Kuopion yhteispäivystystutkimus Kuopion yhteispäivystyksen yleislääkäripäivystyksen käyntisyyt ja konsultaatiot

Toukokuussa 2002 Kuopiossa suoritetussa yhteispäivystystutkimuksessa kartoitettiin yliopistosairaalassa toimivan ympärivuorokautisen yleislääkäripäivystyksen käyntisyitä, konsultaatioita ja erikoissairaanhoitoon lähettämistä. Potilaiden ilmoittaman tulosyyn (kansainvälinen perusterveydenhuollon luokitus, ICPC) mukaan yli puolet päivystyskäynneistä kuuluivat tuki- ja liikuntaelinten, hengityselinten sekä yleisten ja epäspesifisten vaivojen ryhmiin. Lääkäreiden tekemien diagnoosien perusteella vastaavasti ICD-10-luokituksen mukaan yli puolet käynneistä liittyivät tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin, vammoihin sekä muualla luokittelemattomiin oireisiin.

Pekka Mäntyselkä, Juhani Miettola, Matti Halinen, Pertti Lipponen, Seppo Hietakorpi, Esko Kumpusalo

Vanhempien voimavarat esiin - videoavusteinen perheohjaus lasten mielenterveystyössä

Videoavusteinen perheohjaus on vanhempien ja lasten vuorovaikutusta tukeva hoito- ja kuntoutusmenetelmä, joka voidaan toteuttaa ainakin osittain lapsen kotona. Videonauhoituksia apuna käyttäen vanhempia autetaan näkemään omia vahvuuksiaan vanhempana, tunnistamaan lapsen tarpeita ja tunteita ja vastaamaan niihin sekä tukemaan lapsen kehitystä. Menetelmää on käytetty lasten käytöshäiriöiden, tunne-elämän ongelmien ja kehitysviivästymien hoidossa ja kuntoutuksessa, ja alustavat tulokset ovat rohkaisevia.

Raija Ollikainen, Marja Laava, Airi Ahola-Häkkilä, Pirjo-Liisa Kurki, Hanna Ebeling

Priorisointi - ration aalisia valintoja vai hoitamatta jättämistä?

Priorisointi on ensisijaistamista sekä valintojen tekemistä tärkeiden ja vähemmän tärkeiden asioiden välillä. Priorisointi on osa hyvää lääkintäkäytäntöä. Valintojen perusteet ovat lääketieteellisiä, taloudellisia, eettisiä ja oikeudellisia. Valintaperusteet painottuvat eri tavalla priorisoinnin eri portailla. Priorisointi ei merkitse hoidotta jättämistä, vaan rationaalisten valintojen tekemistä terveydenhuollon päätöksenteon eri tasoilla.

Harri Tohmo, Irma Pahlman

Unet ja runot mielen rauhoittajina

Uneksumiskyvyn kehittyminen varhaisessa vuorovaikutussuhteessa äidin ja lapsen välillä on kiinteässä yhteydessä ruumiillisen minän kehittymiseen. Univalkokankaaksi kutsuttu unen struktuuri muodostaa pohjakerroksen, joka kokoaa kehittyneemmän symbolitason unikuvat yhteen. Psykodynaamisesti se edustaa ruumiillista minää sekä rauhaa ja tyydytystä tuovaa olotilaa. Unien kuvallisessa symboliikassa ruumiillisen minän alkuperäisiä muotoja esiintyy erilaisina pintoina ja maiseman korkeina muotoina. Myös runokielessä on tunnistettavissa näihin unisymboleihin verrattavia runokuvia.

