76172 osumaa

Bättre fortbildningsmöjligheter för läkarna - ett livsvillkor för vården

Läkardagarna 2002 är det mest betydande och största evenemanget för medicinsk fortbildning i Finland. Fortbildningen är nu aktuell på många sätt. Tre finländska läkarorganisationer har beslutat inrätta ett kvalitetsråd för läkares kompetensutveckling och rådets verksamhet inleds i början av år 2002. Fortbildningsfrågorna är även centrala i det pågående nationella projektet för hälso- och sjukvården. Fortbildningen behövs för läkarna ska kunna upprätthålla och utveckla sitt yrkeskunnande och är ett väsentligt inslag i en god arbetsmiljö. De viktigaste problemen är bristen på medel för fortbildning och läkarnas otillräckliga möjligheter att delta i kurser och utbildningsevenemang.

Hannu Halila, Heikki Pälve

Tarvitseeko jokaisen lääkärin tuntea bioaseet? Kun kuolema iskee korpihotelliin

Vastaanotollesi soittaa matkapuhelimellaan lievästi hätääntynyt mies Metsolamme hotellin auditoriosta klo 13.30. Hän esittelee itsensä Turkistuottajien keskusliiton puheenjohtajaksi. Hotelliin on kokoontunut turkistuottajia kautta maan vuotuisille neuvottelupäivilleen. Kesken iltapäiväkokouksen klo 13.20 on auditorion etuosasta kuultu vaimea pamaus ja sen jälkeen melko voimakasta suhinaa. Samalla auditorioon on levinnyt kevyttä pölyä. Aluksi ilmiön syyksi on otaksuttu oikosulkua sähköjohdoissatai vuotoa kaasuputkessa. Lähemmässä tarkastelussa auditorion pöydältä löytyy joulupaperiin kääritty pieni laatikko, jonka kansi on auennut. Laatikon ympärillä pöydän pinnalla on vaaleanruskeaa pölyä. Avautuneen kannen sisäpuolella on isoin kirjaimin teksti: PERNARUTTOTERVEISET ELÄINTEN KIDUTAJILLE. Auditoriossa on n. 70 henkilöä. Mitään paniikki ei ole päässyt syntymään. Tapahtunutta pidetään vain mauttomana pilana, ja kokousta on ajateltu jatkaa alkuperäisen suunnitelman mukaisesti.

Ulla Järvi

Maud Kuistilan palkinto professori Markku Savolaiselle

Professori Markku Savolainen on syntynyt vuonna 1950 ja toiminut Oulun yliopiston sisätautiopin professorina vuodesta 1998. Hän väitteli 1977 lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi Oulun yliopistossa alkoholin vaikutuksesta maksan rasvoittumiseen. Hän on toiminut Suomen Akatemian tutkimusassistenttina ja nuorempana tutkijana 1975-1982, vanhempana tutkijana 1995-1998 sekä Kuopion yliopiston kliinisen ravitsemustieteen professorina 1998. Vuodesta 1981 alkaen professoriksi nimittämiseen saakka alkaen hän on ollut Oulun yliopiston dosentti. Sisätautien erikoislääkärin pätevyyden hän sai 1987 sekä päihdelääketieteen erityispätevyyden 1995. Tänä vuonna hänet valittiin Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin valtuuskunnan puheenjohtajaksi.

Kirjallisuus opettaa lääkäriä ymmärtämään ihmiskohtaloita Mahdollisuus elää monta elämää yhden ihmisiän aikana

Claes Andersson on luonut useita uria vuosien varrella: lääkärin, kirjailijan, poliitikon ja jazz-muusikon työt ovat menneet monesti toistensa kanssa limittäin. Lukuisten töiden takana on sekä uteliaisuus että jatkuva halu oppia uutta: Ettei tarvitsisi sitten vanhana katua, että ei ole kokeillut kaikenlaista.

Ulla Toikkanen

Kirjailija Matti Mäkelä: Ohitusleikkauksesta alkoi uusi elämä

Matti Mäkelä sai sydäninfarktin loppiaisena 1995. Oireet olivat alkaneet kotona televisiota katsellessa ja pahenivat niin, että lopulta hän pystyi tuskin hengittämään. Mäkelä oli sairaalassa kymmenen päivää ja alkoi kotona opiskella innokkaasti uusia elämäntapoja. Vuonna 1996 tuli toinen infarkti, ja meno pallolaajennukseen tai ohitusleikkaukseen oli väistämättä edessä. Mäkelälle tehtiin ohitusleikkaus, jonka hän koki portiksi uuteen elämään. Kokemukset saivat myöhemmin myös esseen muodon.

Ulla Toikkanen

Suomen Lääkärilehden kirjoitusohjeet on uusittu

Lääketieteellisen tiedon julkaiseminen on saanut viime vuosina uusia, erityisesti elektronisia muotoja. Samalla tutkimuseettisiä pelisääntöjä on hiottu. Esimerkiksi tutkimukseen altistettavien potilaiden määrä tulee arvioida ennakolta tilastollisen voiman analyysien perusteella: määrä ei saa liian suuri eikä liian pieni, jotta asetettuun hypoteesiin saadaan luotettava vastaus. Toisaalta merkittävä eettinen kannanotto saatiin tuoreimmassa Helsingin julistuksessa (1): lääketutkimuksessa vertailukohteena voidaan käyttää lumehoitoa vain silloin, kun sairauteen ei ole näyttöön perustuvaa hoitomuotoa, muulloin uutta hoitoa on verrattava parhaaseen ennestään käytössä olevaan hoitoon. Lumehoidon eettinen käytäntö vaatii lisäksi myös, että tutkimushenkilö todella tietää, että hän saattaakin joutua lumelääkeryhmään (1). Riippumattoman eettisen toimikunnan on hyväksyttävä tutkimusasetelma (1). Suomen Lääkärilehti edellyttää, että alkuperäistutkimusten on noudatettava Maailman lääkäriliiton hyväksymän Helsingin julistuksen ohjeita (2,3).

Pekka Leinonen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030