Välilevyn magneettikuvaus

12.10.2001 Oulun yliopisto

Liisa Kerttula

Lastenreumaan liittyvä värikalvontulehdus

12.10.2001 Helsingin yliopisto

Kaisu Kotaniemi

Bioteknologiayritys – tieteen käenpoika vai rahasampo? (pääkirjoitus SLL 2/2002)

Kehityksestä on myös ilmeistä hyötyä. Säätiöiden, muiden organisaatioiden, jopa valtioidenkin, tutkimukseen osoittamat varat ovat pennosia verrattuna reippaammin riskinottoonkin tottuneiden suursijoittajien panostukseen (1,2). Niinpä yhä kalliimmaksi käyvä biologinen tutkimus toteutuu helpommin. Rahapelin hengen mukaisesti epävarmakin mutta mahdollisesti hyvin laajasti hyödyllinen tutkimus saa aiempaa paremman rahoituksen (1). Samalla pienetkin bioteknologiayritykset vapautuvat tekemään sitä, mitä ne parhaiten osaavat: tutkimusta ja keksintöjä. Usein konservatiivisemmat maailmanlaajuiset jättiyhtiöt uskaltavat tulla mukaan tuotantoon, jakeluun ja markkinointiin; nämähän ovat taas niiden ominta toimintaa. Tällaisesta symbioosista hyötyvät molemmat (1). Bioteknologiayritysten näköalat ovat aina maailmanlaajuisia. Vuolaiden rahoituslähteiden ohella sen on katsottu myös edistävän tutkijoiden kansainvälistymistä ja siten tieteen leviämistä (1).

Uusi hoitosuositus pyrkii tehostamaan nuoruustyypin diabeteksen hoitoa (pääkirjoitus SLL 2/2002)

Lääketieteellinen tieto uusiutuu nopeasti, ja siksi hoitosuositukset vanhenevat uuden tiedon myötä. Näin on käynyt myös edelliselle Diabetesliiton julkaisemalle nuoruustyypin diabeteksen hoitosuositukselle vuodelta 1995 (2). Tänä päivänä tiedon valtateiden ollessa kaikkien käytettävissä tautikohtaisten hoitosuositusten tarpeellisuus voidaan perustellusti kyseenalaistaa. Asiantuntijoiden tiivistämälle Suomen oloihin soveltuville ohjeille on kuitenkin mielestäni edelleen tarvetta. Uusi hoitosuositus on julkaistu paitsi kierrelehtiönä, myös Diabetesliiton verkkosivuilta (www.diabetes.fi/diabtiet/hoitsuos/tyyppi1) ja siitä on linkit muihin Diabetesliiton suosituksiin.

Äyräpään palkinto professori Matti Haltialle

Äyräpään palkintoa jaettaessa painotettu keksiminen ja oivallus toteutuvat erinomaisesti Matti Haltian työssä, todettiin palkinnonsaajaa esiteltäessä. Hänen työnsä on edennyt kliinispatologisesta diagnostiikasta tarkkaan perustutkimuksen keinoin saavutettavaan ymmärrykseen vaikeiden keskushermoston sairauksien syistä ja syntytavasta.

Heikki Peltola palkittiin lääketieteellisestä elämäntyöstä

Palkintoa myönnettäessä Heikki Peltolaa luonnehdittiin täydelliseksi esimerkiksi Pohjolan ja Suomi-yhtiöiden palkinnon saajasta.

STM yhdisti ehkäisevän toiminnan ja palvelut

Sosiaalipalvelut ja ehkäisevä sosiaalipolitiikka yhdistettiin uudeksi organisatoriseksi kokonaisuudeksi. Nimeksi tuli nyt PSO eli perhe- ja sosiaaliosasto ja osastopäälliköksi ylijohtaja Jarkko Eskola.

Koulutus- ja kokousilmoitukset nyt myös netissä

Palvelussa ovat mukana myös Suomen Lääkäriliitto kouluttaa ja Fennomed kouluttaa -osastoissa julkaistut ilmoitukset. Koulutusilmoitusten selaamiseen ei tarvita fimnet-tunnuksia.

Heikki Pälve Lääkäripäivien avajaisissa: Työnantajan kannettava vastuunsa lääkärien täydennyskoulutuksesta

Hän totesi puheessaan, että on aiheellista vihdoin turvata täydennyskoulutuksen asianmukainen rahoitus. Täydennyskoulutusta toteuttavat mm. sosiaali- ja terveysministeriö, Kuntaliitto, sairaanhoitopiirit, lääketeollisuus, Kela ja lääketieteelliset tiedekunnat sekä erikoislääkäriyhdistykset.

Lääkärien täydennyskoulutusmahdollisuuksien parantaminen - terveydenhuollon elinehto

Lääkäripäivät 2002 on suomalaisten lääkärien merkittävin ja laajin jatko- ja täydennyskoulutustapahtuma. Täydennyskoulutus on monella tavalla erittäin ajankohtainen teema. Kolme suomalaista lääkärijärjestöä ovat päättäneet perustaa Lääkärien ammatillisen kehittymisen arviointineuvoston, jonka toiminta käynnistyy alkuvuodesta 2002. Täydennyskoulutuskysymykset ovat keskeisesti esillä myös parhaillaan käynnissä olevassa kansallisessa terveysprojektissa. Täydennyskoulutus on ammattitaidon ylläpitämisen ja kehittämisen ohella hyvin merkittävä tekijä myös lääkärien työssä jaksamisessa. Keskeinen huoli on koulutuksen puutteellinen rahoitus ja riittämättömät osallistumismahdollisuudet.

Hannu Halila, Heikki Pälve