Suomalaisgynekologit kaipaavat haitoista lisätutkimuksia

Aiheesta lisää Lääkärilehdessä 30–32/2002, s. 2982–2984

Akavan Piekka valtion budjettiehdotuksesta

Piekka korostaa erityisesti panostuksia tulevaisuuteen. – Koulutuksen ja tutkimuksen on edelleen oltava hallituksen toiminnan painopisteinä. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen määrärahat tarvitsevat lisäystä, myös muun opetuksen valtionosuuden jälkeenjääneisyys vaatii valtionosuuden perustana kunnille olevien yksikköhintojen korottamista. Lisäksi tutkimusrahoituksen kasvu-ura on pidettävä kaikilla tutkimusaloilla vakaana.

Preventiivinen lääketiede – uhka perinteiselle lääkärintyölle? (pääkirjoitus SLL 27–29/2002

Perinteisessä asetelmassa potilas hakeutuu lääkäriin vaivan takia. Potilas olettaa lääkärin yrittävän löytää vaivan syyn ja mahdollisuuksien mukaan parantavan taudin. Lääkärin työn tulosta voidaan mitata sillä, kuinka hyvin tavoitteeseen päästään.

Lentomatkustajan laskimotukosriski (pääkirjoitus SLL 27–29/2002)

Laskimotukoksien riski liittyy matkustamon olosuhteisiin ja matkustajan riskitekijöihin. Matkustamossa – etenkin ahtaissa turistiluokan tai halpalentojen osastoissa – istutaan pitkiä aikoja lähes liikkumatta, vartalo koukussa, normaalia matalammassa ilmanpaineessa ja kosteudessa, jolloin elimistön kuivuminen on mahdollista. Istuma-asennossa ihmisen laskimovirtaus on noin kaksi kolmannesta hitaampi kuin makuuasennossa, ja istuminen liikkumatta tunnin ajan alkaa kohottaa hematokriittitasoa ja plasman proteiinikonsentraatiota. Kokeellinen 8 tunnin simuloitu lento 2,5 kilometrin korkeudessa ja 8–10 %:n kosteudessa aiheuttaa kuivumista, lisää plasman ja virtsan osmolaliteettia ja virtsan ominaispainoa. Matala ilmanpaine ja matkustamon relatiivinen hypoksia voivat heikentää endoteelisolujen fibrinolyyttistä toimintaa. Epämukava istuma-asento salpaa raajojen laskimoita ja voi tukkia ne taipeissa etenkin iäkkäillä (1).

Kantasolututkimus kiitää

PEKKA LEINONEN

Kelan terveyspuntarista vertailutietoa kunnittain

Viimeksi Terveyspuntarissa on julkaistu tiedot Ahvenanmaan terveystilanteesta. Ahvenanmaalla väestö on iäkästä, mutta selvästi terveempää kuin muualla Suomessa. Etenkin diabeteksen, sepelvaltimotaudin ja psykoosien esiintyvyys on vähäisempää.

Valtionavustus hoitojonojen purkuun jaossa

Avustuksen myöntämisperusteena on sairaanhoitopiirin alueen asukasmäärä. Näin saatua avustusmäärää tarkistetaan erikoissairaanhoidon vuoden 2000 tarveindeksillä, johon vaikuttavat esimerkiksi piirin väestön kuolleisuus, työkyvyttömyys, väestön tulot ja kunnan nettomenot ilman asiakasmaksuja. Avustuksen määrä vaihtelee siten HUS:n 4,21 eurosta Itä-Savon sairaanhoitopiirin 5,76 euroon asukasta kohden.

Akryyliamidista käyntiin kansainvälinen tutkimusyhteistyö

WHO ja FAO järjestivät kesäkuun lopulla asiantuntijakokouksen aiheesta ruotsalaistutkimuksen huhtikuussa nostaman kohun vuoksi.

Kuntalaisen toiveet ja tarpeet ohjaavat julkisten palvelujen tuotantoa Ruotsissa

Raportissa todetaan, että Ruotsissa on paljon Suomea enemmän korostettu asiakkaan ja kuntalaisen omaa valinnanmahdollisuutta esimerkiksi hoitopaikan valinnan suhteen. Asiakkaan mahdollisuutta valita on Ruotsissa pidetty aivan keskeisenä tekijänä, jotta palveluiden tuottamiseen saadaan riittävää kilpailua eri palvelujen järjestäjien välille.

Preventiivinen lääketiede - uhka perinteiselle lääkärintyölle?

Lääketieteen mahdollisuudet vaikuttaa terveiden ihmisten sairauksien vaaratekijöihin ovat parantuneet. Samanaikaisesti yhteiskunnan terveydenhuoltoon sijoittaman rahoituksen ja lääketieteen mahdollisuuksien välille on kasvamassa yhä suurempi kuilu. Yksittäisen lääkärinkin odotetaan kohdentavan rajalliset resurssit kustannustehokkaimpiin hoitoihin ja hoidosta hyötyviin potilaisiin. Lääkärin työ on alkanut saada yhä enemmän piirteitä, jotka muistuttavat näkökulmasta riippuen joko sijoitusneuvojan tai portinvartijan työtä.

Juhani Airaksinen