76172 osumaa

Beetainterferonin hyödyt MS-taudissa kyseenalaistettu

Lääkehoitojen kliinistä merkitystä ja kustannushyötyvertailuja tekevä Britannian kansallinen asiantuntijalaitos (National Institute for Clinical Excellence, NICE) on päättänyt runsaat kaksi vuotta kestäneen arvioinnin siitä, onko beetainterferoni- tai glatiramer-hoidosta hyötyä MS-taudissa. Lopputulos on, ettei kumpaakaan voi suositella nykyisen näytön perusteella MS-taudin hoidoksi. Britanniassa on arviolta 63000 MS-tautia sairastavaa, joista runsaat 1700 saa beetainterferonihoitoa. Hoidon kustannukset potilasta kohti vuodessa ovat noin 12 000 puntaa eli lähes 120 000 markkaa. NICE katsoo, ettei kansallisen terveydenhuollon tulisi kustantaa hoitoja, koska hyödyt eivät ole riittävät kustannuksiin nähden. Terveysviranomaiset ovat etsineet pulmaan ratkaisua. Yksi mahdollisuus on käynnistää lääketeollisuuden kanssa jaetun riskin kliiniset tutkimukset. Hoito kustannettaisiin toistaiseksi ja sen hyödyt potilaalle arvioitaisiin tietyn ajan kuluttua. Jos hoito tepsisi, kustantamista jatkettaisiin. Ellei se auttaisi, kustantamista vähennettäisiin asteittain.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääketehtaille jättisakkoja vitamiinikartelleista

Euroopan komissio on määrännyt sakkoina 855,2 miljoonaa euroa kahdeksalle lääketehtaalle, joita syytetään markkinaosuuksien jaon salailusta ja kiinteiden hintojen kartelleista. Sakoista suurimman, noin 462 miljoonaa euroa sai Hoffman-La Roche, joka on maailman suurin vitamiinivalmistaja ja hallitsee noin 50 %:a markkinoista. BASF sai sakkoja 296, Takeda Chemical 37, Dachii Pharmaceutical 23, Esai 13, Merck KGaA 9, Solvay Pharmaceuticals 9 ja Aventis 5 miljoonaa euroa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

EU tehostaa antibioottien käytön seurantaa

EU:n ministerineuvosto on hyväksynyt suunnitelman antibioottien käytön tehostetusta seurannasta. Sillä pyritään säilyttämään antibioottien teho rajaamalla käyttö tulehdustautien ehkäisyyn ja hoitoon. Kaikkien antibioottien käyttö pyritään asettamaan reseptille, ja niiden kulutusta ja reseptien kirjoituskäytäntöjä sekä resistenttien patogeenien esiintymistä ryhdytään seuraamaan. Myös rokotuksia pyritään lisäämään ja lääkevalmistajien antimikrobien mainontaan vaaditaan hyviä markkinointitapoja.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Mutkalliset rohdoksien ja lääkehoitojen yhteisvaikutukset

Rohdoksien ja lääkehoitojen yhteisvaikutuksista on ilmestynyt yhteenveto, jossa viitataan yli sataan mahdolliseen tapaukseen. Näistä yhteisvaikutuksista on tutkimustietoa ylipäänsä vähän, kun haitallisten vaikutuksien selvittely ei kiinnosta sen enempää rohdoksien kuin lääkkeidenkään valmistajia. Yhteisvaikutuksien mekanismeja ei siten useinkaan tunneta, mutta todennäköisiä tapauksia tulvii raportoituina lääketieteellisistä julkaisuista. Parhaiten tunnetaan varfariinin ja rohdoksien yhteisvaikutukset, ja myös mäkikuismavalmisteiden interaktioista CYP-järjestelmän kautta metaboloituvien lääkeaineiden kanssa on kertynyt tietoa. Ongelmaa mutkistaa se, etteivät potilaat useinkaan kerro halukkaasti lääkärille kaikkia omahoitojaan ja rohdoksien käyttöä, eikä lääkäri aina muista tai pysty tietojen puuttuessa varoittamaan lääkkeen ja rohdoksien yhteisvaikutuksista.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Triptaanit meta-analyysissa

