Mitä lääkkeitä satavuotiaat käyttävät?

Lääkekorvauksia maksettiin vuonna 2001 yli kahdellesadalle sata vuotta täyttäneelle, joista valtaosa oli naisia. Yli satavuotiaat käyttivät lääkkeitä vähemmän kuin 90-99-vuotiaat tai nuoremmat vanhukset. Yli 100-vuotiaat käyttivät yleisimmin verenkiertoelinten ja hermoston sairauksien sekä virtsateiden oireiden hoitoon tarkoitettuja lääkkeitä. Pitkän iän salaisuus ei näytä olevan ainakaan uusien lääkkeiden käyttö, vaan pikemminkin päinvastoin.

Timo Klaukka, Sirpa Hartikainen, Tarja Linjakumpu

Atsitromysiini aiheuttanut vakavia haittoja Japanissa

Japanin lääkevalvontaviranomainen (Ministry of Health, Labour and Welfare) on julkaissut lehdessään tiedot atsitromysiinin (Zithromax, Pfizer) käyttöön liittyneistä 21:stä Stevens-Johnsonin oireyhtymästä ja 25 anafylaktisesta sokista. Medwatcher Japan -kuluttajansuojelujärjestö vaatii nyt lääkkeen vetämistä pois käytöstä siten, että vain suurin (600 mg) tabletti jäisi käyttöön Mycobacterium aviumin hoitoon. Mainitut haitat tunnetaan entuudestaan atsitromysiinin ja muidenkin makrolidien harvinaisina haittavaikutuksina. Suomessa atsitromysiini on yksi avohoidon käytetyimmistä mikrobilääkkeistä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

EU laitonta halpalääkekauppaa vastaan

Tällä palstalla kerrottiin äskettäin kehitysmaille tarkoitettujen halpojen HIV/AIDS-lääkkeiden laittomasta paluusta Euroopan apteekkeihin (ks. SLL 2002;57: 4483). EU on nyt päättänyt rekisteröidä tällaiset halpalääkevalmisteet, seurata elektronisesti kauppaa 72 kehitysmaahan ja merkitä pakkaukset näkyvästi logolla, jossa 15 keltaista tähteä ympäröi sinisen E-kirjaimen. Logon saavat mm. Afrikkaan ja Aasiaan tarkoitetut HIV/AIDS-, tuberkuloosi- ja malarialääkkeet, joiden hinta on korkeintaan 10 % yli tuotantokustannusten. Nähtäväksi jää, löytyykö kehitysmaihin suuntautuvasta lääkekaupasta tämän jälkeen vielä uusia porsaanreikiä ja liittyvätkö muut maat EU:n rintamaan.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Rokuronin haitoista varoitus Ranskassa

Ranskan lääkevalvontaviranomainen (AFSSAPS) muistuttaa lääkäreitä lihasrelaksantti rokuroniin (Esmeron, Organon) liittyvistä anafylaktisista reaktioista. Spontaanien haittavaikutusilmoitusten perusteella rokuronista on ilmoitettu enemmän näitä vakavia haittoja kuin muista kuraretyyppisistä lihasrelaksanteista. Tiedotteessa muistutetaan ristiyliherkkyyden mahdollisuudesta, varhaisen diagnoosin merkityksestä ja valmiudesta anafylaksian tehokkaaseen hoitoon.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Angioplastiaan sirolimuusi-stentti

Yhdysvaltojen lääkevalvontaviranomainen on hyväksymässä angioplastiaan immunosuppressiivisesti vaikuttavaa sirolimuusia (Rapamune, Wyeth) sisältävän stentin. Aine on imeytetty Cordis Bx Velocity -stentin polymeeripäällykseen estämään restenoosin syntymistä, jota ilmenee noin 30 %:lla potilaista angioplastian jälkeen. Sirolimuusin oletetaan mullistavan angioplastian tuloksia ja olevan tehokkaampi kuin mm. samaan tarkoitukseen käytetyt solunsalpaajat, kuten paklitakseli. Sirolimuusi saatetaan stentillä sepelvaltimossa suoraan vaikutuskohtaansa, jossa se estää solunjakautumista stimuloivaa proteiinia. Yli 200:aa hoidettua potilasta seurataan jatkossa viiden vuoden ajan ja aineistoon liitetään uusia tapauksia.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Kunnialliseen kuolemaan

Amerikkalaisen hautaustoimiston ikkunassa oli mainos: Miksi elää, kun on niin halpaa kuolla. Meillä on tällä viikolla erittäin edullinen tarjous, vain 1 500 dollaria, jolla pääsette hautaan asti.

