Jäsenistö

Helsingin yliopiston kansleri on nimittänyt lääketieteen tohtori Marianne Pirjo Erosen lastenkardiologian dosentiksi Helsingin yliopistoon.

Rattiväsymys yhtä vaarallista kuin rattijuopumus

– Kuolonkolari johtuu harvoin vain yhdestä tekijästä. Useimmiten mukana ovat ajo-olosuhteet, kuljettajan arviointikyky ja vireystila sekä auton tekniset ominaisuudet, kertoi neurologian dosentti Markku Partinen ”Miksi rysähti? 1 400 tutkittua kuolonkolaria” -kirjan julkistamistilaisuudessa Helsingissä.

Synnytyssairaaloille tarvitaan vähimmäisvaatimukset

Tiedot ilmenevät kyselytutkimuksista, jotka HYKS:n Naistenklinikka teki synnytyssairaaloiden hätäsektiovalmiudesta sekä vuonna 1992 että vuonna 2002. Professori Kari Teramo esitteli tutkimustuloksia Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Akatemian järjestämässä konsensuskokouksessa, jossa kysyttiin, tuoko keskittäminen laatua erikoissairaanhoitoon.

Terveyskeskuspalvelu piteni

Terveyskeskuksessa työskentely mukaan lukien kaikesta erikoistumiskoulutuksesta vähintään puolet on suoritettava muualla kuin yliopistosairaalassa. Tästä vaatimuksesta voidaan kuitenkin poiketa kymmenellä erikoisalalla, jotka on määritelty asetuksessa.

Aluesairaaloiden valittava tulevaisuuden hallintomallinsa

Aiheesta lisää Lääkärilehden nrossa 4/2003, s. 370–372.

Hallinnon pätevyyden ilmoittautumisaikaa jatkettu

Näitä muutoksia on kuvattu Lääkärilehden numerossa 49–50/2002 s. 5081–5082.

Kymmenen vuotta potilaan oikeuksia, mikä on muuttunut?

Hallitus antoi esityksen laiksi potilaan asemasta ja oikeuksista elokuussa 1992, laki astui voimaan maaliskuussa 1993. Lain mukaan jokaisella Suomessa pysyvästi asuvalla henkilöllä on oikeus ilman syrjintää terveydentilansa edellyttämään terveyden- ja sairaanhoitoon niiden voimavarojen rajoissa, jotka kulloinkin ovat terveydenhuollon käytettävissä. Maamme oli tiennäyttäjänä, laki oli ensimmäinen laatuaan koko maailmassa. Terveydenhuollon tila on kuuma puheenaihe muuallakin, ja potilaan oikeuksia koskeva laki on epäilemättä ollut poliittisesti houkutteleva tapa luvata äänestäjille parannuksia. Tänä päivänä vastaavia lakeja on voimassa useimmissa Euroopan maissa. Poikkeuksen säännöstä tekee Pohjoismaista vain Ruotsi, jossa asiasta ei ole erityistä lakia, mutta potilaan asemasta on säädetty useissa muissa säädöksissä.

Markku Äärimaa

Tio år med patienträttigheter, vad har förändrats?

Regeringen gjorde i augusti 1992 en framställning om en lag gällande patientens ställning och rättigheter och den trädde i kraft i mars 1993. Enligt lagen har varje person som är varaktigt bosatt i Finland rätt utan diskriminering inom ramen för de resurser som hälso- och sjukvården vid tillfället har till sitt förfogande få sådan hälso- och sjukvård som hans hälsotillstånd påkallar. Vårt land var en föregångare; lagen var den första i sitt slag i världen. Situationen inom hälsovården är ett hett debattämne överhuvudtaget och lagen om patientens rättigheter har otvivelaktigt varit politiskt attraktiv när förbättringar ställs i utsikt för de röstande. Idag finns motsvarande lagar i de flesta europeiska länder. I Norden är Sverige det enda undantaget från regeln; där finns ingen särskild lag, men dock andra föreskrifter som stadgar om patientens ställning.

Markku Äärimaa

Tulossa terveysvaalit Kansanedustajat kannattivat hoitotakuuta - maksuseteli jakaa mielipiteitä

Lääkäriliitto on korostanut tulossa olevien eduskuntavaalien merkitystä terveysvaaleina ja haastanut puolueet kiinnittämään huomiota terveyskysymyksiin. Lääkäripäivien terveyspoliittisessa keskustelussa suurimpien puolueiden neljä kansanedustajaa ruoti ajankohtaisia terveyspoliittisia kysymyksiä.

Suvi Sariola

Helsingin Lääkäripäivien asema on vankka Näyttelykävijät entistä tyytyväisempiä

Suomalaisen terveydenhuoltoalan suurtapahtuma keräsi tänä vuonna lähes 14 000 näyttelyvierasta. Näytteilleasettajia oli 171, ja näyttelypinta-alaa lähes 4 500 neliömetriä. Kaikkiaan 70 kurssille osallistui noin 3 900 kuulijaa, ja niillä luennoi runsas 450 asiantuntijaa.

Ulla Järvi