Suomalaisjohtoista rokotustutkimusta Filippiineillä - yhteistyön haasteita ja hedelmiä

Filippiinien saarivaltiossa Läntisellä Tyynellämerellä satsataan lasten terveydenhuollon kehittämiseen. Lasten yleisin kuolinsyy niin Filippiineillä kuin muissakin kehitysmaissa on keuhkokuume. Mikäli Boholin saarella meneillään olevan suomalaisjohtoisen pneumokokkirokotteen tehotutkimus osoittautuu menestyksekkääksi, voi rokotteen käyttöönotolla kehitysmaiden neuvoloiden rokotusohjelmissa olla hyvinkin kauaskantoisia kansanterveydellisiä vaikutuksia.

Seppo Suomela

P.A. Owren - pohjoismaisen hematologian suurnimiä

Emme ehkä tule ajatelleeksi, että merkittävä osa veren hyytymiseen liittyvästä tutkimuksesta on tehty Pohjoismaissa aina von Willebrandista ja Jorpesista lähtien. 1900-luvun alkupuolella päämielenkiinto kiinnittyi hemofilian ja muiden vuototautien tutkimiseen. Sota-ajan jälkeen huomio siirtyi hemostaasimekanismien yksityiskohtien ja hieman myöhemmin tromboositaipumuksen selvittelyyn. Tämän tutkimusalan uranuurtaja ja suurnimi oli norjalainen Paul Arnor Owren.

Robert Paul, Gunnar Myllylä

Hyvää uutta vuotta!

V iime vuoden aikana tuotiin esille paljon lääkäreiden työhön liittyviä epäkohtia. Lakolla vaikutettiin palkkoihin, ja lakon seurauksena perustettu terveydenhuollon kehitysprojekti pureutuu terveydenhuoltomme ongelmiin, joihin väistämättä kuuluvat myös lääkäreiden työolot ja koulutusmahdollisuudet. Jos mennyt vuosi onkin nostanut esiin paljon epäkohtia, niin toki lääkäreiden työhön liittyy paljon myös myönteistä. Uuden vuoden voikin aloittaa optimistisesti muistuttamalla myös siitä, mistä voimme olla tyytyväisiä.

Heikki Pälve

Mahdollisuus täydennyskoulutukseen

Kinkut ja laatikot ovat täyttäneet mielemme ja ruumiimme kuluneiden viikkojen aikana. Nyt on aika kohdata alkaneen vuoden haasteet. Tuliko tehtyä yhtään uudenvuoden lupausta? Voisiko yksi lupaus olla se, että aikoo jatkossakin osallistua oman alansa täydennyskoulutukseen? Lääkärit ovat perinteisesti pitäneet kunnia-asianaan hyvää ammattitaitoa, ja ehdoton edellytys sen säilymiseen on säännöllinen täydennyskoulutus. Täydennyskoulutusta täytyy olla myös oman työpaikan ulkopuolella. Kursseja järjestetään runsaasti ympäri Suomea ja suositeltavaa olisi osallistua myös alan kansainvälisiin koulutustapahtumiin.

Harri Hyppölä

Lääkärien täydennyskoulutuksen rahoitus - Lääkäriliiton kannanotto

Lääkärien täydennyskoulutus on ajankohtainen asia monella tavalla. Se on esillä lääkärijärjestöjen täydennyskoulutuksen arviointisuunnitelmissa ja kansallisessa terveysprojektissa. Täydennyskoulutus on merkittävä tekijä ammattitaidon ylläpitämisen ohella myös työssä jaksamiseen liittyen.

Lääketieteen opiskelijat tarvitsevat tukea ammatti-identiteettinsä rakentamiseen

Yleisesti on ajateltu, että lääkärin ammatti-identiteetti kehittyy tiedostamattomasti oppimisen sivutuotteena. Katja Ryynänen on selvittänyt lääkärin ammatti-identiteetin rakentumista lääketieteellisen peruskoulutuksen aikana väitöskirjatutkimuksessaan.