Kullervo Kivikoski

Hengitysapuvälineiden käyttö Suomessa I

Hengityshoitolaitteita käyttävien potilaiden määrä lisääntyy. Samalla tarve hallita hoidon vaikuttavuutta, laatua ja kustannuksia kasvaa. Useissa maissa on hengityshoitorekisterejä, joiden pohjalta voidaan seurata muutoksia palveluissa. Suomessa ei ole valtakunnallista hengityshoitorekisteriä. 1990-luvulla tehtyjen aikaisempien selvitysten ja vuonna 2000 kerätyn tiedon pohjalta voidaan todeta uniapnean hoidossa käytettävien laitteiden määrän lisääntyneen voimakkaasti ja kotihappihoitolaitteiden määrän lisääntyneen jonkin verran.

Päivi Hämäläinen, Anne Pietinalho, Kaisa Puttonen

Kelan järjestämään laitoskuntoutukseen osallistuneiden terveyteen liittyvä elämänlaatu

Kliinisen kokemuksemme perusteella kuntoutukseen ohjautuminen ei aina toteudu kuntoutujan kannalta parhaalla tavalla. Lääkinnällisen laitoskuntoutuksen tarkoituksenmukaisesta kohdentumisesta ei ole vakuuttavaa tieteellistä näyttöä. Tutkimuksemme tavoitteena oli selvittää, ohjautuvatko kuntoutujat terveyteen liittyvän elämänlaatunsa sekä toiminta- ja työkykynsä mukaisiin kuntoutusmuotoihin. Kuntoutusjaksojen sisällön suunnittelussa ja kuntoutujien ryhmiinjaossa pitäisi lääketieteellisen diagnoosin lisäksi ottaa huomioon ongelmien vaikeusaste, niiden syntyyn vaikuttaneet taustatekijät sekä kuntoutumisedellytykset.

Mika Pekkonen, Kaisa Männikkö, Lars Sörensen, Markku Alén

Joka toinen suomalainen kirurgi on kiinnostunut työskentelystä poikkeusoloissa ulkomailla Valtakunnallisen kyselytutkimuksen tulokset

Suomen Kirurgiyhdistyksen jäsenistölle suunnatussa kyselytutkimuksessa noin puolet vastanneista ilmoitti joko olevansa ehdottomasti tai mahdollisesti halukas työskentelemään kansainvälisessä kenttäsairaalassa ulkomailla. Vastanneista 892 kirurgista aikaisempaa kokemusta tällaisesta oli 5 %:lla, useimmiten työskentelystä Punaisen Ristin Kansainvälisen Komitean kriisialueille pystyttämissä kenttäsairaaloissa. Ulkomaisiin tehtäviin osallistumisen edellytyksenä pidettiin selvästi kotimaista peruspalkkaa parempaa palkkausta. Valmiuksien lisääminen tämänkaltaisiin tehtäviin lähtöä harkitseville erilaisten kurssien ja koulutustilaisuuksien avulla on tarpeen.

Harri Pihlajamäki, Ari Leppäniemi, Timo Sahi

Kirje Yhdysvalloista

Hormonikorvaushoidon vaikutuksia menopaussin ohittaneen terveen naisen sydäninfarktiriskiin on tutkittu Womens Health Initiative -tutkimuksen (WHI) aineistosta. JAMAssa elokuun lopulla julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin CRP- ja IL-6-tasoja.

Tuula Fabrizio