Arvo Ylppö (1887-1992) - lastentautiopin professori ja arkkiatri

Arvo Henrik Ylppö syntyi Akaassa vuonna 1887 maanviljelijäperheen poikana. Hän oli aikuiseksi vartuttuaan pienikokoinen, minkä arveltiin johtuvan syntymisestä keskosena. Pieni koko ei kuitenkaan estänyt häntä kehittymästä erääksi kansakunnan suurmieheksi.

Arno Forsius

Kenttä kestää, mutta jaksavatko neuvottelijat?

Vuosien palkkataantuman seurauksena Lääkäriliitto joutui työtaisteluun tavoitteenaan turvata kunnallisen sektorin palkkataso niin hyväksi, että pystyttäisiin välttämään jo nyt havaittavissa oleva lääkäripako leveämmän leivän ja keveämmän työn äärelle yksityispuolelle.

Suomen Kirurgit -Alaosasto Johtokunta

Helleaallot ja kuolleisuus Suomessa

Suomen Lääkärilehden numerossa 13/2001 julkaistussa ilmansaasteiden terveysvaikutuksia koskevassa katsauksessa (1) käsiteltiin myös ilmaston lämpenemisen ja helleaaltojen vaikutusta väestön kuolleisuuteen. Siinä yhteydessä viitattiin Etelä-Euroopan helleaaltoihin, joiden vaikutuksiin kuolee joka vuosi suuri määrä ihmisiä. Muutoin erinomaisessa katsauksessa ei kerrottu, että kuolleisuus lisääntyy helleaaltojen aikana myös Suomessa. Esimerkiksi juhannuksena 1972 Suomeen levisi helleaalto, jonka aikana päivälämpötila pysytteli 20 C:n ja 30 C:n välillä useita viikkoja, pohjoisessa pitempään kuin etelässä. Kuolleisuus lisääntyi jyrkästi ja oli korkeimmillaan 60 % normaalia suurempaa (kuvio 1). Puolet ylimääräisestä kuolleisuudesta (arviolta 400 yhteensä 800 tapauksesta) johtui hengityselinten taudeista, aivohalvauksista ja sepelvaltimotaudista. Hengityselintautien aiheuttamat kuolemat lisääntyivät suhteellisesti eniten (4-kertaisesti). Myös lievempien helleaaltojen aikana, esimerkiksi alkukesällä 1961, on ollut lisäkuolleisuutta (2), samoin kesällä 1977, 1988 ja 1994. Suurimmassa vaarassa ovat vanhukset, mutta ylimääräistä kuolleisuutta on myös työikäisten ryhmässä.

Simo Näyhä

Oikaisu kirjoitukseen: Epäilyksen varjo

Suomen Lääkärilehdessä numerossa 21-22/2001 Näkökulma-palstalla ollut Seppo Knuutilan kirjoitus, Epäilyksen varjo, perustuu hänen puheeseensa Mielenterveyslehden matineassa 4.5.2001.

Seppo Knuutila

KT ja työmarkkinarealismi

Kunnallinen Työmarkkinalaitos on lääkärilakkoa koskevassa julkisessa keskustelussa pyrkinyt kääntämään keskustelua pois oleellisesta, lääkäreiden tyytymättömyydestä työoloihin ja palkkaan. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen keskeinen huoli tuntuu olevan se, että Lääkäriliiton neuvottelijat ovat niin kokemattomia, että heille täytyy opettaa työmarkkinarealismia. Lääkäriliiton neuvottelijoista valtaosalla on yli 15 vuoden kokemus, joten aivan kokemattomiksi heitä on väärin väittää. Taustalla onkin KT:n perinteisen neuvotteluasetelman muuttuminen.

Risto Lantto

Lääkärijärjestöt perustavat täydennyskoulutuksen arviointineuvoston

Lääkärien täydennyskoulutusta ryhdytään kehittämään entistä järjestelmällisemmin. Suomen Lääkäriliitto, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja Finska Läkaresällskapet perustavat täydennyskoulutuksen arviointineuvoston, jonka tehtävänä on mm. laatukriteerien luominen täydennyskoulutustilaisuuksille. Ensi vuoden alussa alkavan työn päämääränä on lääkärien täydennyskoulutuksen määrällinen ja laadullinen turvaaminen.

Amos Pasternack, Merja Ashorn, Juha Pekka Turunen, Hannu Halila, Matti Klockars

Ulkomailla työskentelyyn ilmestyy kaksi opasta

Työskentelystä ulkomailla ja työvoiman vapaasta liikkuvuudesta on valmisteilla kaksi opasta. AKAVA:n ja STTK:n Suomen Mobilenetin yleistason opas on jo luonnoksena Internetissä ja Lääkäriliitossa laaditaan ulkomaille lähtijän opaskirjaa, joka ilmestyy perinteisenä julkaisuna.

Mia Mäkinen

Suomen panostus terveydenhuoltoon EU-maiden alhaisin

Ennakkoarvioiden mukaan Suomen panostus terveydenhuoltoon jää tänä vuonna EU-maiden pienimmäksi. Suomen bruttokansantuote on tänä vuonna arvioitu 834 miljardiksi markaksi. Sosiaali- ja terveysministeriön arvioiden mukaan terveydenhuoltoon käytetään rahaa noin 50-55 miljardia markkaa, joten terveydenhuollon BKT-osuus on vain 6,0-6,5 prosenttia.

Päihdelääkäriksi pätevöityminen

Lääkärien rooli päihdeongelmien ehkäisyssä ja hoidossa on korostunut 1980-luvulta alkaen. Päihdelääketieteen erityispätevyyden on vuodesta 1993 alkaen suorittanut 57 lääkäriä. Koulutusohjelman keskeinen osa on 2-3 vuoden käytännön kliininen palvelu. Koulutuspaikoista on tällä hetkellä pulaa. Päihdelääketieteen virallisen aseman vakiinnuttaminen osaksi suomalaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa on vielä kesken. Päihdeongelmien lisääntyvän määrän vuoksi tarvitaan lisää sekä pätevöityneitä päihdelääkäreitä että päihdekoulutusta koko lääkärikunnalle.

Rauno Mäkelä, Kaija Seppä, Pekka Heinälä

Kuntoutuksen erityispätevyys perustettu

Suomen Lääkäriliiton hallitus päätti kokouksessaan 31.1.2001 perustaa kuntoutuksen erityispätevyyden, jota eri erikoisalojen edustajat ovat valmistelleet useamman vuoden ajan. Kuntoutuksen merkitys on kasvanut viime vuosina erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa ja myös toimintojen ja asiakkaiden määrä on kasvanut huomattavasti.

Tapani Kallanranta, H. Tapio Hanhela