Professori Amos Pasternack: Lääkärien ammatti-identiteetti säilytettävä säästöjen paineissa

Ristiriidat lääkärin ammattietiikan ja käytännön työn välillä sekä huoli lääkärin toiminnallisen itsenäisyyden menettämisestä ovat olleet taustana lääkärijärjestöjen julkilausumalle, joka käsittelee lääkärin etiikkaa ja terveydenhuollon ongelmia. Idean isä on Amos Pasternack, joka myös johti julkilausuman tehnyttä työryhmää.

Ulla Toikkanen

Ylilääkäri Helena Kääriäinen: Harvinaisissa taudeissa suuri ongelma on tiedon puute

Harvinaiset taudit ovat kirjava ryhmä eri erikoisalojen sairauksia, toiset lieviä, toiset vakavampia. Erityisryhmäksi ne yhdistää se, että potilasaineistojen pienuuden takia niiden tutkimisessa ja hoitojen kehittelyssä on poikkeukselliset pulmansa.

Marianne Jansson

Vanhuksen lääkitys arvioitava säännöllisesti

Iäkkään potilaan lääkitys pitäisi arvioida säännöllisesti. Ikäihmisen lääkevalikoimalla on taipumus vähitellen kasvaa, ja mitä suuremmaksi valikoima käy, sitä enemmän ilmaantuu sekä yhteis- että sivuvaikutuksia.

Suvi Sariola

Maud Kuistilan palkinto professori Pertti Neuvoselle

Vuoden 2003 Maud Kuistilan palkinto myönnetään professori Pertti Neuvoselle. Maud Kuistilan Muistosäätiön hallitus myöntää palkinnon vuosittain lääketieteen alan ansioituneelle tutkijoiden kouluttajalle.

Laihdutuksen ihmevalmisteet tarkastelussa

Laihduin 19 kiloa vain 6 viikossa, vaikka söin mitä milloinkin mieli teki...Kiinalainen rasvasieppari tekee sinusta hoikan ja terveen!...Tutkimukset osoittavat: polttaa rasvaa ja lisää lihasmassaa, luonnollinen ja täysin turvallinen, lisää kestävyyttä urheilussa... jne. jne. Postimyyntikuvastoissa mainostetaan tuotteita, joiden ansiosta laihduttaminen on uskomattoman helppoa, kunhan tilaa 25-70 euron hintaisen kuurin tai laitteen.

Maira Palosuo

Perheterapian professori Jukka Aaltonen: Perheväkivaltaa ei pidä psykologisoida

Kun fyysinen väkivalta psykologisoidaan, sillä on Aaltosen mukaan taipumus muuttua ihmisen mielessä jotenkin mystiseksi.

Suvi Sariola

Näin rakennetaan hiiri

Laboratoriohiiri on nyt purettu nukleotideiksi: hiiren koko genomi julkaistiin kuukausi sitten (Nature 5.12.2002) (1). Kun ihmisen genomi on kartoitettu jo 95-98-prosenttisesti ja julkaistiinkin 35-90 %:n tarkasti jo vuonna 2001 (2,3), niin mikä ihme sai maailman 27 genetiikan huippuyksikköä kuudessa eri maassa poksauttamaan nyt suuremman ja kalliimman samppanjapullon? Tähänkin juhlaan on monta syytä. Hiiren genomin selvittäminen on kiistatta lääketieteen - ei vain biologian - huippuhetkiä. Se on pitkä harppaus kohti funktionaalista genomiikkaa (4,5), mahdollisuutta tutkia yksityiskohtaisesti geenin, sen valkuaistuotteen ja sairauden tai muun ominaisuuden yhteyksiä (1,6).

Pekka Leinonen

Talouslama ja sairauslomat

Vuosittain alkaneiden sairauspäivärahakausien kokonaismäärä väheni pahimman laman aikana 1990-luvun alkupuoliskolla noin kolmanneksella, mutta sen jälkeen määrä kääntynyt hitaaseen kasvuun. Väheneminen johtui suurelta osin tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi myönnettyjen sairauslomien vähenemisestä. Mielenterveyshäiriöiden vuoksi myönnettyjen sairauslomien määrä alkoi naisilla kasvaa heti laman alettua ja miehilläkin laman mentyä ohi 1990-luvun loppupuolella. Sydän- ja verenkiertoelinten sairauksien vuoksi myönnettyjen sairauslomien määrällä ei näytä olleen selvää yhteyttä lamaan, vaan niiden määrä on laskenut tasaisesti jo yli 20 vuoden ajan.

Jouko K. Salminen

Onko verenpaineen vuorokausirekisteröinnistä hyötyä sydäntapahtumien ja -kuolleisuuden ennustamisessa?

Kohonneen verenpaineen diagnoosi ja hoidon seuranta perustuvat verenpaineen yksittäismittauksiin, mutta diagnostiikassa ja hoitovasteen arvioinnissa käytetään yhä useammin myös verenpaineen 24 tunnin rekisteröintiä potilaan normaalissa elinympäristössä. Yksiselitteisiä viitearvoja ja tulkintakriteerejä vuorokausirekisteröinnillä mitattujen verenpainearvojen soveltamisesta diagnoosi- ja hoitoratkaisujen perustaksi ei ole käytettävissä. Tärkeintä sekä yhteiskunnan että yksilön kannalta olisi tietää, millä tavalla mitattu verenpainetaso kuvastaa parhaiten kohde-elinvaurioiden ja sydäntapahtumien vaaraa.

Jaana Jokiniitty, Mika Kähönen, Silja Majahalme, Martti Tuomisto, Väinö Turjanmaa

Sisäilman sieni-itiöt ja mykotoksiinit

Viime vuosina home on saanut huonoa mainetta julkisuudessa puhuttaessa rakennusten kosteusvaurioista ja ihmisten altistumisesta. Rakennusmateriaaleista mikrobiologisissa tutkimuksissa löydetyt mikrobit on tulkittu kannanotoilla löytyy hometta, ja tämän perusteella on usein tehty pitkällekin meneviä johtopäätöksiä homeitiöiden aiheuttamista terveysvaikutuksista niin työpaikalla kuin kotiympäristössä. Osa lääkäreistä joutuu työssään usein arvioimaan näiden mikrobien terveysvaaraa. Tässä katsauksessa tarkastellaan homesienten mahdollista terveyshaittaa nykytiedon valossa.

Eeva-Liisa Hintikka, Tapani Tuomi, Tom Johnsson, Kari Reijula