfonian, jossa vuoropuhelu eri sävyineen ja rytmeineen vastaa suurta nykyajan orkesteria (1). Biologisessa evoluutiossa musiikillinen, äänikuvioihin ja rytmiin perustuva viestintä on siten hyvin primitiivistä. Myös ihmisessä musiikin rytmi ja sävelet tavoittavat jotain preverbaalista, mutta silti ihmiselle ominaista: musiikki pystyy herättämään kuulijassa niin voimakkaan tunteen olemassaolosta, että se avaa yhteyden minuuden ytimeen (2). Mitä aivojen anatomisia rakenteita ja mielen psykologisia toimintoja musiikki koskettaa ja miten?

Pekka Leinonen

Tarvitaanko omalääkärijärjestelmässä yöpäivystystä terveyskeskuksessa?

Yöpäivystyksen järjestämistä pohditaan monessa terveyskeskuksessa. Luoteis-Satakunnan terveyskeskuksessa kartoitettiin neljän kuukauden aikana päivystyspisteessä käyneiden potilaiden määrä ja heidän tarvitsemansa avun laatu. Selvityksessä todettiin, että miehet käyttivät päivystystä enemmän kuin naiset. Ikäryhmittäin eniten päivystystä käyttivät alle 5- ja yli 85-vuotiaat. Asuinpaikan etäisyydellä päivystyspisteestä ei tässä tutkimuksessa ollut vaikutusta palvelun käyttöön. Yötä kohti kertyi käyntejä vain 0,6/15 000 asukasta. Näin pieni kävijämäärä olisi mielekästä hoitaa siirtämällä yöaikainen päivystys sairaalaan.

Pekka T. Jaatinen, Erja Kuurila

Olkaluun yläosan murtuma

Pääosa olkaluun yläosan murtumista aiheutuu pienienergiaisista tapaturmista. Iäkkään potilaan murtumaa pahentaa usein osteoporoosi. Valtaosa murtumista voidaan hoitaa ilman leikkausta, mutta osteoporoottisten pirstalemurtumien hoito on edelleen vaikeaa, ja toiminnallinen lopputulos on näissä tapauksissa usein huono hoitomuodosta riippumatta. Konservatiivisen hoidon tavoitteena on aikainen liikeharjoittelun aloittaminen, jolla pyritään ylläpitämään olka- ja muiden yläraajan nivelten liike. Pirstalemurtumien leikkaushoitoon on viime vuosina kehitetty uusia menetelmiä.

Jarkko Pajarinen, Jan-Magnus Björkenheim

Maitorupi

Jo pään luu alkaa muistella nuoruutta hurjaa ennenkuin osas ees luistella oli se kurjaa kun kala tai muna jonain aamuna siunattuna nosti poskille äreän kutinan säestämänä sun mutsin mutinan paruit ja keuhkoonkin pisti aina voi tulla iholle maitorupi pikku kiholle mut lekuri sano ota iisisti tässä tarvita muuta kuin katsella kuuta laittaa feisille kreemiä rättejä märkiä ei ungtia iholle erittävälle panna pikku ystävälle ei jää arpea koloa naamaan tulee hän sileän posken saamaan kersa on fiksu naama vain pykii tyhmemmät aapisen äärellä rykii älä näe linkkiä nisään jäljet johtavat isään

Olavi Kiminki

Multippeliskleroosin nykyiset lääkehoitokäytännöt

MS-tautiin oli pitkään vain oireenmukaisia hoitoja, mutta 1990-luvun aikana ovat tulleet taudinkulkua muuntavat lääkkeet, jotka selvästi vähentävät taudin pahenemisvaiheita, relapseja ja ehkä jossakin määrin estävät taudin etenemistä. Nykykäsityksen mukaan heti diagnoosin varmistuttua olisi aloitettava joko beetainterferoni- tai glatirameeriasetaattihoito. Pahenemisvaiheet tai nopea etenemisvaihe hoidetaan steroidipulssilla. Uusilla solunsalpaajilla, kuten mitoksantronilla, voidaan hoitaa aggressiivista, tiheästi relapsoivaa tai nopeasti etenevää tautia. Erikoistilanteissa voidaan antaa gammaglobuliinia jättiannoksina suoneen ja pitkäaikaisessa estohoidossa mahdollisesti yhdistää atsatiopriini beetainterferoniin.

