Ruokatorven refluksitaudin yhteys astmaan, keuhkoputkien reaktiivisuuteen ja pitkittyneeseen yskään

5.10.2001 Turun yliopisto

Toni Kiljander

”Pelastusta” odotellessa (pääkirjoitus SLL 51–52/2001)

Kansliapäällikkö Markku Lehdon johdolla toimivan projektin johtoryhmän tehtävänä on kirjoittaa eri osapuolet toteuttajakseen sitouttava ”pelastussuunnitelma”. Sen avuksi nimettiin viittä eri ongelma-aluetta varten selvityshenkilöt tukiryhmineen. Johtoryhmän selvitysmiehenä toimii viime vuosina monissa liemissä keitelty Kansanterveyslaitoksen pääjohtaja Jussi Huttunen, johon projekti on ainakin alkuvaiheessaan ehkä turhankin vahvasti henkilöitynyt.

Evoluutio ja lihominen (pääkirjoitus SLL 51–52/2001)

Lihavuus on vahvasti geneettinen kohtalo. Siihen vaikuttavia geenejä on kuitenkin melkoinen joukko (2). Tämä saattaa johtua lihomisen monipuolisista syntymekanismeista evoluution aikana. Jotkut ihmiset saattavat olla kuten jääkarhut: he syövät ahneesti rasvaista ruokaa aina kun sitä on tarjolla. Toiset taas seulovat ja varastoivat ruoan vähäisestäkin rasvasisällöstä miltei kaiken kuten erämaarotat tai lehmät (1). Näistä ominaisuuksista on ollut kiistatonta hyötyä vielä 1800-luvun nälkävuosina. Ihmisen fysiologia kykenee säätelemään paremmin hiilihydraattien ja proteiinien kuin rasvan saantia (3). Koska kykymme muuntaa hiilihydraatteja varastorasvoiksi on toisaalta varsin puutteellinen, ravinnon rasvasta ja sen tehokkaasta hyödyntämisestä on kehittynyt keskeinen energian varastointikeino (1).

Diabetes”rokote”?

Lumekontrolloidussa tutkimuksessa DiaPep277 pystyi pitämään yllä haiman beetasolujen toimintaa ainakin kymmenen seurantakuukauden ajan. Potilaiden sytokiinituotanto oli muuntunut haiman beetasoluja suojaavampaan suuntaan. Tutkimus oli vielä varsin pieni, mutta tulokset silti hyvin rohkaisevia. Käytännössä hoito oli sangen yksinkertaista (kolme ihonalaista injektiota), erinomaisesti siedetty ja ilmeisesti hyvin spesifi. Hoito tulisi kyetä ajoittamaan aivan tyypin 1 diabeteksen synnyn alkuvaiheeseen, eikä vielä tiedetä, säilyykö hoidon teho.

Täsmennyksiä lääkkeiden maahantuontimääräyksiin

Uudessa määräyksessä on lähinnä täsmennetty muutamia käytännössä esille nousseita kysymyksiä. Siinä on mm. otettu huomioon Lääkelaitoksen antamat, buprenorfiinin ja metadonin maahantuontia koskevat rajoitukset vuosilta 2000 ja 2001. Määräyksessä rajoitetaan matkustajan Suomeen mukanaan tuomien lääkkeiden määriä siitä riippuen, onko kyseessä suomalaisen luokittelun mukaan itsehoitovalmiste, reseptilääke, huumausaineeksi luokiteltava lääke vai eläinlääke.

Elvytyksestä ensimmäinen kansallinen suositus

Elvytystä koskevan Käypä hoito -työryhmän puheenjohtaja, HUS:n ensihoitoyksikön osastonlääkäri Maaret Castrén toivoo, että varsinkin sairaaloiden elvytysvastaavat löytäisivät uusitut ohjeet.

Lääkäriliiton valtuuskunta 14.–15.12.2001: Heikki Pälve jatkaa puheenjohtajana

Varapuheenjohtajistossa tapahtui henkilövaihdos. Toisena varapuheenjohtajana jatkaa edelleen Heikki Pärnänen, mutta toisena varapuheenjohtajana aloittaa nykyisen hallituksen jäsen Timo Kosonen.

Homevauriot todellinen ongelma myös terveydenhuollon rakennuksissa

Sairaaloiden ja muiden terveydenhuollon toimipisteiden työntekijöiden altistumista sisäilman epäpuhtauksille on selvitetty systemaattisesti. Joissakin tutkimuksissa on kiinnitetty huomiota työperäiseen altistumiseen mm. luonnonkumille, anestesiakaasuille ja lääkeaineille sekä potilaiden taholta tulevan mikrobialtistuksen riskiin. Vasta viime vuosina on selvitetty rakennusten kosteusvaurioihin liittyviä mikrobiologisia altisteita. Ammattitautitilastoissa sairaanhoitajat ovat opettajien ja päiväkotityöntekijöiden ohella eräs johtava ammattiryhmä homealtistuksen aiheuttamissa ammattitaudeissa.

Tuula Husman

Mögelskador är ett verkligt problem även i hälso- och sjukvårdens byggnader

Exposition för föroreningar i inomhusluft bland personal på sjukhus och andra arbetsplatser inom hälso- och sjukvården har utretts systematiskt. I vissa undersökningar har man fokuserat på arbetsrelaterad exposition för bl.a. naturgummi, anestesigaser och läkemedel samt risken för att utsättas för mikrober från patienter. Först under senare år har mikrobiologiska allergen relaterade till fuktskador i byggnader börjat utredas. I statistik över yrkessjukdomar är sjukskötare tillsammans med lärare och daghemspersonal en särskilt utsatt grupp när det gäller yrkessjukdomar till följd av exposition för mögel.

Tuula Husman

Muuttaako äidin tupakointi sikiön aivojen rakennetta pysyvästi?

Tupakan lähes kaikki myrkylliset aineet (mm. häkä, nikotiini, polysykliset hiilivedyt, bentseeni, syanidi) läpäisevät istukan ja sikiön epäkypsä elimistö altistuu niille, jos äiti tupakoi raskauden aikana. Epidemiologisissa tutkimuksissa tupakointi on ollut epäsuorasti yhteydessä lapsen myöhempään kehitykseen, mutta koska tupakointi ei jakaudu tasaisesti eri sosiaaliluokissa, vaikutukset mm. oppimishäiriöiden esiintymiseen voivat peittyä muihin tekijöihin (1). Tupakointi lisää ennenaikaisen synnytyksen, pienemmän syntymäpainon ja kätkytkuoleman riskiä (2).

Kristiina Patja