Mika Vehkasaari

Ennakkotietoja vuoden 2001 työolobarometristä: Työelämässä muutoksia enemmän kuin vuosiin, tilapäisiä työntekijöitä syrjitään

Vuoden 2001 työolobarometrin ennakkotietojen mukaan palkansaajien ensi vuotta koskevat odotukset eivät ole järin valoisia. Moninkertainen määrä viime vuosiin verrattuna odottaa työllisyystilanteen synkentyvän. Työttömyyden kasvuun uskovien määrä on noussut 7 prosentista noin 40 prosenttiin.

Mika Vehkasaari

Puhelinreseptipalkkioiden tilitysten seurantajärjestelmä PuhTi avataan Lääkäripäivillä FiMnetiin

Lääkärijärjestöjen ja apteekkien yhteinen puhelinreseptipalkkioiden tilitysjärjestelmä kehittyy merkittävästi. Lääkäripäivillä 2002 avataan uusi FiMnet-palvelu, jonka avulla lääkäri voi seurata henkilökohtaista tilitystilannettaan verkosta. Palvelu löytyy FiMnetin jäsenalueelta www.fimnet.fi/cl/

Lauri Parikka

Lääkärien täydennyskoulutusmahdollisuuksien parantaminen (pääkirjoitus SLL 1/2002)

Lääkäriliiton hallitus hyväksyi 27.9.2001 kannanoton täydennyskoulutuksen rahoituksesta (s. 96). Liitto on aiemmin vuonna 1999 antanut laajemman täydennyskoulutusta koskevan kannanottonsa. Keskeisenä periaatteena molemmissa on se, että täydennyskoulutuksen rahoituksen tulee perustua pääosin työnantajien panostukseen. Niin ikään kannatetaan edelleen vapaaehtoisuuteen perustuvia järjestelmiä. Monet kansainväliset tutkimustulokset viittaavat siihen, että lääkärien työssä esiintyviin laatuongelmiin ei vaikuteta pakollisilla täydennyskoulutusjärjestelmillä. Suomessa ei tämäntyyppisiä hankkeita ole olemassa, eikä lääkärijärjestöjen mielestä niihin ole tarvettakaan. Tästä huolimatta täydennyskoulutus kaipaa uudistamista paitsi rahoituksen, myös koulutustilaisuuksien laadun, oppimismenetelmien ja kattavuuden osalta. Lääkäriliiton aiemmassa suosituksessa todetaan, että jokaisen lääkärin tulee voida osallistua työnantajan kustantamana vähintään kaksi viikkoa vuodessa työpaikan ulkopuoliseen täydennyskoulutukseen. Maaliskuussa 2001 tehdyn Lääkärikyselyn mukaan kymmenen päivän suosituksesta ollaan selvästi jäljessä. Keskiarvo palkallisen virkavapaan osalta ulkopuolisissa koulutustilaisuuksissa oli sairaaloissa 6,9 ja terveyskeskuksissa 4,8 päivää.

Suomen Lääkärilehden kirjoitusohjeet on uusittu (pääkirjoitus SLL 1/2002)

Lääkärilehden uusituissa kirjoitusohjeissa toinen merkittävä periaatteellinen uudistus on siinä, että kirjoittajien tulee ilmoittaa merkittävät taloudelliset kytkökset ja eturistiriidat (tässä vaiheessa vain) toimitukselle. Vastikään monet johtavat lääketieteen lehdet esittivät huolensa kaupallisten yhteyksien vaikutuksista tutkimustuloksien tulkintoihin (4,5). Ilmiö on hyvin laaja-alainen, se koskee mm. lääkkeitä, hoitokeinoja, diagnostiikkaa, laitteita, jopa kirja-arvioita. Ongelmia voidaan ainakin jossain määrin vähentää käsikirjoitusten vertaisarvioinnilla, ja niinpä Suomen Lääkärilehtikin lähettää systemaattisesti ainakin kaikki alkuperäistutkimukset ja valtaosan katsauksista toimituksen ulkopuolisille asiantuntijoille. Edellytämme nyt myös, että toimituksen tietoon ilmoitetaan merkittävät sidonnaisuudet ja eturistiriidat; näitä ovat käsitelleet lehdessämme vastikään mm. Juhana Idänpään-Heikkilä ja Timo Klaukka (5). On selvää, että sidoksia on lähes mahdotonta välttää missään ammatinharjoittamisessa, mutta ne eivät saisi murentaa luottamusta tieteellisen tutkimustyön raportointiin.