Alankomaalainen tutkija on sohinut muurahaispesää tekemällä meta-analyysin migreenin hoitoon käytetyistä oraalisista 5HT1-reseptoriagonisteista eli triptaanijohdoksista. Kaikki kuusi triptaania olivat sekä tehokkaita että hyvin siedettyjä. Parhaiten migreenin oireita lievittivät kuitenkin ritsatriptaani (10 mg, Maxalt, MSD), eletriptaani (80 mg, Relert, Pfizer) ja almotriptaani (12,5 mg, Almogran, Lundbeck). Mukana analyysissä olivat myös tsolmitriptaani (Zolmic, AstraZeneca), sumatriptaani (Imigran, GlaxoSmithKline), naratriptaani (Naramig, GlaxoSmithKline) ja uusin, juuri Yhdysvalloissa käyttöön hyväksytty frovatriptaani (Frova, Vernalis/Elan). Meta-analyysin tulokset ja käytettävissä olleet vertailevat kliiniset tutkimuksen triptaanien välillä tukivat samansuuntaisia johtopäätöksiä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Terveydenhuollon valvonta-asiat lääninhallituksissa ja terveydenhuollon oikeusturvakeskuksessa vuonna 2000

Terveydenhuollon oikeusturvakeskus (TEO) ja lääninhallitukset ovat pyrkineet yhdessä kehittämään terveydenhuollon valvonta-asioiden käsittelyn yhdenmukaisuutta ja laatua mm. ottamalla käyttöön 1.1.2000 alkaen yhtenäisen kantelujen ja muiden valvonta-asioiden tilastointi- ja seurantajärjestelmän. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus pyysi lääninhallituksia lähettämään sovituilla yhtenäisillä tilastopohjilla puolivuosittain lukumäärätiedot seuranta-aikana vireille tulleista uusista kanteluista ja muista terveydenhuollon valvonta-asioista sekä tarkemmat erittelytiedot ko. aikana ratkaistuista asioista.

Tarja Holi, Kirsti Riihelä

Ravintolatyöntekijöiden tupakointi ja tupakansavu-altistus - toteutuuko tupakkalaki?

Tupakkalain uudistus vuonna 1995 rajoitti tupakointia työpaikoilla ja lain tiukentumisen myötä työntekijöiden tupakointi ja altistuminen tupakansavulle työssä on vähentynyt merkittävästi. Ravintolat tulivat tupakkalain piiriin vuoden 2000 maaliskuusta alkaen, ja lain velvoitteet ovat tulleet voimaan portaittain. Tässä artikkelissa esitellään syksyllä 1999 ja keväällä 2001 hotelli- ja ravintola-alan työntekijöille suunnatun kyselytutkimuksen tuloksia. Tulokset vahvistivat ennakkokäsityksiä ravintolatyöntekijöiden runsaasta tupakoinnista ja altistumisesta tupakansavulle työssä.

Lotta Autio, Antero Heloma, Kristian Taskinen, Kari Reijula

Kurssimuotoisen koulutuksen laatu ja vaikuttavuus ja niiden arviointi erikoislääkärikoulutuksessa

On ilmeistä, että huomion kiinnittyessä entistä enemmän koulutuksen vaikuttavuuteen ja siitä saatavaan hyötyyn samalla kun laatu paranee, lääkäreiden kurssimuotoisen ammatillisen jatko- ja täydennyskoulutuksen luonne tulee muuttumaan entistä selvästi vaativammaksi. Tästä syystä mielestämme koulutuksen laatuun ja sen arviointiin on aivan uudella tavalla panostettava.

Pauli Puolakkainen, Juha Pekka Turunen, Leena Kivisaari, Pertti Kekki

Kirje Yhdysvalloista

Ensimmäisten pernaruttotapausten jälkeen julkisen terveydenhuollon ja päivystyspoliklinikoiden lääkärit kaivoivat esiin vanhat oppikirjansa tai hakivat Internetistä lisätietoja sairauden oireista ja hoidosta. Harvoilla amerikkalaislääkäreillä oli kokemuksia taudin hoidosta. Tosin maaseudulla eräin paikoin on pernaruttoa esiintynyt ajoittain karjassa ja se on joskus tarttunut ihmisiinkin, mutta tapauksista on kulunut vuosikymmeniä.

Tuula Fabrizio

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030