78599 osumaa

Lyhyesti: Inhalaatiosteroidista apua akuutin astman jälkeen kotiutettaessa

Yhdysvalloissa on inhaloitavia steroideja käytetty vähemmän kuin meillä. Nyt tutkittiin 40 astmapotilaan satunnaistetulla kaksoissokkokokeella, voidaanko akuutin vaiheen sairaalahoidon jälkeen kotiutettaessa potilaalle antaa lääkitykseksi suuri flunisolidiannos (250 myyg:n suihkeita 8 x 2/pv) ilman suun kautta otettavaa steroidia. Vertailuhoitona oli 40 mg prednisolonia/pv. Hoitoa jatkettiin 7 päivää sairaalasta pääsyn jälkeen. Sairaalavaiheen hoitona kaikilla oli inhaloitavan salbutamolin lisäksi metyyliprednisolonia suoneen 40 mg x 4/pv yhteensä 8 annosta. Kaikilla oli käytössä hengitettävä salbutamoli seurannassakin. Ventilaatiofunktioiden ja oirekirjanpidon mukaan hoidot olivat yhtä vaikuttavia. Kirjoittajat pohtivat kriittisesti tulosten merkitystä; näin suomalaiselta näkökannalta lääkeannokset ovat isoja ja amerikkalainen systeemi kankea.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Lääkärin spesialiteetti ja empaattisuus

Amerikkalaiset tutkijat testasivat 20 kysymystä sisältävän mittarin (muokattu Jefferson Scale of Physician Emphaty) toimivuutta lääkäreille suunnatussa kyselyssä. Mittari käsittää kolme tekijää: asioiden asettaminen oikeaan suhteeseen, myötäelävä huolenpito ja asettuminen potilaan asemaan. Naislääkärit saivat lähes merkitsevästi korkeammat empatiapistemäärät kuin miehet. Kun sukupuolen vaikutus kontrolloitiin, psykiatrit, sisätautilääkärit, pediatrit ja ensiapuasemien lääkärit saivat korkeimmat pistemäärät. Toisaalta anestesiologit, ortopedit, neurokirurgit, radiologit, sydänkirurgit, naistentauti- ja synnytyslääkärit ja yleiskirurgit asettuivat empatiapisteiden toiseen päähän. Prospektiivisella tutkimuksella voitaisiin selvittää, onko kyse valikoitumisesta vai erikoisalan vaikutuksesta.

Raimo Kr Salokangas

Myös pieni annos perinteistä masennuslääkettä tehoaa

Serotoniiniselektiivisten ja muiden uusien masennuslääkkeiden käyttö on nopeasti yleistynyt. Tärkeä syy tähän ovat perinteisten trisyklisten masennuslääkkeiden hankalat sivuvaikutukset. Sivuvaikutusten välttämiseksi lääkärit usein määräävät potilailleen suositeltuja pienempiä päiväannoksia, vaikka tutkimuksissa tätä ei ole pidetty asianmukaisena hoitona.

Raimo Kr Salokangas

Lääkkeiden haittavaikutuksiin liittyvät kuolemat yliopistosairaalassa

Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa kuoli vuonna 2000 vähän yli 1500 potilasta. Heidän sairauskertomustensa analyysi osoitti, että 5 % kuolemista liittyi lääkkeiden haittavaikutuksiin. Lisäksi vajaassa kahdessa prosentissa kaikista kuolemista lääkkeen osuus oli mahdollinen. Yleisin kuolemaan johtanut haitta oli verenvuoto, jonka taustalla oli mm. varfariini, hepariinin johdoksia tai tulehduskipulääkitys. Varsinaisia lääkitysvirheitä ei aineiston perusteella havaittu, ja kuolleet potilaat olivat valtaosin vakavasti sairaita.

Laura Juntti-Patinen, Pertti J. Neuvonen

Masennuslääke nefatsodoni pois Ruotsista

Masennuslääke nefatsodonista (Nefadar, Bristol-Myers Squibb) on ilmoitettu Ruotsissa 23 vakavaa maksaan kohdistuvaa haittavaikutusta, joista noin puolet vaati sairaalahoitoa. Ruotsin lääkevalvontaviranomainen (Läkemedelsverket) on toistuvasti muistuttanut lääkäreitä vuodesta 1995 käytössä olleen nefatsodonin maksahaitoista. Lääke on nyt poistettu käytöstä Ruotsissa. Suomessa nefatsodonia on käytetty suhteellisen vähän lähinnä siksi, koska se ole korvattavien lääkkeiden joukossa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Kliinisille tutkimuksille yhteisrekisteri

Noin kymmenen vuoden ajan on puuhattu rekisteriä, johon liitettäisiin kaikki käynnistettävät kliiniset tutkimukset. Yhdysvalloissa on pystytetty julkisin varoin rekisteri (www.clinicaltrials.gov) ja myös Britanniassa toimii oma rekisterinsä (www.controlled-trials.com). Nyt eurooppalaisia tutkijoita ja sponsoreita kehotetaan ilmoittamaan tutkimukset Britanniassa ylläpidettyyn rekisteriin. Näin vältyttäisiin mm. päällekkäisistä tutkimuksista ja toistamasta tutkimuksia, joissa on havaittu esimerkiksi vakavia lääkkeen haittavaikutuksia. EU-maiden rakenteilla oleva tietopankki ei sovellu tähän tarkoitukseen, koska se on suljettu muilta kuin lääkevalvontaviranomaisilta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Ruotsissa muutos epoetiini-alfan käyttöön

Erytroblastopenia tunnetaan epoetiini-alfan (Eprex, Janssen-Cilag) harvinaisena haittavaikutuksena kroonista munuaisten vajaatoimintaa sairastavilla. Yhteensä on ilmoitettu 112 mainitun kaltaista tapausta, joissa lääkettä oli yleensä annettu subkutaanisesti. Nyt ihonalainen käyttö tulee vasta-aiheiseksi munuaisvajausta sairastavilla, mutta ei sitä vastoin esimerkiksi syöpäpotilailla. Myös muista erytropoietiinivalmisteista (NeoRecormon, Roche ja Aranesp, Amgen) on ilmoitettu samantapaisia haittoja, mutta monia potilaita oli hoidettu myös epoetiini-alfalla. Tämän vuoksi ei näiden lääkkeiden annostelua muuteta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat