Ensimmäinen Global Health -kurssi Helsingissä

Helsingissä parhaillaan meneillään olevalla Global Health -kurssilla perehdytetään sekä suomalaisia että ulkomaalaisia opiskelijoita eri maiden terveydenhuollon toimintaan ja haasteisiin. Global Health -kurssin järjestävät yhteistyössä Suomen Lääkäriliitto, Kansanterveyslaitos, lääketieteelliset tiedekunnat, David Livingstone -seura, Lääkärin Sosiaalinen Vastuu ry ja FiMSIC. Kurssi järjestetään tänä vuonna ensimmäisen kerran.

Tom Sundell

Nyt se on todistettu Kulttuuriharrastukset kohentavat terveyttä

Kulttuuriin ja etenkin taiteeseen on suhtauduttu monin eri tavoin. Se on koettu mm. keskeiseksi ihmisyyden osatekijäksi tai yhteiskunnan rahareijäksi, jonka täyttämiseen mitkään rahavarat eivät riitä ja jotka ovat poissa kaikesta hyödyllisestä. Jälkimmäinen kanta on vallalla valitettavan usein. Päättäjät ohjaavat herkästi veromarkat mielestään tärkeämpiin ja tuottavampiin kohteisiin. Kulttuuri- ja taidebudjetit ovat joutuneet kovien säästöjen ja leikkausten kohteiksi. Toisin olisi saanut käydä.

Veikko Karskela

Epäilyksen varjo Voidaanko tutkia asioita, joita silmä ei näe, eikä korva kuule?

Kuopion yliopistoa ravisteli viime helmikuussa uskottavuuskriisi - joidenkin mielestä.

Seppo Knuuttila

Hoitotahdon oikeudellinen merkitys

Suomen Lääkärilehdessä julkaistu asianajaja Matti Norrin keskustelupuheenvuoro Hoitotahto ei sido eikä suojaa lääkäriä (SLL 18/2001) herätti tarvetta kommentointiin.

Irma Pahlman

HIV-testaus verialtistustilanteissa

Haluaisin seuraavaan käytännön hoitotyössä tulevaan ongelmaan selkeän kannanoton. Kyse on kuvitellusta esimerkkitapauksesta.

Veli-Jukka Anttila

Terveydenhuollon oikeusturvakeskus: Silloin kun on kysymys ihmisen hengestä ja terveydestä ja toisaalta ihmisen koskemattomuudesta, integriteetistä, yleensä henki ja terveys asetetaan etusijalle

Viranomaiset välttävät yleensä ottamasta kantaa kuvitteellisiin tapauksiin, koska todellisuus ei välttämättä toteudu esitetyllä tavalla tai sitten tosiasiat poikkeavat jossain kohdin kysymyksenasettelusta ja kannanotto saattaa johtaa jopa harhaan. Koska kuitenkin vastaavan tyyppisiä kysymyksiä on Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksessa jouduttu käsittelemään, esitän lyhyesti eräitä näkökohtia, joiden pohjalta käytännön ratkaisuja voidaan tehdä.

Eila Uotila

STM:n työsuojeluosasto: Työoikeudellisia esteitä ei ole nähtävissä testaamiselle, kun kyseessä on välittömästi uhkaavan terveyden vaaran torjuminen

Työturvallisuustoiminnan keskeinen säädös on työturvallisuuslaki (299/1958). Sen 9pykälä:n mukaan 'työnantajan on tarkoin otettava huomioon kaikki, mikä työn laatuun, työolosuhteisiin, työntekijän ikään ja ikääntymiseen, sukupuoleen, ammattitaitoon sekä hänen muihin edellytyksiinsä katsoen kohtuudella on tarpeellista työntekijän suojelemiseksi joutumasta työssä alttiiksi tapaturmille tai saamasta työn johdosta haittaa terveydelleen'.

Asko Aalto

Kommentti Aki Lindenille

Kollega Aki Linden pöyhäisee ajakohtaista perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon keskinäistä suhdetta artikkelissaan: Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito - fuusio, yhteistoiminta vai kilpailu? (SLL 15-16/2001).

Ilkka Winblad

Reisiluun yläosan murtumien epidemiologia ja ehkäisymahdollisuudet

Katsausartikkelissaan (SLL 14/2001) kollegat Peter Lüthje, Ilona Nurmi, Mika Palvanen ja Pekka Kannus päivittävät ansiokkaasti tietojamme osteoporoosiepidemian tämänhetkisestä tilanteesta Suomessa ja maailmanlaajuisesti (1). Ehkäisymahdollisuuksina käsitellään lääkehoitoa, ympäristöön kohdistettuja toimenpiteitä, lonkkasuojainten käyttöä, vitamiinilisiä ja liikuntaa. Valitettavasti lääkehoidon osalta katsaus on jäänyt hieman vanhentuneeksi mm. juuri ilmestyneen tuoreen ja laadukkaan bisfosfonaattitutkimuksen (2) puuttuessa.

Kalevi Laitinen

Lakkorytmiin tottuminen

Keskusteluissa kollegoiden kanssa tulee toistuvasti esiin julkisen terveydenhuollon lääkäreiden työn kiireisyys ja pakkotahtisuus, erittäin huonosti järjestetty työsuojelu ja uupumuksen lisääntyminen sekä kouluttautumismahdollisuuksien niukkuus. Nykyinen lakkomalli on yllättävästi tuonut useihin näistä epäkohdista selkeää parannusta: kahden viikon työssäolon jälkeen olevan lakkoviikon aikana lääkäri ehtii palautua päivystyksistä ja kiireisestä työrytmistä huomattavasti paremmin kuin tavanomaisessa työrytmissä ollessaan. Lisäksi hän ehtii paneutua potilaisiin ja kirjallisuuteen aiempaa paremmin.

Olli Meretoja