76172 osumaa

Lyhyesti: Erytromysiinistä pylorusstenoosia

Isossa amerikkalaisessa kohorttitutkimuksessa on osoitettu, mitä jo aikaisemminkin epäiltiin: vauvalle annettu erytromysiini lisää pylorusstenoosin riskiä. Tiedot diagnooseista ja lääkityksistä retrospektiivisesti varsin kattavalta kuulostavasta alueellisesta ATK-rekisteristä vuosina 1993-99. Suun kautta alle kahden viikon iässä nautittu erytromysiini lisäsi pylorus-stenoosiriskin kymmenkertaiseksi, alle kolmen kuukauden iässä nautittu kuuri lisäsi riskin viisinkertaiseksi. Erytromysiinisilmätippahoito ei ollut yhteydessä pylorusstenoosiin. Uudempia makrolideja vauvat eivät juuri saaneet, joten niistä päätelmiä ei voitu tehdä.

Marjo Renko

aVR - aliarvostettu EKG-kytkentä valokeilaan

EKG:n tulkinnassa aVR-kytkennän muutoksia on usein väheksytty ja niiden on katsottu vain heijastavan vasemman puolen kytkentöjä. Rytmihäiriöiden diagnostiikassa aVR-kytkennän P-aaltoa on kuitenkin jo pitkään käytetty hyväksi varsinkin eteisperäisten rytmihäiriöiden erottelussa. Vähemmän tunnettua on, että aVR antaa arvokasta tietoa myös äkillisen sepelvaltimotautikohtauksen diagnostiikassa ja riskin arvioinnissa.

Juhani Airaksinen

Depression lääkehoidon laatua voidaan parantaa

Depression hoitoon on olemassa tehokkaita lääkkeitä, mutta tarpeelliseksi arvioiden lääkehoidon keskeyttäminen on yleinen syy hoidon epäonnistumiseen. Amerikkalaisessa perusterveydehuollon potilaita koskevassa tutkimuksessa vertailtiin depression tavanomaisen hoidon saaneiden ryhmää kahteen hoidon laadun parantamiseen tähtäävään interventioryhmään. Molemmissa laadunparannusryhmissä toimi lääkärin kanssa yhteistyössä paikallinen depressiohoitaja, joka antoi potilaille depressioon liittyvää koulutusta, arvioi heidän tilaansa ja seurasi heidän lääkehoitoaan (ryhmä 1) tai ohjasi heidät psykoterapeutin hoitoon (ryhmä 2).

Raimo Kr Salokangas

Mitä uusia lääkeaineita on Pharmaca Fennica 2002:ssa?

Vuoden 2001 aikana tuli Suomen markkinoille 30 uutta lääkeainetta. Niiden joukossa on useita neurofarmakologian alueelle kuuluvia valmisteita, ja myös syövän ja infektioiden hoitoon on saatu uutuuksia. Kansantaudeista mm. diabetes ja allergiat ovat saaneet lisää hoitovaihtoehtoja, ja akuuttiin sydämen vajaatoimintaan on tullut kotimainen lääke.

Timo Klaukka, Juhana E. Idänpään-Heikkilä, Mari Renlund

Vaihda optiosi sosiaaliseen pääomaan!

Kansanterveyden edistäjät tarjoavat sosiaalista pääomaa ylhäältä vaadittujen elämäntapamuutosten korvikkeeksi. Vaihtoehdoista on huutava pula, sillä nykyinen puulta maistuva terveysvalistus ei tehoa. Maailman talous- ja terveysjärjestöt ovat jonkin aikaa markkinoineet sosiaalista pääomaa kansojen terveyden turvaksi. Näkemys on kuin toiselta tähdeltä, jos sitä vertaa lääkärikunnan ja median odotuksiin, jotka perustuvat kantasolujen ja geenimanipulaation tulevaisuuden lupauksiin. Kumpaan sijoitamme, sosiaaliseen pääomaan vai geenimanipulaatioon, kun kyse on kansalaisten terveydestä?

