Monikemikaaliherkillä usein somatisaatiohäiriö

Ympäristöön liittyvät haittatekijät ovat parin viime vuosikymmenen aikana nousseet suuren yleisön tietoisuuteen. On myös perustettu ympäristölääketieteellisiä tutkimusyksiköitä, ja niihin hakeutuu usein monille kemikaaleille herkkiä ja idiopaattisesta ympäristöintoleranssista kärsiviä potilaita. Saksalaiset tutkijat tekivät 264 peräkkäiselle ympäristölääketieteelliseen yksikköön tulleelle psykiatrisen tutkimuksen ja totesivat, että 75 %:lla täyttyivät vähintään yhden psykiatrisen häiriön kriteerit. 35 % kärsi somatoformisesta häiriöstä, seuraavaksi yleisempiä olivat mieliala-, ahdistuneisuus- ja aineriippuvuushäiriöt. Tutkijat tulkitsivat potilaiden kärsimät oireet useimmiten psyykkisestä häiriöstä johtuviksi. Vain 2 %:lla oireet selittyivät altistumisesta toksisille kemikaaleille.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Huumeriippuvaisten masennusta tulee hoitaa

Moni huumeriippuvainen kärsii myös masennuksesta. Tutkijat arvioivat 602 huumepotilaan depression esiintymisen ennen huumeiden käyttöä, huumeiden käytön aikaan ja abstinenssivaiheessa. Kaikissa kolmessa vaiheessa masennus lisäsi itsemurhayritysten riskiä (5,7-7,9-kertaisesti). Tutkimus tuo korostetusti esiin sen, että myös huumeriippuvaisen potilaan masennuksen arviointi on tärkeää ja että masennusta tulee hoitaa huumeiden käytön kaikissa vaiheissa.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Keuhkoahtaumatauti altistaa osteoporoosille

Kroonista keuhkosairautta potevien on todettu olevan osteoporoosin suhteen riskipotilaita. Varsinkin ahtauttavia sairauksia (mm. krooninen astma, COPD) potevilla tämän on usein katsottu liittyvän steroidivalmisteiden käyttöön. Japanilaisessa tutkimuksessa iäkkäillä keuhkoahtaumatautia sairastavilla naisilla (n = 20) oli suurempi osteoporoosiriski kuin astmaa sairastavilla (n = 24), vaikkei potilailla ollutkaan ollut käytössä suun kautta steroidia muuten kuin alle viikon kuureina. Keuhkoahtaumapotilaiden luun tiheyttä kuvaavat arvot (Z-score) olivat selvästi pienemmät kuin astmaatikkojen ja luokitellun osteoporoosin esiintyminen oli heillä suurempaa (50 % vs 21 %, p < 0,05). Tutkimuksella on rajoituksensa, mm. terveen verrokkiryhmän puute, mutta tulokset antavat lisäpontta keuhkoahtaumatautia sairastavien luuston haurastumisen ja murtumien ehkäisylle.

Hannu Puolijoki

Miten potilaan saisi ottamaan lääkkeensä?

JAMA:n tuoreessa katsauksessa tarkastellaan tuloksia tutkimuksista, joilla on yritetty parantaa lääkehoidon toteutumista. Aineistona olivat 25 vuoden aikana julkaistut kontrolloidut hoitotutkimukset. Niitä löytyi kirjallisuushaulla tuhansia, mutta riittävän luotettaviksi katsottuja oli vain vähän yli 30. Monipuolisillakin lääkehoidon tehostamisyrityksillä on saatu aikaan melko vaatimattomia tuloksia.

Timo Klaukka, Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Selekoksibi ei suojaa riskipotilasta ulkukselta

Ulkuksesta parantuneita artriittipotilaita hoidettiin joko selekoksibilla (Celebra, Pharmacia/Pfizer) (144 potilasta) tai diklofenaakin ja omepratsolin yhdistelmällä (143 potilasta). Kaikki potilaat olivat Helicobacter pylori -negatiivisia. Vuotava ulkus uusiutui kuuden kuukauden hoitojakson aikana 5 %:lla selekoksibiryhmän potilaista ja 6,4 %:lla yhdistelmähoitoa saaneista potilaista. Hypertoniaa, turvotuksia ja munuaisen toiminnanvajausta esiintyi 24,3 %:lla selekoksibiryhmässä ja 30,8 %:lla yhdistelmähoitoryhmässä. Tutkijat huomauttavat, ettei selekoksibi eikä myöskään diklofenaakin ja omepratsolin yhdistelmä suojaa riskipotilaita ulkukselta, ja molemmat hoidot voivat olla munuaisille toksisia.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Donepetsiili ja hepatiitti

