Suomessa tarvitaan keskustelua lastenneuvoloiden tulevaisuudesta

Lastentautiopin professori Martti Siimes peräänkuuluttaa laajaa keskustelua lastenneuvoloiden tulevaisuudesta. Nykyinen neuvolamalli on hänen mielestään rapautumassa, koska neuvoloista ovat väestövastuun myötä katoamassa erittäin hyvin koulutetut vanhat terveydenhoitajat.

Suvi Sariola

KHO kumosi sydänkirurgi Lasse Heikkilän irtisanomisen

HYKS:n sydänkirurgin Lasse Heikkilän saama kirjallinen varoitus ja hänen irtisanomisensa on kumottu korkeimmassa hallinto-oikeudessa. KHO vahvisti Helsingin hallinto-oikeuden aiemmin tekemät päätökset, joilla Heikkilän varoitus ja irtisanominen kumottiin lainvastaisina. Hallinto-oikeuden mukaan irtisanomiselle ei ollut perusteita.

Skitsofreniasta syntyi psykiatrian ensimmäinen hoitosuositus

Suomalaisten skitsofreenikkojen hoidossa on selkeitä puutteita. Monet saavat ylisuuria lääkeannoksia, jäävät vaille riittävää psykososiaalista hoitoa eikä paranevien osuutta ole onnistuttu kasvattamaan. Lisäksi alueelliset erot niin hoitopaikoissa kuin hoitokäytännöissäkin ovat tuntuvia.

Ulla Järvi

STM yhdisti ehkäisevän toiminnan ja palvelut

Sosiaalipalvelut ja ehkäisevä sosiaalipolitiikka yhdistettiin uudeksi organisatoriseksi kokonaisuudeksi. Nimeksi tuli nyt PSO eli perhe- ja sosiaaliosasto ja osastopäälliköksi ylijohtaja Jarkko Eskola.

Bioteknologiayritys - tieteen käenpoika vai rahasampo?

Parin viime vuosikymmenen aikana monesta biolääketieteen tiedemiehestä on sukeutunut pörssikursseja, talouslehtiä ja sijoitusyhtiöitä tutkiva liikemies. Ajatusmaailma on yleisestikin avartunut: biologinen tieto on lisääntynyt suunnattomasti, joistakin bioteknologian tuotteista on tullut huikeita myyntimenestyksiä, rahamaailman kiinnostus bioteknologiaan on ollut verratonta (1).

Pekka Leinonen

Työympäristön tupakansavulle altistumisen vaikutus kuolleisuuteen Suomessa

Tutkimuksessa arvioitiin työpaikan tupakansavulle altistumisesta johtuvaa osuutta vuosittaisesta kuolleisuudesta Suomessa. Arvioinnissa käytettiin hyväksi kuolinsyytilastoa, altistuneiden työntekijöiden lukumääriä ja epidemiologisten tutkimusten antamaa tietoa eri tautien riskeistä. Eräille tärkeille kuolinsyille arvioitiin seuraavat osuudet: keuhkosyöpä 2,8 %, krooninen keuhkoahtaumatauti 1,1 %, sepelvaltimotauti 3,4 % ja aivoverisuonien sairaus 9,4 %. Arvion mukaan Suomessa sattui vuonna 1996 yhteensä noin 250 työperäisen passiivisen tupakoinnin aiheuttamaa kuolemaa.

Markku M. Nurminen, Maritta S. Jaakkola

Luuston kasvainten diagnostiikka

Luuston kasvaimet ovat hyvin harvinaisia, ja siksi niiden toteaminen lähes aina viivästyy. Yleisin oire on paikallinen särky. Diagnostiikassa tärkeintä on muistaa harvinaisen taudin mahdollisuus ja tutkia huolellisesti viattomiltakin vaikuttavat särkytilat. Mikäli vaiva ei helpota muutaman viikon kuluessa, tulee särkyalueelta aina ottaa natiiviröntgenkuva, joka vaivojen jatkuessa toistetaan. Luuston gammakuvaus on sensitiivisyytensä vuoksi hyvä yleistutkimus. Magneettikuvaus on paras kasvaimen paikallisen laajuuden määrittämisessä. Lopulliseen diagnoosiin pääsemiseksi tarvitaan usein vielä patologis-anatominen näyte. - Kolmiosainen artikkelisarja luuston kasvaimista alkoi Lääkärilehden edellisessä numerossa.

Martti Hirn, Heikki Kolehmainen, Tiit Kööbi

Oikaisu artikkeliin: Yleisimmät luuston kasvaimet

Luuston kasvaimia käsittelevän artikkelisarjan ensimmäisestä osasta, joka julkaistiin Lääkärilehdessä 1/2002, olivat taulukot epähuomiossa jääneet pois ja julkaisemme ne tässä.

Olli Tähtinen, Martti Hirn, Riitta Karikoski

Hullun lehmän tauti ja suu- ja sorkkatauti tänään

Viime vuosina Euroopassa eläintaudit ovat olleet otsikoissa ehkä enemmän kuin koskaan. Ensin pelkoa herätti hullun lehmän tauti ja sen mahdollinen yhteys ihmisen uudenmuotoiseen Creutzfeldt-Jakobin tautiin. Viime vuonna Britannian yllätti suu- ja sorkkatautiepidemia. Eläintautien torjunta sopii huonosti yhteen tavaran vapaan liikkumisen kanssa, ja EU:ssa pitäisikin pohtia säädösten tiukentamista niin elävien eläinten sisämarkkina-kaupassa kuin elintarvikkeiden tuonnissakin.

Liisa Sihvonen

Sikiöaikainen geenihoito

Yhä useamman taudin tai synnynnäisen epämuodostuman syyksi on paljastunut geenivirhe, ja suuri osa näistä geenivirheistä voidaan todeta jo raskauden varhaisvaiheessa. Osa perimän sairauksista aiheuttaa sikiön menehtymisen tai vammautumisen. Sikiöaikainen geeni-hoito tarjoaa nyt ensimmäisen kerran näköalan näiden tautien parantavaan hoitoon. Siihen liittyy muitakin etuja syntymänjälkeiseen hoitoon verrattuna: kantasoluja on suhteellisesti enemmän ja ne ovat paremmin tavoitettavissa, vektoria tarvitaan vähemmän ja sikiön immunologinen epäkypsyys vähentää immuunivasteen todennäköisyyttä. Monet tekniset ja eettiset ongelmat on kuitenkin ratkaistava, ennen kuin geenihoito on valmis sovellettavaksi ihmissikiöön.

Kari Vanamo