Markku T. Hyyppä

Kustannuslaskennan kehittäminen Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä

Palvelujen tuotteistaminen ja kustannuslaskenta on viime vuosina ollut keskeinen kuntien ja kuntayhtyminen laskentatoimen kehittämisalue. Taustalla ovat mm. niukkenevat resurssit, joiden kohdentaminen järkevällä tavalla edellyttää entistä parempaa kustannustietoisuutta sekä vertailutietoa muiden kuntien toimintatavoista ja palvelujen kustannuksista.

Juha Heino, Lasse Kärki, Anneli Ermes

Tapaturmavakuutukseen liittyvä oikeuskäytäntö tavallisimmissa nivel- ja jännevammoissa

Akillesjänteen, olkanivelen kiertäjäkalvosimen ja polven nivelkierukan repeämät ovat tavallisia tapaturmavakuutuksen piiriin kuuluvia vammoja. Vakuutettu voi kuitenkin jäädä ilman korvausta jos katsotaan, että vamman syynä ovat esim. rappeumamuutokset. Kirjoittaja on tutkinut korvauspäätöksistä tehtyjä valituksia ja niiden ratkaisuja eri oikeusasteissa. Artikkelin tiedot perustuvat ensimmäiseen lakimieskoulutuksen saaneen henkilön suorittamaan vakuutuslääketieteelliseen tutkimukseen Suomessa.

Jarmo Kinnunen

Suomalainen fysiatria - erikoislääkäreistä joka kolmas on tehnyt väitöskirjan

Ensimmäinen fysiatrian alan väitöskirja tehtiin maassamme 1930-luvulla. Väitöstutkimusten tahti oli aluksi melko verkkainen, mutta 1980-luvulla fysiatrian erikoislääkärit alkoivat suuntautua yhä selvemmin tieteelliseen tutkimukseen. Väitöstutkimukset ovat käsitelleet tuki- ja liikuntaelimistön ongelmia tai neurologisia sairauksia. Kirjoittajat toivovat lisää alan professuureja yliopistoihimme, koska tällä hetkellä niitä on vain yksi.

Hannu Alaranta, Timo Pohjolainen, Olavi Airaksinen, Jouko J. Salminen

Synnytystavan valinta potilasvahinkona

Synnyttämään tuleva nainen toivoo varsin usein keisarileikkauksen suorittamista, vaikkei siihen olisi selkeitä lääketieteellisiä indikaatioita. Toiveen syynä saattaa olla synnytyspelko, taikka se saattaa perustua virheellisiin käsityksiin keisarileikkauksen helppoudesta ja riskittömyydestä alatiesynnytykseen nähden. Mikäli synnytystavaksi on valittu alatiesynnytys ja siihen liittyy komplikaatioita, saattaa synnyttäjä jälkikäteen esittää vaatimuksia niiden korvaamisesta potilasvakuutuksesta. Korvattavaksi saatetaan vaatia myös ns. aineettomia vahinkoja eli henkistä kärsimystä sekä kipua ja särkyä, mutta näistä vain kipu ja särky voivat tulla korvattavaksi potilasvakuutuksesta. Korvauksen edellytyksenä on potilasvahinkolautakunnan käytännössä kuitenkin, että keisarileikkaus olisi tilanteessa ollut lääketieteellisesti perusteltu synnytystapa, jolla komplikaatiot olisi voitu välttää.

Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

Tehokas elämä - medikalisaatiota uupumukseen

Länsimaiset yhteiskunnat ovat valikoivia ja syrjäyttäviä. Työmarkkinat arvostavat tehokkuutta ja nuorekkuutta: työn rytmi ja teho ovat moninkertaistuneet. Suorittamisesta on tullut narsistinen avainsana paitsi työelämässä myös vapaa-ajan harrasteissa, kiireen epidemia on levinnyt. Ihminen on medikalisoituneessa kulttuurissamme oppinut lääkitsemään oireitaan, myös modernin ihmisen perusoireistoa: uupumusta. Lääketiede ei ole terveellinen perusta, johon modernin elämän väsyttämän tulisi nojata. Ihmisille olisi hyväksi nähdä itsensä osaksi suurempaa kokonaisuutta ja uskoa johonkin positiiviseen, vaikka harmittomiin uskomuksiin, joista kumpuaa voimaa ja uskallusta.

Raimo Tuomainen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030