76172 osumaa

Diabetesrokote?

Tyypin 1 diabetes (ns. nuoruusiän diabetes) syntyy, kun haiman beetasolut tuhoutuvat. Solutuho johtuu autoimmunologisista syistä. Yksi tunnetuista immunologisen hyökkäyksen kohteista on lämpösokkiproteiini (hsp 60). Sen osanen puolestaan on peptidi p277. Aiemmissa eläintutkimuksissa sen on osoitettu kykenevän jarruttamaan beetasolujen tuhoa. Kyseinen peptidi nimittäin pystyy muuntamaan immunologiaa tulehdusta torjuvaan suuntaan. Nyt sen tehoa on arvioitu potilailla, joilla on ollut puhkeamassa oleva diabetes (Lancet 2001;358:1749-1753).

Pekka Leinonen

Tunnistatko ornitiinitranskarbamylaasin puutoksen myöhään ilmenevän taudinkuvan?

Ornitiinitranskarbamylaasin (OTC) puutos on ureakierron perinnöllisistä häiriöistä yleisin. Taudin luonne voi kuitenkin olla vaihteleva, kuten tässä artikkelissa esitettävien neljän potilaan oireiden alku ja taudin kulku osoittavat. Kaikkien potilaidemme taudinkuva oli OTC-puutokselle tyypillisesti salakavala. Se johtaa usein diagnoosin viivästymiseen. Yhden potilaamme kuolema olisi ollut estettävissä, mikäli aineenvaihduntasairautta olisi osattu epäillä ajoissa. Hänellä oli myöhään ilmenevälle taudille tyypillinen geenivirhe. Taudin luonteen tunteminen estäisi diagnoosin viivästymisen ja erityisesti poikapotilaiden kuoleman.

Rüdiger Schultz, Anna Siitonen, Matti K. Salo

Miksi verenpainelääkitys usein vaikuttaa tehottomalta kohonneen verenpaineen hoidossa?

Kohonneen verenpaineen hoitotulokset eivät ole olleet hyviä uusista verenpainelääkkeistä huolimatta. Lääkärikunnan keskuudessa verenpainetaudin aiheuttamat kohde-elinvauriot ja liitännäissairaudet tunnetaan jo melko hyvin. Varsinkin lääketeollisuus on järjestänyt kiitettävästi koulutustilaisuuksia verenpaineen hoidosta, jolloin kuitenkin on vaarana, että uutta kallista lääkettä saatetaan esitellä tutkimuksiin perustuvana tehokkaana lääkkeenä, joka on muita lääkkeitä parempi. Vertailevissa tutkimuksissa kaikki lääkeaineryhmät ovat kuitenkin periaatteessa yhtä tehokkaita, vaikka ryhmien sisällä ja potilaskohtaiset erot saattavat olla huomattavia.

Matti Nikkilä

Polven ja lonkan nivelrikon ehkäisy - haavettako vain?

Polven ja lonkan nivelrikon ehkäisymahdollisuuksia voidaan tarkastella entistä realistisemmin, kun tiedot nivelruston biologisista ominaisuuksista ja sen kuormitusvasteista täsmentyvät. Parhaiten tautia voidaan torjua huolehtimalla sopivasta nivelkuormituksesta yksilöllisesti vauvaiästä vanhuuteen asti. Kohtuullisen liikunnan omaksuminen elämäntavaksi ja lihavuuden välttäminen suojaavat hyvin nivelten terveyttä. Lasten ja nuorten liikuntaharrastukset ovat tärkeitä tukikudosten ja lihaksiston kehittymisen kannalta. Vammojen ja sairauksien varhainen tehokas hoito sekä nivelvammoilta suojautuminen ehkäisevät tehokkaasti nivelrikkoa. Saattaa myös olla, että ravinnolla voidaan vaikuttaa ehkäisevästi taudin ilmaantumiseen ja etenemiseen.

Heikki J. Helminen, Jari P. A. Arokoski, Ilkka Kiviranta

Psykoosilääkkeiden käyttöön liittyvä painonnousu ja metaboliset muutokset

Tavanomaiset ja toisen polven psykoosilääkkeet ovat tehokkaita psykoosien hoidossa. Niiden käyttöön liittyvä painon nousu sekä veren rasva-arvojen ja sokeritasapainon muutokset ovat kuitenkin osalla potilaita merkittäviä haittoja ja terveysriskejä, jotka voivat vaikuttaa heidän ennusteeseensa. Painonnousu on monitekijäinen, mutta se liittyy todennäköisesti pääasiassa psykoosilääkkeiden serotoniini- ja histamiinivälitteiseen hermotoimintaan kohdistuviin salpausvaikutuksiin.

Hannu Koponen, Kaisa Saari, Markku Savolainen, Matti Isohanni

Riittävän pitkä tromboosiprofylaksia lonkkaleikkauspotilaille

Lonkkanivelen artroplastiaan liittyvää alaraajatukos- ja keuhkoemboliariskiä voidaan tehokkaasti vähentää perioperatiivisella tromboosiprofylaksialla. Yleensä käytetään pienimolekyylistä hepariinia, mutta myös varfariini tepsii. Leikkauksen jälkeen ehkäisyhoitoa on syytä jatkaa - mutta kuinka pitkään? On näyttöä siitä, että tromboosiprofylaksiaa kannattaa jatkaa ainakin sairaalassaoloajan eli 7-10 vuorokautta leikkauksen jälkeen. Amerikkalaiset hemostaasin ja biostatistiikan asiantuntijat ovat tehneet meta-analyysin, joka pyrkii vastaamaan kysymykseen, kannattaako tromboosiprofylaksiaa jatkaa, kun potilas siirtyy kotihoitoon.

Robert Paul

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030