78805 osumaa

Voidaanko posttromboottista oireyhtymää estää tehostamalla hoitoa invasiivisilla menetelmillä?

Akuutti syvä laskimotukos hoidetaan yleensä antikoagulanteilla ja lääkinnällisellä hoitosukalla. Posttromboottisen oireyhtymän ilmaantuvuus pitkäaikaisseurannoissa on konservatiivisen hoidon jälkeen 30-70 %. Korkean, pohkeesta lantioon ulottuvan laajan laskimotukoksen ennuste on hyvinkin ongelmallinen, sillä vain 10-30 % potilaista pysyy oireettomina. Optimaalisella antikoagulanttihoidolla ja hoitosukan käytöllä voidaan vaikuttaa ennusteeseen. Kajoavat hoitomuodot, kuten paikallinen katetriohjattu liuotushoito, vähentävät posttromboottisen oireyhtymän ilmaantuvuutta. Täyttä varmuutta laskimoläpän suojauksesta näilläkään menetelmillä ei ole.

Jukka Saarinen, Jorma Lahtela

Aivojen kuvantamismenetelmät psykoterapian tuloksellisuuden tutkimisessa

Moniin psykiatrisiin sairauksiin on todettu liittyvän poikkeavia aivojen kuvantamislöydöksiä. Niitä on todettu välittäjäaineiden kantajamolekyylien tiheyksissä, verenvirtauksessa ja glukoosin kulutuksessa tietyillä aivoalueilla. Psyykenlääkehoitojen aikana nämä muutokset saattavat normalisoitua. Myös psykoterapian aikana on havaittu tapahtuvan osittain samankaltaisia muutoksia verenvirtauksessa ja glukoosiaineenvaihdunnassa. Aiheesta on toistaiseksi julkaistu varsin vähän tutkimuksia, joten löydöksiä on pidettävä vasta alustavina.

Tommi Tolmunen, Mikko Joensuu, Pirjo Saarinen, Pasi Ahola, Jyrki Kuikka, Johannes Lehtonen

Lyhyesti: Nuorten väkivaltaa voidaan ennakoida

Amerikkalaiset tutkijat testasivat uuden 13 kysymyksen mittarin (Violence Proneness Scale; VPS) ennustekykyä huumeita käyttäneiden ja psyykkisesti terveiden isien pojilla, jotka täyttivät kyselyn 12-14 vuoden iässä. Poikien väkivaltainen käyttäytymisen rekisteröitiin 19 vuoden ikään asti. Väkivaltaista käyttäytymistä ennakoivat poikien oma - noin 6 vuotta aikaisemmin todettu - psyykkinen häiriintyneisyys ja VPS:n korkea pistemäärä. Sen sijaan isien psyykkinen häiriintyneisyys tai huumeiden käyttö ei yhdistynyt poikien väkivaltaisuuteen eikä yllättäen myöskään poikien huumeiden käyttö. Kun katkaisukohtana oli 10 pistettä, VPS ennusti oikein 77 % tapauksista, sensitiivisyys oli 81 % ja spesifisyys 77 %. Koulu- ja toveriryhmään sopeutumista mittaava VPS yhdessä lapsuusajan psyykkistä häiriintyneisyyttä koskevan tiedon kanssa voivat auttaa väkivaltaiseen käyttäytymiseen taipuvaisten lasten tunnistamisessa.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Auttaako ilmanpuhdistin astmapotilasta?

Monet potilaat kyselevät, onko huoneistokohtaisista ilmanpuhdistimista apua astman oireisiin. Joillekinhan apua voi olla, mutta kirjallisuudesta ei selvää näkemystä löydy; tämän todistaa juuri ilmestynyt 10 relevantin tutkimuksen analyysi. Kaikkiaan tutkimuksissa oli ollut vain 216 potilasta. Oireisiin on apua saatu, mutta eipä juuri lääkkeiden tarpeeseen tai objektiivisiin mittareihin kuten PEF-arvojen seurantaan. Lisätutkimuksia tarvitaan, joskin pääkirjoituksen laatija painottaa myös asianmukaisen allergologisen selvityksen tekemistä ja oireita aiheuttavan tekijän poistamista.

Hannu Puolijoki

Tuleeko toistuvista kardioversioista luopua eteisvärinän hoidossa?

