MS-taudin esiintyvyydessä suuria alueellisia eroja Seinäjoen seudulla sairastumisriski kaksinkertainen

Suomi kuuluu MS-taudin esiintyvyydessä korkean riskin maihin yhdessä muun Skandinavian, Brittein saarten ja Pohjois-Amerikan kanssa. Epidemiologisesti on kuitenkin mielenkiintoista, että Suomessa alueelliset esiintyvyyserot voivat olla jopa kaksinkertaisia. Syitä ei vielä kuitenkaan tiedetä.

Ulla Järvi

Hyvä lehdistötiedote on selkeää faktaa - ja ripaus näkemystä

Lääkäripäivillä järjestetään päivittäin lehdistötilaisuus, johon Lääkäriliiton tiedotus on kutsunut päivien luennoitsijoita kertomaan alustuksestaan myös toimittajille. Lääkäripäivien aikana kirjattiin tänä vuonna lähes 500 toimittajakäyntiä, joten päivien saama julkisuus on hyvin runsasta.

Kun lääkärin etiikka vangitaan

- Mengelen ajat ovat ohi, mutta maailmassa on yhä lääkäreitä, jotka joutuvat työskentelemään vankiloissa, joissa harjoitetaan kiduttamista ja väkivaltaisia pakkokeinoja. He eivät välttämättä suoranaisesti itse osallistu kiduttamiseen, vaan heidän tehtävänään voi olla esimerkiksi pitää vanki elossa mahdollisimman pitkään. Nämä lääkärit tarvitsevat lääkäriyhteisön tukea, eivät tuomitsemista, korostaa kansainvälisen Punaisen Ristin asiantuntijalääkäri Hernan Reyes.

Ulla Järvi

Aila Rissanen murehti kasvavia terveyseroja

Lääketieteen toimittajat -yhdistyksen tunnustuspalkinto, Hyvän Tiedon Omena on luovutettu tänä vuonna professori Aila Rissaselle. Palkinto annetaan tunnustuksena aktiivisesta ja tuloksellisesta yhteistyöstä toimittajien kanssa.

Ulla Järvi

Mistä apu lääkärin päihdeongelmaan?

- Alkoholiongelma on aina katastrofi ja kun se vielä sattuu olemaan lääkärillä, sitä on äärimmäisen vaikea myöntää itselleen. Lääkärin on hirvittävän vaikea lähteä hakemaan apua ja päästä eroon lääkärin roolistaan. Koko hänen identiteettinsä on lääkärin identiteetti, ja lääkärillähän ei voi olla tällaista ongelmaa. Tosiasia kuitenkin on, että alkoholismi on täysin demokraattinen tauti, joka tulee kenelle tahansa, sanoo lääkäri, joka osallistuu keskusteluryhmään lääkäreille, joilla on päihdeongelma.

Suvi Sariola

Miljoona kiloa vähemmän

Kevään 2003 aikana on tarkoitus saada Suomen työelämässä mukana oleva kansa miljoona kiloa kevyemmäksi. Tavoitteena on, että 200 000 henkilöä pudottaa painostaan 5 kg ja oppii samalla pysyvän painonhallinnan.

Rohkea rohdoksen syö

Ennen tiedettiin - tai oikeastaan uskottiin - siihen, mikä sairauteen tepsi. Otapa lääkettä, rohtoa nauti, kohta on kaukana pipi ja tauti sisälsi niin vahvan toivon, lupauksen ja lumeen, että paraneminen kurkisteli jo nurkan takana. Nykyään täytyy olla tarkempi, sillä rohdoksista tai laajemmin luonnonlääkkeistä ei näytä olevan rohdoiksi eikä lääkkeiksi, vaikka niitä sellaisiksi suositeltaisiinkin. Päinvastoin tuoreissa kriittisissä arvioissa rohdoksien teho yksittäisissä julkaisuissakin on lopulta paljastunut huolimattomien tutkimusten ansioksi, ainakin kyseenalaiseksi (1,2,3). Lukuisissa luotettavissa tutkimuksissa rohdosten haitat ovat jopa vaarantaneet potilaan hengen; luonnon apureista on kuoriutunut sairauksien ja kuolemankin kätyri (1,2,4).

Pekka Leinonen

Lastenpsykiatristen osastopotilaiden psykososiaalinen selviytyminen aikuisiässä

Satakunnan keskussairaalassa lastenpsykiatrian osastotutkimuksissa tai -hoidossa vuosina 1982-85 olleiden lasten ja nuorten myöhempää selviytymistä tarkasteltiin rekisteritietojen perusteella vuonna 1998. Selviytyjiksi luokiteltiin entiset potilaat, jotka eivät olleet työkyvyttömyyseläkkeellä eivätkä rikosrekisterissä yli 18-vuotiaana tehdyistä rikoksista eivätkä olleet olleet aikuispsykiatrisessa osastohoidossa. Heitä oli 57 % entisistä potilaista. Työkyvyttömyyseläkkeellä oli 21 % entisistä potilasta. Rikosrekisteri täysi-ikäisenä tehdyistä rikoksista oli 19 %:lla ja psykiatrisia sairaalahoitojaksoja aikuispsykiatrisella osastolla 26 %:lla potilaista. Rekisteriseurannalla saadaan selkeä, vaikkakin hyvin pelkistetty kuva entisten potilaiden yhteiskunnallisesta sopeutumisesta.

Ritva Erkolahti, Elina Lahtinen

Ulkustaudin epidemiologia tänään Kirurgisen hoidon ilmaantuvuus, sairaalahoitojaksot sekä kuolleisuusluvut Suomessa

Ulkustaudin lääkehoito on parantunut merkittävästi viimeisten 20 vuoden aikana.Tutkimuksemme tarkastelee ulkustaudin epidemiologiaa lääkehoidossa tapahtuneet muutokset kattavan ajanjakson aikana. Totesimme, että vuosien 1987-1997 välisenä aikana elektiivisen ulkuskirurgian vuosittainen ilmaantuvuus on laskenut yli 90 %, mutta päivystysleikkausten ilmaantuvuus puolestaan lisääntynyt 27 %. Sairaalahoitojaksojen ilmaantuvuus on vuosien 1972-1992 välisenä aikana kohonnut yli 160 % lähinnä vanhemmilla henkilöillä ilmenneen akuutin mahaverenvuodon vuoksi. Ulkustautiin liittyvä kuolleisuuden nousu näyttää sen sijaan viime vuosina pysähtyneen.

Niku Oksala, Hannu Paimela, Leena Paimela, Riitta Luosujärvi, Eero Kivilaakso

Keliakian diagnosointi

Aiemmin keliakia todettiin vasta, kun oireet olivat selviä, ja ohutsuolessa näkyi tällöin kiistaton suolinukan madaltuminen. Nykyään tauti todetaan varhaisemmin, joten dia- gnostiikassa kohdataan uusia vaikeuksia. Dia-gnoosi perustuu ohutsuolikoepalaan, mutta sen tulkinta on rajatapauksissa vaikeaa, ja siksi näytteiden on oltava laadukkaita. Lisäksi on selvitettävä oireet, sukuanamneesi ja samanaikaiset autoimmuunisairaudet. IgA-luokan endomysium- ja kudostransglutaminaasivasta-aineet soveltuvat keliakian alustavaan seulontaan. Diagnostiikassa on myös huomattava taudille ominaisten tulehdussolujen esiintyminen sekä kliininen ja histologinen vaste gluteenittomaan ruokavalioon.

Pekka Collin, Katri Kaukinen