Alzheimerin taudin hoitoon käytetystä asetyylikoliiniesteraasin estäjä donepetsiilista (Arisept, Pfizer) on ilmoitettu Ruotsin lääkelaitokselle (Läkemedelsverket) kolme hepatiittitapausta. Yhdessä tapauksessa potilaan hoidossa siirryttiin rivastigmiiniin (Exelon, Novartis), jolloin maksafunktiot olivat normaalit vielä vuoden kuluttua hoidon aloittamisesta. WHO:n haittavaikutusrekisteriin on ilmoitettu 119 donepetsiiliin liittynyttä, maksaan kohdistunutta haittavaikutusta, joista 8 oli hepatiitteja, kolme maksanekrooseja ja kaksi kolestaattisia hepatiitteja.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Teriparatidi osteoporoosin hoitoon EU-maissa

Euroopan lääkevalmistelautakunta (CPMP) on hyväksynyt paratyroidihormonijohdoksen teriparatidin (Forsteo, Eli Lilly) injektioina vaihdevuosien jälkeiseen osteoporoosiin. Aine stimuloi luuta muodostavia osteoblasteja ja lisää mm. kalsiumin imeytymistä suolistosta. Sen on todettu vähentävän nikamien, mutta ei lonkan murtumia. Teriparatidin yleisimpiä haittavaikutuksia ovat raajojen krampit, pahoinvointi ja päänsärky. Valmiste tullee käyttöön EU-maissa kuluvan vuoden alkupuoliskolla.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Desloratadiinin ja hypospadian yhteydestä johtopäätöksiä

Euroopan lääkevalmistelautakunta (CPMP) on saanut päätökseen selvityksensä antihistamiini desloratadiinin (Aerius, Schering-Plough) raskaudenaikaisen käytön ja sikiön hypospadian välisistä yhteyksistä. Aihetta on käsitelty aikaisemmin tällä palstalla (ks. SLL 2002;57:2199). Selvitys ei vahvistanut, mutta ei myöskään sulkenut pois raskaudenaikaisen desloratadiinin käytön yhteyttä hypospadiaan. Varotoimenpiteenä desloratadiinia ei enää suositella käytettäväksi raskauden aikana. Desloratadiini on myös antihistamiinina käytetyn loratadiinin (Clarityn, Clarityn S ja Clarinase, Schering-Plough) metaboliitti. Ruotsin lääkeviranomaisen aloitteesta CPMP selvittelee edelleen loratadiinin käytön yhteyttä hypospadiaan.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Adalimumabi hyväksytty reumatauteihin

Bioteknologisesti valmistettu tuumorinekroositekijä-alfan estäjä adalimumabi (Humira, Abbott) on hyväksytty Yhdysvalloissa reumatautien hoitoon joko yksin tai yhdessä metotreksaatin kanssa käytettynä. Lääke annetaan kerran viikossa ihonalaisena injektiona. Käytön yhteydessä varoitetaan vakavista, joskus jopa fataaleista infektioista, kuten tuberkuloosista ja sepsiksestä. Muita lääkeryhmälle tyypillisiä haittoja ovat neurologiset haittavaikutukset ja lisääntynyt riski sairastua lymfoomaan. Suomessa on jo käytössä lähivalmisteet etanersepti (Enbrel, Wyeth Lederle) ja infliksimabi (Remicade, Schering-Plough).

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Psykoosilääkkeet ja rytmihäiriöt

Suuret neuroleptiannokset ja yhteiskäyttö muiden QT-aikaa pidentävien lääkkeiden kanssa altistavat potilaan hengenvaarallisille rytmihäiriöille. Noin 100 000 potilaan aineistossa Britanniassa tehdyssä selvityksessä haloperidolin, tioridatsiinin ja risperidonin todettiin lisäävän sydämenpysähdyksiä ja rytmihäiriöitä sekä kokonaiskuolleisuutta. QT-ajan piteneminen on neuroleptien tunnettu haittavaikutus. Niiden vuoksi poistettiin käytöstä väliaikaisesti mm. sertindoli (Serdolect, Lundbeck), joka sittemmin rajattiin toissijaiseksi psykoosilääkkeeksi. Kardiovaskulaaristen haittojen vuoksi lääkäreitä on neuvottu ottamaan klotsapiinin käyttäjiltä EKG ennen hoidon aloitusta ja tsiprasidonin (Zeldox, Pfizer) tuoteselosteeseen on lisätty varoitus QT-ajan pitenemisestä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä