Kudoksensisäinen sädehoito paikallisen eturauhassyövän hoidossa

Tutkimusmenetelmien kehittymisen ja miesten lisääntyneen aktiivisuuden johdosta eturauhassyöpä löytyy yhä varhaisemmassa vaiheessa. Perinteisten hoitojen rinnalle on tullut uusi hoitomuoto: eturauhasen kudoksensisäinen sädehoito eli brakyterapia, jossa säteilylähteinä toimivat isotooppijyväset asetetaan tietokonepohjaisen annossuunnitelman mukaisesti eturauhaskudoksen sisään. Brakyterapia vaatii suorittajalta tarkkuutta ja huolellisuutta, mutta ei rasita potilasta samalla tavalla kuin eturauhasen poistoleikkaus tai ulkoinen sädehoito.

Vesa Kataja, Tapani Lahtinen, Martti Ala-Opas

Traumaperäiset stressioireet ja niiden hoito - missä mennään

Psykiatrisen lääkärikunnan suhtautuminen erilaisten traumojen uhreille ja auttajille annettavaan debriefing-toimintaan on ollut hyvin kriittistä tieteellisen näytön puuttuessa sen hyödystä ja posttraumaattista stressioireyhtymää (PTSD) ehkäisevästä vaikutuksesta. Tutkimusten paradoksaalisena löydöksenä on jopa noussut pintaan näkemys menetelmän haitallisuudesta stressihäiriön mahdollisena aiheuttajanakin. Debriefing-menetelmän kannattajat ja siihen uskovat ovat vastaavasti pyrkineet osoittamaan tutkimustulosten heikkouksia ja toimintamallinsa oikeutusta ja välttämättömyyttäkin traumahoidon perusmenetelmänä.

Vasemman päärungon ahtauma - uusi kohde sepelvaltimoiden pallolaajennukselle?

Vasemman sepelvaltimon päärunkoa ahtauttavaa sepelvaltimotautia on perinteisesti totuttu pitämään ohitusleikkauksen ehdottomana aiheena 1970- ja 80-luvuilla tehtyjen tutkimusten perusteella. Ajat ovat kuitenkin muuttumassa. Pallolaajennushoito kehittyy nopeasti ja toisaalta hoitovaihtoehtoja on löydettävä yhä vanhemmille ja monisairaammille potilaille, jotka eivät ehkä leikkausta kestäisi.

Juhani Airaksinen

Aiemmat sairausepisodit ja depression uusiutumisherkkyys

Rasittavien elämäntapahtumien tiedetään edeltävän depressiota, mutta sairastettujen depressioepisodien määrän kasvaessa rasittavan elämäntapahtuman ja uuden depressioepisodin välinen yhteys heikkenee ja tarvitaan aiempaa lievempi stressitekijä laukaisemaan uuden depression. Tätä sairastumisherkkyyden lisääntymistä on kutsuttu kindling-ilmiöksi, ja sen perimmäinen syy on edelleen epäselvä. Tutkijat halusivatkin selvittää, missä määrin se liittyy geneettiseen alttiuteen. Tutkimusaineistona oli naisista koostuva kaksoisaineisto, ja tutkittavat haastateltiin neljästi 9 vuoden aikana.

Raimo K.R. Salokangas

Lyhyesti: Bupropionista apua tupakasta vieroittamiseen

Yhdysvalloissa tutkittiin, ketkä hyötyvät bupropionista (Zyban, GSK) tupakasta vieroituksessa. Kohderyhmänä oli 615 yli 18-vuotiasta ja yli 15 savuketta päivässä tupakoivaa, joilla oli kuitenkin motivaatiota luopua tavastaan. Hoitojakson pituus oli seitsemän viikkoa ja tutkimuksessa kokeiltiin kolmea eri annosta lumelääkkeen ohella. Seurantaa jatkettiin vuoteen saakka. Tupakoitsijoita luokiteltiin tapojen, riippuvuuden ja sosiaalisen tilanteen mukssn (mm. Fagerströmin testi, muita tupakoivia perheessä jne.). Logistisella mallilla bupropionilla todettiin olevan annosriippuvasti vaikutusta kaikentyyppisillä tupakoijilla, joskin mm. vähäisempi savukemäärä ja miessukupuoli ennustivat bupropionin käytöstä riippumatta hyvää vastetta.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Keliakian yleisyys lapsiväestössä

Ruotsalaiset tutkivat keliakian yleisyyttä 690 oireettomalta 2-3-vuotiaalta lapselta. Kapillaariverinäytteestä etsittiin IgA-luokan vasta-aineita gliadiinia ja endomysiumia kohtaan. Yhteensä 13 lapselta löytyi endomysiumvasta-aineita ja yhdeksältä näistä diagnosoitiin myöhemmin keliakia. Niistä 22 lapsesta, joilta löytyi gliadiini- mutta ei endomysiumvasta-aineita, keneltäkään ei löydetty keliakiaa. Oireeton keliakia löytyi siis 1,3 %:lta tutkituista lapsista. Kun samasta ikäluokasta oli ennestään tiedossa oireisen sairauden yleisyys (0,7 %), voivat tutkijat päätellä keliakian kokonaisesiintyydeksi 2 %.

Per Ashorn

Voiko ysköksen väristä päätellä keuhkotulehduksen astetta?

Keuhkosairauksien osastojen aamukierron rutiinitoimi on ainakin menneinä vuosina ollut runsaslukuisten potilaiden runsaitten yskösten laadun ja määrän tarkastelu - nykyään tosin potilaat yskivät kotona. Monelle (vanhemmalle) kollegalle on kehittynyt selkeä väriin perustuva arviointiskaala siitä, milloin määrätä esimerkiksi antibioottia ongelman hoitoon. Siksipä onkin mielenkiintoista lukea brittien ja yhden utahilaisen tutkimusta, jossa yskösten väriä pisteytettiin 0:sta (kirkas kuin vesi) 8:aan (syvän vihreä) ja arvioitiin, onko tämä havainnointi tuloksiltaan yhteydessä muihin tulehduksen merkkiaineisiin. Hypoteesinä oli, että väri on suorassa yhteydessä ysköksen myeloperoksidaasipitoisuuteen.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Sterilisaatio vähentää munasarjasyöpäriskiä

BRCA1- ja BRCA2-geenivirheet aiheuttavat naiselle 25-40 %:n riskin saada munasarjasyöpä. Tapaus-verrokkitutkimuksessa selvitettiin sterilisaatiossa tehdyn munanjohtimien ligeerauksen vaikutusta munasarjasyövän puhkeamiseen. BRCA1-geenivirheen kantajilla riski pieneni sterilisaation vaikutuksesta peräti 0,37:ään (95 %:n luottamusväli 0,21-0,63). Vastaavaa suojavaikutusta ei ilmennyt BRCA2-mutaation kantajilla. Aiempi ehkäisypillerien käyttö pienensi syöpäriskiä molemmissa ryhmissä. Mikäli BRCA1-kantaja oli käyttänyt ehkäisypillereitä ja hänelle oli myöhemmin tehty sterilisaatio, munasarjasyövän riski oli enää 0,28 (0,15-0,52) verrattuna tilanteeseen, jossa näitä ehkäisykeinoja ei oltu käytetty. Sterilisaation suojamekanismia ei tunneta, mutta on arveltu, että taustalla voisi olla infektioiden väheneminen tai munasarjan verenkierron muutos. Tutkimus suosittaa BRCA1-kantajille sterilisaatiota heti, kun lapsiluku on täynnä. Munasarjojen poisto voidaan siten lykätä myöhemmälle iälle.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Ryhmäpsykoterapia ehkäisee synnytyksen jälkeistä masennusta

Noin 10 % äideistä sairastuu synnytyksen jälkeen masennukseen. Vertailututkimuksessa selvitettiin odotusaikana annetun interpersoonallisen psykoterapian (neljä, kerralla tunnin kestävää ryhmäterapiaistuntoa) vaikutusta riskiäitien synnytyksen jälkeisen depression ilmaantumiseen. Synnytyksen jälkeisten kolmen kuukauden aikana sairastui depres-sioon vertailuryhmästä 33 % mutta interventioryhmästä ei kukaan. Näyttääkin siltä, että suhteellisen yksinkertaisella terapiatekniikalla voidaan ehkäistä synnytyksen jälkeistä masennusta.

Raimo Kr Salokangas

Lääkkeellinen raskaudenkeskeytys - teoria ja käytäntö kohtaavat

Lääkkeellisen raskaudenkeskeytyksen yhteydessä käytettäväksi prostaglandiiniksi on monissa maissa vakiintunut prostaglandiini-E1-johdos misoprostoli. Tämän katsauksen tarkoituksena on kerrata antiprogestiini mifepristonin ja misoprostoli-prostaglandiinin farmakologiaa, sekä tarkastella näiden molekyylien yhteiskäyttöä raskauden keskeyttämisessä.

Oskari Heikinheimo