HIV/AIDS-potilaat vailla lääkkeitä

Monikansalliset lääketehtaat ovat laskeneet HIV/AIDS-lääkkeiden hinnat alle tuotantokustannusten tai antavat niitä ilmaiseksi kehitysmaille. Tästä huolimatta vain noin 5 % yhteensä 5-6 miljoonasta kehitysmaiden HIV/AIDS-potilaasta on lääkehoidossa. Saharan eteläpuolisen Afrikan maissa vain 1 % potilaista saa lääkitystä, ja yhteensä lääkityksessä lasketaan olevan vain noin 20 000 potilasta. Etelä-Afrikassa arvioidaan, että vain promille hoitoa tarvitsevista saa lääkitystä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Maksahaitat ja uudet depressiolääkkeet

Kanadan lääkevalvontaviranomainen (Health Canada) on julkaissut yhteenvedon serotoniinin takaisinottoa estävien depressiolääkkeiden käyttöön liittyneistä maksahaitoista 1980-luvulta alkaen. Nefatsodonista oli ilmoitettu 123, fluoksetiinista 48, paroksetiinista 39, sertraliinista 38, venlafaksiinista 27, fluvoksamiinista 24, mirtatsapiinista 10, tratsodonista 8 ja sitalopraamista 1 tapausta. Tiedot perustuvat haittavaikutusten nk. spontaaniin ilmoittamiseen, ja vertailu lääkkeiden välillä on vaikeaa, koska mm. tiedot potilasmääristä puuttuvat. Nefatsodonia käyttäneistä potilaista kaksi joutui maksansiirtoon ja sitä harkittiin kolmella muulla. Kuten tällä palstalla on raportoitu (SLL 2003;58:181), nefatsodoni poistettiin Ruotsissa äskettäin käytöstä vakavien maksahaittojen vuoksi.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Ehkäisyvalmisteista ympäristöhaittoja Ruotsissa

Ruotsin lääkevalvontaviranomainen (Läkemedelsverket) varoittaa erityisesti 17-alfa-etinyyliestradiolia sisältävien ehkäisyvalmisteiden (esim. emätinrenkaat ja depotlaastarit) aiheuttamista ympäristöriskeistä. Suurin osa hormonista jää valmisteeseen käytön jälkeen ja ellei käytettyjä valmisteita hävitetä polttamalla, joutuu hormoni luontoon. Vedenpuhdistuslaitosten alajuoksulta pyydetyissä kaloissa on mm. Ruotsissa havaittu sukupuolielinten muutoksia, kuten sekä ovaario- että testiskudosta samassa kalassa, uroskalojen feminisoitumista ja fertiliteetin laskua.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Huonosti parantunut silmävamma - vai oliko vammaa?

Potilas oli pari päivää aikaisemmin kulmahiomakoneella metallia käsitellessään tuntenut saaneensa roskan silmäänsä. Silmä oli alkanut rähmiä ja punoittaa. Potilas oli tullut päivystykseen. Silmässä oli todettu selvä punoitus ja fluoreseiinillä värjäytyvä eroosio. Potilaalle määrättiin hoidoksi antibioottivoide yöksi ja -tipat päiväksi.

Leena Varesmaa-Korhonen, Pekka Mäntyselkä

Palkeenkieli

Meidän mummo Nakkilasta liekuttelee lapsenlasta

Olavi Kiminki

Uusia lääkkeitä erityiskorvattaviksi Merkittävien ja kalliiden lääkkeiden korvauksiin laajennuksia helmikuun alusta

Valtioneuvoston joulukuussa antaman asetuksen nojalla useat uudet lääkkeet tulevat erityiskorvattaviksi helmikuun alusta lukien.

Pekka Koivisto

Tulopolitiikka ja suomalaisen yhteiskunnan suunta

Suomessa viimeksi kuluneiden 30 vuoden aikana harjoitettu tulopolitiikka ei ole tuottanut suotuisia oloja korkeasti koulutetuille. Sekä kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen erot että suorat palkkojen erot ovat noina vuosikymmeninä kaventuneet niin, että maamme kuuluu muiden Pohjoismaiden tapaan maailman tasapalkkaisimpien maiden joukkoon. Samaan aikaan olemme päässeet Euroopan mittakaavassa suurimpia tulonsiirtoja harjoittavien maiden joukkoon.

Mikko Viitasalo

Syöpäsäätiö palkitsi plastiikkakirurgin

- Tämä on paras kannustus, mitä voin saada, iloitsee Savonlinnan keskussairaalan plastiikkakirurgi Helena Puonti Syöpäsäätiöltä äskettäin saamastaan Hyvä syöpälääkäri -palkinnosta. Erityisen merkittävänä hän pitää tunnustusta siksi, että se annettiin potilaiden ja työtovereiden aloitteesta.

Arja Ukkonen

Kuopion yhteispäivystystutkimus Onko yhteispäivystyksessä turhia käyntejä?

Toukokuussa 2002 Kuopiossa suoritetussa yhteispäivystystutkimuksessa kartoitettiin yliopistosairaalassa toimivan ympärivuorokautisen yleislääkäripäivystyksen toimintaa myös päivystysavun tarpeen osalta. Lääkärit arvioivat 14 % käynneistä aiheettomiksi päivystyskäynneiksi. Päivystävän lääkärin apua ei lääkärin arvion mukaan olisi tarvittu 10 %:ssa tapaturmista, 13 %:ssa äkillisistä sairaustapauksista, 20 %:ssa pitkäaikaisen sairauden pahenemistilanteista ja 29 %:ssa tapauksista, joissa pitkäaikainen sairaus jatkui ilman äkillistä pahenemisvaihetta.

Juhani Miettola, Matti Halinen, Pertti Lipponen, Seppo Hietakorpi, Mirja Kaukonen, Esko Kumpusalo

Kyselytutkimus Keski-Suomesta: Sopimusohjauksen odotetaan lisäävän luottamusta

Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehtiin kyselytutkimus sopimusohjausneuvotteluihin osallistuneille. Yleiset odotukset sopimusohjaukseen olivat korkealla. Uskottiin, että sopimusohjaus parantaa toimijoiden välistä yhteistä ja työnjakoa, hoitoketjujen toimivuutta ja erikoissairaanhoidon ohjausta. Uskottiin myös, että kuntien ja sairaanhoitopiirin välinen luottamus kasvaa. Yleisen positiivisen suhtautumisen rinnalla havaittiin, että eri toimijaryhmien odotuksissa oli huomattavia eroja. Sairaanhoitopiirin johdon, kunnanjohtajien ja poliitikkojen odotukset olivat selvästi korkeammat kuin erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon lääkäreiden.

Asko Rytkönen, Sakari Möttönen