Markus Färkkilä

Sydämen vasemman kammion hypertrofia - keskeinen kohoneen verenpaineen kohde-elinvaurio

Sydämen vasemman kammion hypertrofian on todettu olevan sekä sydän- ja verisuonitautisairastavuuden ja -kuolleisuuden että kokonaiskuolleisuuden huomattava itsenäinen riskitekijä. Sen kliinistä merkittävyyttä lisää se, että se voidaan usein todeta vuosia ennen varsinaisen oireisen sydänsairauden syntyä. Hypertensio lisää merkittävästi sydämen vasemman kammion hypertrofian riskiä, ja kohonneen verenpaineen alentaminen elämäntapamuutoksin ja tarvittaessa lääkkein onkin hypertrofian tärkeimpiä hoitokeinoja. Verenpainelääkkeillä voi myös olla verenpainetason laskusta riippumatonta vaikutusta vasemman kammion hypertrofiaan.

Jaana Jokiniitty, Silja Majahalme, Mika Kähönen, Martti Tuomisto, Väinö Turjanmaa

Valkosolumäärä ennustaa äkillisen sepelvaltimotautikohtauksen tappavuutta

Veren valkosolumäärän ja valtimotautien yhteys todettiin jo neljännesvuosisata sitten. Vasta viime vuosina on tullut esille tulehdusreaktion keskeinen merkitys äkillisen sepelvaltimotautikohtauksen synnyssä.

Juhani Airaksinen

Lisävalaistusta immunologisen toleranssin kehittymiseen

Lymfosyytit koulutetaan erottamaan vieraat kudokset omista useilla tavoilla. Yksi näistä tavoista on negatiiviseksi valinnaksi nimitetty kovakourainen menetelmä. Siinä liian hanakasti omien kudoksien kanssa reagoivat solut päästetään suorasukaisesti päiviltä. T-solujen negatiivinen selektio tapahtuu kateenkorvan medullassa. Immunologeja on suuresti askarruttanut kysymys, miten medullan epiteelissä voi olla edustettuna koko se antigeenien kirjo, johon reagoivat T-solut tulisi likvidoida.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Iäkkäiden isien lapsilla skitsofrenian vaara

Skitsofrenian riskitekijäksi on tuoreissa tutkimuksissa noussut isän ikä lapsen syntymähetkellä. Kahdesta tutkimuksesta toisessa yli 45-vuotiaiden isien lapsilla skitsofrenian riski oli lähes nelinkertainen alle 25-vuotiaiden isien lasten riskiin verrattuna. Kun äidin ikä ja muut sekoittavat tekijät otettiin huomioon, riskisuhde säilyi, mutta ei ollut enää tilastollisesti merkitsevä. Toisessa tutkimuksessa riskisuhde 45-vuotiaiden isien lapsilla oli lähes kolminkertainen ja merkitsevä. Tutkijat arvelevat, että ikääntymisen myötä lisääntyvä sukusolujen geneettinen mutaatiofrekvenssi selittää riskin suurenemisen. Toisaalta on mahdollista, että myöhemmällä iällä lapsen hankkineiden isien joukossa psyykkinen häiriintyneisyys on tavallista yleisempää, jolloin kyse on häiriöalttiuden perinnöllisestä siirtymisestä lapseen.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Pleuranesteen analyysissä pohdittavaa

Luulisi, että pleuranesteen analyysimenetelmät on jo moneen kertaan selvitetty, ainakin milloin kyseessä on eksudaatti ja milloin transudaatti ja voiko sydämen vajaatoiminnassa esiintyä eksudaattia. Vaan Chestissäpä osoitetaan taas vanhojen mittarien kuten laktaattidehydogenaasin ja punasolujen määrän osalta laskukaavoja (LDH:n nousu viittaa eksudaattiin, mutta punasolut on otettava huomioon vähentävänä tekijänä). Silti sydämen vajaatoiminnassa eksudaatti yleensä viittaa muuhun kuin kardiogeeniseen syyhyn ja varsinkin sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen jälkeen lymfakierron häiriöön. Pleuranesteen (transudaatti vai eksudaatti?) biokemiallisista analyyseistä löytyy lisää jälkimmäisestä juttuparista.

Hannu Puolijoki