Onko loratadiini turvallinen itselääkityksessä?

Yhdysvaltojen lääkevalvontaviraston (Food and Drug Administration, FDA) asiantuntijakomitea on suosittanut kolmen antihistamiinivalmisteen, loratadiinin (Claritin, Schering-Plough), feksofenadiinin (Allegra, Aventis) ja setiritsiinin (Zyrtec, Pfizer), siirtämistä reseptiltä itsehoitolääkkeiksi. Lääkkeiden valmistajat vastustavat siirtoa ennenaikaisena ja pitävät sitä uhkana potilasturvallisuudelle, koska itselääkitsijä ei pysty aina määrittämään oikein tautiaan ja lääkäriin meno voi viivästyä. Valmisteiden turvallisuudesta itsehoitolääkkeinä ei myöskään tiedetä vielä riittävästi. Lisäargumentteina lääkeyritykset ovat todenneet allergian olevan usein krooninen ja monimutkainen sairaus, johon liittyy muitakin lääkärin seurantaa vaativia sairauksia. Teollisuus vastustaa siirtoa myös taloudellisin perustein.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Tupakkavierotuslääke tarkkailuun Australiassa

Useissa maissa - mutta ei toistaiseksi Suomessa - tupakasta vieroittamiseen hyväksytty ja myös masennuslääkkeenä käytetty bupropioni (Zyban) on asetettu turvallisuustarkkailuun Australiassa. Valmiste on ollut käytössä siellä noin viisi kuukautta, minä aikana ilmoitettiin 780 sen käyttöön liittynyttä haittavaikutustapausta. Kuten aikaisemmin Britanniassa (ks. SLL 2001;56:1396) myös Australiassa raportoitiin eniten urtikariaa, unettomuutta ja kouristeluja sekä lisäksi angioödeemaa (62 tapausta) sekä 33 käyttäjällä seerumtaudin kaltaisia reaktioita, joissa ihottumaan tai urtikariaan liittyi nivelkipuja tai -turvotuksia. Kuolemantapauksia ilmoitettiin Australiassa yhdeksän ja Britanniassa niitä on aikaisemmin ilmoitettu 35 tapausta (ks. SLL 2001;56:2277). Havaintojen tulkintaa vaikeuttaa se, että valmistetta määrätään usein sellaisille tupakoiville, joilla on lisääntynyt riski mm. kardiovaskulaarisiin komplikaatioihin. Lääkityksen suora syy-yhteys kuolemantapauksiin jääkin useimmiten epäselväksi.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Liikunta, painonhallinta ja syöpä

Ylipaino ja vähäinen fyysinen aktiivisuus suurentavat varsinkin paksusuolisyövän ja vaihdevuosien jälkeisen rintasyövän riskiä. Kansainvälinen asiantuntijaryhmä suosittaa syöpäriskin pienentämiseksi laajoja yhteiskunnan toimia, joilla pyritään parantamaan liikunnan ja painonhallinnan edellytyksiä väestöissä.

Mikael Fogelholm, Harri Vainio

Ajatuksia lääkärin työstä

Lääkärin ammatin perusluonnetta ei täysin ymmärrä kukaan, joka ei sitä ole tehnyt. Monet meistä, jotka ovat sitä tehneet, ymmärtävät sitä myös huonosti joko yleisesti tai osittain. Lääkärin elämän mahdollisia ja tavallisiakin tapahtumia kuvaillaan seuraavassa.

Pekka Vuoria

Professori Juhana E. Idänpään-Heikkilä: Helsingin julistusta tarkasteltava kriittisesti monesta näkökulmasta

Juhana E. Idänpään-Heikkilä on toiminut WHO:n ja UNESCO:n perustaman Lääketieteen tiedejärjestöjen kansainvälinen neuvoston (Council for International Organizations of Medical Sciences, CIOMS) pääsihteerinä Genevessä viime vuodesta lähtien. Idänpään-Heikkilän mukaan ihmiseen kohdistuvien tutkimuksien on oltava eettisesti hyväksyttäviä, mutta silti on pystyttävä säilyttämään tutkimusasetelman tieteellinen sisältö ja rakenne. Ellei tässä onnistuta, tutkimus on tieteellisesti epäpätevä ja turha - siten myös epäeettinen.

Ulla Toikkanen

Maailman lääkäriliiton Helsingin julistus Ihmiseen kohdistuvan lääketieteellisen tutkimustyön eettiset periaatteet

Suomen Lääkäriliiton hallitus on 10.5.2001 vahvistanut tämän suomennoksen Maailman lääkäriliiton Helsingin julistuksen suositukseksi.

Voiko erikoissairaanhoidon kustannuksiin vaikuttaa?

Nykyaikaiset tietojärjestelmät mahdollistavat potilaskohtaisen seurannan hoidon eri tasoilla. Somaattisessa erikoissairaanhoidossa on selvästi todettavissa kustannusten kasautuminen kallishoitoisille, mutta varsin pienille potilasryhmille. Jo vajaan prosentin potilasmäärän hoito vaatii viidenneksen somaattisen erikoissairaanhoidon kustannuksista, 5 %:iin potilaista kuluu puolet ja 20 %:iin potilaista 80 % kustannuksista. Tavanomainen erikoissairaanhoidon potilaskunta, joka muodostaa noin 70 % potilaista, on hoidettava 10 %:lla kustannuksista. Somaattisen erikoissairaanhoidon järjestelymahdollisuudet näyttävät nykykäytännössä varsin vähäisiltä, ja kulujen hallinnassa vaikuttavat ratkaisevasti yksittäiset hoitopäätökset ja valinnat, jotka lopulta määrittävät hoidon tuotantohinnan.

Seppo Nieminen, Pirjo Lehtonen

Terveydenhoitajien ja kätilöiden kokeneisuus raskauden seurannassa

Useat syyt, kuten väestövastuisen toimintatavan käyttöönotto, ovat johtaneet siihen, että terveydenhuollon palvelut järjestetään nykyisin aiempaa pienemmissä yksiköissä. Asiakasmäärät ovat pienentyneet sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa. Eräiden suositusten mukaisesti yli 80:tä raskaana olevaa naista oli kyselytutkimuksen mukaan viimeksi kuluneen vuoden aikana hoitanut 26 % äitiysneuvolassa työskentelevistä. Vähenevien asiakasmäärien vuoksi varsinkin pienen väestöpohjan kuntien olisi hyvä luoda esimerkiksi yhteisiä toimintoja, jotta erityistaidon ylläpitäminen jollain erikoisalalla, kuten raskauden seurannassa, olisi mahdollista.

Saila Sormunen, Elina Hemminki, Päivikki Koponen

Mitä teen kun uuvun työtaakan alla ja sijaista ei saa?

Lääkärin uupumus on luentoaihe, jota on suosittu viime aikoina. Lääkäripäivilläkin aihe veti enemmän kuulijoita kuin saliin mahtui istumaan. Uupumusta on tutkittu paljon ja löydetty sille selittäviä tekijöitä niin työntekijästä yksilötasolla kuin työjärjestelyistäkin. Yleisinä suosituksina on esitetty ongelman parempaa tiedostamista sekä tarvittaessa erilaisia työilmapiiri- ja uupumusmittauksia. Toimenpiteissä painottuu työn ja työntekijän yhteensopivuuden lisääminen ja työhön liittyvien stressitekijöiden vähentäminen. Tietoa on paljon, mutta miten sitä sovelletaan käytännössä?

Kristiina Toivola

Lääketieteellisen latinan juurilla

Lääketieteellistä latinaa ei ole erityisen paljon tutkittu osana Rooman ajan kirjallisuutta. Manchesterin yliopiston klassisten kielten professori D.R. Langslow onkin tehnyt merkittävän työn tutkimalla neljän oppineen roomalaisen, 1. vuosisadalla jKr. eläneiden Celsuksen ja Scribonius Larguksen ja 5. vuosisadalla vaikuttaneiden Theodorus Priscianuksen ja Cassius Felixin lääketieteen tekstejä. Kirjassa verrataan heidän tekstejään aikalaisten säilyneisiin kirjoituksiin, ja näin lääketieteen latinaa voidaan luonnehtia erityisenä teknisenä kielenä.

Tuija Laurikka, Jari Laurikka