Pirjo Saarinen

Tahdistimen poisto ennen ruumiin tuhkausta

Sydämentahdistimet aiheuttavat ongelman ruumiiden tuhkauksessa, sillä ne räjähtävät polton aikana. Ongelmaa toi vastikään esiin KTM Mari Ratinen (SLL 47/2002, s. 4854). Poltettaessa tahdistimen virtalähde kaasuuntuu ja tuottaa voimakkaan paineaallon, joka saattaa vahingoittaa polttouunin sulkuluukkua ja aiheuttaa turvallisuusriskin krematorion työntekijöille. Tahdistimia joutuu tuhkausuuneihin mm. Helsingin seudulla useitakin kuukaudessa. Kirjoitus päätyi suositukseen, että lääkäri kirjoittaessaan kuolintodistuksen tarkastaisi onko vainajalla tahdistin, ja mikäli on, poistaisi sen.

Lauri Toivonen

Vielä lääkekorvauksista ja syövän hoidosta

Lääkärilehdessä 49-50/2002 käsiteltiin lääkekorvauksia ja syövän hoitoa kahdessa artikkelissa ja lisäksi keskustelua-palstalla allekirjoittaneelle osoitetussa vastauksessa.

Pentti Klefström

Tiiviisti riskipotilaan anestesiasta

Luettavana oleva kirja antaa hyviä perustietoja anestesiologiaan ja tehohoitoon erikoistuvalle lääkärille suuren riskin potilaan hoidosta. Myös kokeneemmat kollegat voivat kirjan lukemalla verestää tietojaan. Kirja on koottu Blackpoolin Victoria Hospital -sairaalan anestesialääkäreiden ja kardiologien kirjoittamista 17 kappaleesta. Asiat esitetään hyvin ja kootusti, tärkeät huomioon otettavat asiat luetellaan lyhyesti ranskalaisin viivoin. Tieto on pääosin ajantasaista, käytetyt lähteet ovat artikkeleita ja oppikirjojen kappaleita 1990-luvulta, tosin muutama viite on 1980-luvulta. Lähdeartikkelit ovat pääasiassa tunnetuista ja arvostetuista alan lehdistä. Muuten hyvää kokonaisuutta häiritsee epätasainen toimitustyö, kirjoitusvirheitä on luvattoman paljon ja kirjan yleisilme on hieman nopeasti tehdyn oloinen.

Merja Laisalmi

Hukkakaura tuottaa hyvää satoa

Keskussairaaloissa kamppaillaan erikoislääkäripulan kanssa erityisesti pienillä erikoisaloilla. Toimintoja supistetaan ja päivystyksen asianmukaisessa hoitamisessa alkaa olla suuria vaikeuksia. Onkohan poliittisten päättäjien tavoitteena lainkaan tasapuolinen terveyspalvelujen takaaminen? Vai onko yhteiskunnan edun mukaista, että potilaat ohjautuvatkin hakemaan sairaanhoitoa omin kustannuksin yksityiseltä sektorilta?

Kaisu Antila

Sveitsiläisten lääkärien avustusretkikunta Suomessa talvisodan aikana

Hagenissa asuva ja toimiva saksalainen erikoislääkäri Reinhold Busch (s. 1942) on harrastanut 1980-luvun lopulta historiaa sekä osallistunut ystävyyskaupunkitoimintaan Saksan ja Venäjän välillä. Sen myötä hän on ryhtynyt tutkimaan myös sveitsiläisten lääkärien avustusretkikuntien toimintaa toisen maailmansodan itärintamalla vuosina 1940-1944.

Arno Forsius

Kertomus omaparturijärjestelmästä

Eräässä eurooppalaisessa valtiossa pohdittiin siirtymistä omaparturijärjestelmään. Tämä tarkoittaisi sitä, että kullekin asukkaalle määrätään asuinkadun perusteella oma parturi-kampaaja, jonka palveluita kunkin asukkaan tulee käyttää. Tämä parturi vastaisi koko perheen hiusasioista aina miehen parran siistimisestä rouvan permanenttiin. Asukkailla itsellään ei olisi mahdollisuutta valita omaa parturiaan, sillä kunta on järjestänyt heille juuri tämän työntekijän.

Harri Hyppölä