Sklerodermapotilaiden toimintakyvyn arviointi ja SySQ-indeksin validointi

Sklerodermapotilaiden hoitotulosten mittaamiseen kehitettyjä toimintakykyarvioita ja SySQ-indeksiä sekä kuntoutuksen merkitystä arvioitiin 23 potilaan kuntoutusjakson yhteydessä. Alun perin saksankielisen SySQ-lomakkeiston suomennos vaikutti luotettavalta ja potilaat ymmärsivät sen helposti. Käsitoimintoja arvioivien kysymysten riippuvuus objektiivisesti mitatuista käden liikelaajuuksista osoitti näiden kahden menetelmän tulosten olevan pääosin samansuuntaisia. Myös SySQ:n toistettavuus oli hyvä. Vaikka muiden liikelaajuuksien korrelaatio oli heikompi, voidaan SySQ-indeksiä pitää luotettavana ja validina menetelmänä myös suomalaisilla potilailla, vaikka se ei korreloitunut merkitsevästi muihin liikelaajuuksiin.

Jorma V. Viitanen, Sirpa Heikkilä, Kirsti Uoti-Reilama, Päivi Haapasaari

Lääkkeellisen raskaudenkeskeytyksen käyttöönotto TYKS:n naistenklinikassa

Mifepristonilla ja prostaglandiinilla suoritettava raskaudenkeskeytys tuli Suomessa kliiniseen käyttöön kesällä 2000. TYKS:n naistenklinikan sadan ensimmäisen lääkkeellisen raskaudenkeskeytyksen valinneen potilaan aineistossa 94 %:lla potilaista keskenmeno oli täydellinen. Keskenmeno tapahtui keskimäärin 4 tunnin kuluttua. Lähes kaikilla potilailla esiintyi supistusten aiheuttamia kipuja, ja joillakin ripulia ja pahoinvointia. Keskeytyksen jälkeinen vuoto kesti keskimäärin 11-12 vrk. Huolimatta haittavaikutuksista 88 % potilaista valitsisi saman keskeytysmenetelmän, mikäli joutuisivat harkitsemaan uutta keskeytystä.

Leila Lind, Vesa Nikkanen, Risto Erkkola

Osteoporoosin lääkkeetön ehkäisy ja hoito - oikea ravitsemus ja liikunta elämäntavaksi

Osteoporoosin lääkkeetön hoito perustuu terveille elämäntavoille, joista säännöllinen luustoa vahvistava liikunta ja oikea ravitsemus ovat tärkeimmät. Liikunnallinen aktiivisuus nuorena edistää luun huippumassan kehitystä, ja aikuisilla liikunta ylläpitää luun mekaanista lujuutta sekä liikkumisen ketteryyttä ja tasapainon hallintaa. Suurin osa suomalaisista saa ravinnostaan riittävästi kalsiumia, mutta D-vitamiinin saanti ei ole kaikilla riittävä. Kaatumisriskiä lisäävien sairauksien hyvä hoito, ympäristötekijöiden hallinta ja vanhuksilla lonkkasuojainten käyttö ovat myös osa ehkäisyä ja hoitoa.

Jari P. A. Arokoski, Outi Pohjolainen, Marika Laaksonen, Irma Saarinen, Merja H. Arokoski

Alaraajan syvän laskimotukoksen pitkäaikaisennuste

Syvän laskimotukoksen jälkeen usein jo kahden ensimmäisen vuoden kuluessa ilmaantuvan posttromboottisen oireyhtymän taustalla on krooninen laskimoiden vajaatoiminta, jonka tärkeimpänä aiheuttajana pidetään vioittuneista laskimoläpistä johtuvaa patologista takaisinvirtausta. Syvän laskimotukoksen konservatiivinen hoito hepariinilla ja varfariinilla ei suojaa laskimoläppää, mutta se saattaa vaikuttaa ennusteeseen epäsuorasti vähentämällä uusiutumia. Lääketieteellisen hoitosukan käyttö vähentää jälkioireita merkitsevästi. Systeemisen trombolyysin ja invasiivisen hoidon vaikutus läpän toiminnan säilymiseen on edelleen epäselvä.

Jukka Saarinen

Lyhyesti: Vanhassa vara parempi sarkoidoosin hoidossa

Thoraxin pääkirjoituksessa pohditaan sarkoidoosin kortisonihoidon 50-vuotispäivän kunniaksi, millä tätä sairautta nykyään tulisi hoitaa. Puolessa vuosisadassa ei kuitenkaan juuri ole uutta löytynyt hoitoarsenaaliin. Kaikkia ei toki tarvitse hoitaa, ja keuhkosarkoidoosin hoidossa on kehitelty mallia oraalisen ja inhalaatiosteroidin yhdistämisestä (mm. Pietinalho ym. Chest 1999;116:424-431). Muilta osin käteen on jäänyt vain klorokiini kaikkine ongelmineen sekä solunsalpaajista metotreksaatti ja atsatiopriini, joilla niilläkin on arsenaali sivuvaikutuksia. Vaikka siis steroidihoitoon liittyy siihenkin sivuvaikutuksia, ei hankalan sarkoidoosin hoitoon ole vielä kehitetty parempaa ensilinjan lääkitystä. Tulevaisuudessa saattaa TNF-alfa:n estäjistä löytyä apua.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Risperidoni ei lisää basaaliganglioiden tilavuutta

Aivojen tyvitumakkeiden tilavuus kasvaa perinteisen antipsykoottisen (neuroleptisen) lääkityksen aikana. Tutkijat havaitsivatkin, että pitkäaikaispotilaiden tyvitumakkeet olivat suuremmat kuin ensikertalaisilla skitsofreniapotilailla ja terveillä verrokeilla. Sen sijaan ensikertalaisten potilaiden ja verrokkien tyvitumakkeiden tilavuuksissa ei eroa ollut, eikä vuoden kestäneellä risperidonihoidolla ollut vaikutusta ensikertalaisten potilaiden tyvitumakkeiden tilavuuteen. Näyttääkin siltä, että risperidoni ei vaikuta basaaliganglioiden tilavuuteen, vaikka sillä on selvästi suotuisa vaikutus potilaiden oireiluun.

Raimo Kr Salokangas

Varhaislapsuuden painonkehitys ja sepelvaltimotaudin vaara

Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että pieni syntymäpaino lisää sepelvaltimotaudin kehittymisen vaaraa aikuisiällä. Lisävalaistusta asiaan saatiin, kun Kansanterveyslaitoksen tutkijat selvittelivät varhaislapsuuden painonkehityksen yhteyttä sepelvaltimotaudin ilmenemiseen keski-iässä. Tutkimuksessa analysoitiin yhteensä 4 630:n vuosina 1934-44 Helsingissä syntyneen poikalapsen kasvukäyrät neuvolatiedoista. Sepelvaltimotautidiagnoosi perustui puolestaan sairaaloiden poistoilmoituksiin ja kansalliseen kuolemansyytilastointiin vuosina 1971-97.

Juhani Airaksinen

Probiooteilla atopian kimppuun

Lasten atooppisten sairauksien yleistymisestä länsimaissa ollaan varsin yksimielisiä - jälkeläisillämme esiintyy todellakin enemmän allergista ihottumaa, astmaa ja heinänuhaa kuin meillä itsellämme pari vuosikymmentä sitten. Syy tähän kehitykseen ei ole kovinkaan hyvin selvillä. Ns. hygieniateoria, jonka mukaan atooppisten sairauksien yleistyminen johtuu varhaislapsuuden mikrobikontaktien vähentymisestä, on kuitenkin saanut paljon suosiota. Turkulaiset tutkijat epäilivät, että suoliston bakteeriflooran koostumuksella ja nimenomaan Lactobacillus GG:n pitoisuudella siinä olisi satunnaisia infektiosairauksia enemmän vaikutusta atopian kehittymiseen. Teorian testaamiseksi aiheesta tehtiin satunnaistettu, sokkoutettu kliininen hoitokoe.

Per Ashorn

Siirtyminen diatsepaamiin auttaa bentsodiatsepiinilääkityksen lopettamissa

Moni masennuspotilas käyttää bentsodiatsepiinilääkitystä pitkiä aikoja ilman, että käytölle on selviä aihetta. Hollantilaiset tutkijat pyrkivät selvittämään, millä tavoin tarpeettomaksi arvioitu bentsodiatsepiinilääkitys voitaisiin lopettaa.

Raimo Kr Salokangas

Parvovirusinfektio luultua useammin syy sikiön kuolemaan

Parvovirus on yleinen aikuisten infektio, ja 50-70 % aikuisista on seropositiivisia parvovirus B 19:n suhteen. Vanhastaan on tiedetty, että odottavan äidin parvovirusinfektioissa sikiöistä infektoituu noin 30 %. Viruksella on voimakas vaikutus erytropoeesiin. Toisen trimesterin aikana parvovirus lamaa herkästi sikiön punasolutuotannon, jolloin seuraa anemia, hydrops ja sikiön kuolema.

Pertti Kirkinen