Useimmat lääkärit uskovat, että sinusrytmin palauttaminen on eteisvärinän hoidossa paras päämäärä. Valitettavasti tämän loogisen tavoitteen saavuttaminen on joskus vaikeaa ja siihen liittyy runsaasti vakaviakin haittavaikutuksia. Jo aiemmin on osoitettu, että pelkkä eteisvärinän kammiovasteen hillitseminen on elämänlaadun kannalta yhtä hyvä vaihtoehto kuin sinusrytmin palauttamiseen pyrkivä hoitostrategia. Epäselvää on ollut, onko tämä hoitovalinta ennusteen kannalta yhtä hyvä kuin laajasti käytetty aktiivinen hoitotapa.

Juhani Airaksinen

...eivätkä toistuvat kardioversiot auttaneet Euroopankaan puolella

Hollantilaisessa tutkimuksessa taas satunnaistettiin 522 eteisvärinän uusiutumisen takia sähköiseen rytminsiirtoon lähetettyä potilasta joko rytminsiirtoon tai pelkkään eteisvärinän kammiovasteen hallintaan. Sinusrytmi säilyi ensimmäisessä ryhmässä - tarvittaessa toistuvien kardioversioiden ja rytmihäiriölääkkeiden avulla - vain 39 %:lla potilaista runsaan kahden vuoden seurannassa. Eteisvärinän hillintään perustuvassa ryhmässä oli päätynyt sinusrytmiin 10 %. Heistä 13 potilaalle oli jouduttu tekemään kardioversio vaikeiden rytmihäiriöoireiden takia.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Saisiko olla bronkoskopia uudelleen?

Sinisen lehden pääkirjoituksen laatijan tapaan olen hämilläni keuhkoalan kovimman impaktin lehdessä julkaistusta jutusta, jossa tutkittiin sitä, haluaako joku uudestaan bronkoskopiaan (n = 481). Kysymyksenasettelu on lähinnä hypoteettinen, koska seurantaskopioita ei juurikaan tehdä kuin erityisen painavista syistä. Sinänsä olisi erittäin tärkeää tutkia sitä, millä inhottavalta tuntuva toimenpide saataisiin vähemmän kiusalliseksi. Tässä tutkimuksessa tyyväisyys oli hyvää, ja 71 % tulisi varmasti ja 22 % luultavasti uudestaan toimenpiteeseen. Mm. etukäteisinformatioon tutkimuksen luonteesta olisi panostettava.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Sotakirjeenvaihtajan työ on raskasta

Sotakirjeenvaihtajat joutuvat kohtaamaan äärimmäisiä tilanteita, jotka rasittavat heitä melkoisesti. Tutkijat lähettivät kyselyn traumaperäistä stressireaktion ja depression oireista sekä yleisestä stressaantuneisuudesta 140:lle kansainvälisten tietotoimistojen sotakirjeenvaihtajalle ja 107 reportterille, jotka eivät koskaan olleet osallistuneet sotatilanteen raportointiin. Toisessa vaiheessa tehtiin kliininen haastattelu. Vertailuryhmään nähden sotakirjeenvaihtajat käyttivät enemmän alkoholia ja heillä oli enemmän traumaperäisen stressireaktion ja depression oireita. Strukturoidun haastattelun perusteella 28,6 % sotareporttereista kärsi traumaperäisestä stressireaktiosta (vertailuryhmässä 0 %), 21,4 % vakavasta masennustilasta (5,3 %) ja 14,3 % huumeriippuvuudesta (5,3 %). Hoitoa he eivät kuitenkaan saaneet enempää kuin muut. Sotakirjeenvaihtajilla traumaperäisen stressireaktion esiintyvyys on siis samaa luokkaa kuin taisteluihin osallistuvilla sotilailla.

Raimo Kr Salokangas

Vanhus lääketaakan alla - eipä uutta auringon alla

Vuonna 1973 julkaistiin Suomen Lääkärilehdessä Irma Kerppola-Sirolan kirjoitus vanhusten lääkehoitoon liittyvistä ongelmista. Siinä nousivat esiin nykyäänkin tutut ongelmat: monisairastavuus, lääkkeiden suuri määrä, ikääntyneen potilaan vaikeus ymmärtää annostusohjeita ja oireenmukaisen lääkityksen vähäinen tai jopa haitallinen merkitys. Kirjoitus (SLL 1973;28: 3132-3134) julkaistaan seuraavassa hieman lyhennettynä. Paria kohtaa on muutettu hieman kirjoittajan nyt esittämien toivomusten mukaan. Nykyisin ollaan ojan sijasta lähinnä allikossa: vähintään viittä reseptilääkettä samanaikaisesti käyttäviä vanhuksia on nyt yli kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 1976.

Irma Kerppola-Sirola, Timo Klaukka, Sirpa Hartikainen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat