Lakko jatkuu – yhtenäisyys kasvaa (pääkirjoitus SLL 20/2001)

Todistuspalkkioista luopuminen ja suostuminen määrättyjen perusteiden mukaan työajan jatkamiseen pidemmälle alkuiltaan oli meiltä neuvotteluissa myönnytys, jotta peruspalkkaan olisi saatu kunnollinen nousu. Kun panostetaan päiväaikaisen palkan nousuun, ei peruspalkan nousua tarvitse heijastaa täysimääräisesti raskaiden päivystyspisteiden korvauksiin. Tämän takia hyväksyimme tältä osin ”ohenteen” käytön. Kun sovintoesityksen taso kaiken tämän jälkeen olikin aivan riittämätön, olisi sen hyväksyminen johtanut tammikuussa hylättyä sopimusesitystäkin huonompiin palkankorotuksiin useilla sellaisilla lääkäreillä, jotka päivystävät ja joutuvat kirjoittamaan todistuksia. Siten liiton neuvottelijat ovat ilmeisesti olleet liian valmiita etsimään ratkaisuja lakon lopettamiseksi.

Sopimus hylättiin, miten jatketaan? (pääkirjoitus SLL 20/2001)

Vaikka ensimmäisen sovintoesityksen taso oli ennakkoarvioiden mukainen, sen sisältö oli ennakoitua pelkistetympi. Neuvottelujen alussa elätellyt toiveet lääkärien työolosuhteiden parantamisesta virkaehtosopimuksen avulla ovat neuvottelujen kuluessa haihtuneet työnantajan haluttomuuteen. Parannusehdotusten kehittely olisi vaatinut pidemmän, esimerkiksi neljän vuoden sopimuskauden, josta työnantaja on kuitenkin ehdottomasti kieltäytynyt. Valtakunnansovittelijan esitykseen sisältyy edelleen ehdotus joidenkin tähän tähtäävien työryhmien asettamisesta. Ehdotus on kuitenkin puhtaasti kosmeettinen, sillä työryhmien töiden realisoimiseksi ei ole ehdotettu lainkaan varoja. Neuvottelut ovat tylyllä tavalla osoittaneet, että käytetyllä sopimusmenettelyllä ei työn sisältöön juuri voida puuttua, ja melko puhtaaseen raharatkaisuun on tyydyttävä. On ironista, että asiaa tuntemattomat syyttävät tästä lääkäreitä: ”Työolosuhteista puhutaan, mutta rahaa vain halutaan”.

Sovintoesitykselle oli helppo sanoa ei

Esityksen korotustaso oli puheenjohtaja Heikki Pälveen mukaan aivan riittämätön. Lisäksi esitys oli rakenteellisesti huono. Esityksen hyväksi puoleksi luettiin, että se oli helppo hylätä.

Lääkäriliitto syvästi pettynyt sovintoesityksen sisältöön ja tasoon

Kahden vuoden pituinen sovintoesitys olisi vastapuolen ilmoituksen mukaan keskiarvona tuonut lääkäreille tupo-korotuksien lisäksi tänä vuonna 1,2 prosenttia ja 1,6 prosenttia vuoden 2002 marraskuussa. Sovintoesityksen tasoa oli mahdotonta hyväksyä ja osalla lääkäreistä palkankorotus olisi jäänyt alle tupotason.

100-vuotiaassa aspiriinissa vara parempi

Aspiriini on vanha lääke. Kreikkalaiset käyttivät pajun kuorta ja lehtiä jo pari tuhatta vuotta sitten kivun ja kuumeen hoitoon tuntematta varsinaista vaikuttavaa ainetta, salisyylihappoa. Salisyylihapon kehittäminen asetyylisalisyylihapoksi ja hyväksi tulehduskipulääkkeeksi sata vuotta sitten alkoi sattumasta. Viisikymmentä vuotta myöhemmin todettiin, että aspiriini estää tromboksaanin muodostumista ja verihiutaleiden kasautumista. Vuonna 1950 sitä kokeiltiin sepelvaltimon tukoksen estoon ja TIA:n eli aivojen lyhytaikaisten paikallisten verettömyyskohtausten hoitoon. Tunnetuin pioneerivaiheen käyttäjä lienee ollut Churchill, joka elintavoistaan huolimatta eli 90-vuotiaaksi. Aivoveritulpan sekundaaripreventiossa lääkkeen vaikuttavuus osoitettiin suuressa kanadalaisessa tutkimuksessa vuonna 1978. Annoksesta ei vallitse yksimielisyyttä ja suositukset vaihtelevat välillä 75-325 mg. Tutkimuksissa on käytetty annoksia 50-1 500 mg. Saattaa olla, että verihiutaleiden kasautumisen vaikuttavaan estoon tarvittava aspiriiniannos vaihtelee yksilöllisesti.

Antti Muuronen

Aspirin 100 år, gammal är ändå äldst

Aspirin är ett gammalt läkemedel. Grekerna använde bark och blad från sälg redan för ett par tusen år sedan vid behandling av smärta och feber utan att känna till det huvudsakliga verksamma ämnet, salicylsyra. Utvecklingen för hundra år sedan av salicylsyra till acetylsalicylsyra och ett verksamt antiinflammatoriskt smärtstillande medel inleddes av en slump. Femtio år senare konstaterades att aspirin hämmar bildningen av tromboxan och därmed trombocytaggregation. År 1950 prövades medlet i syfte att förhindra trombos i kranskärl och vid behandling av TIA, övergående blodtomhetstillstånd i hjärnan. Churchill torde ha varit den bäst kända användaren i introduktionsskedet och sin livsstil till trots levde han till 90 år. Vid sekundärprevention av blodpropp i hjärnan påvisades effekten av läkemedlet i en stor kanadensisk studie år 1978. Oenighet råder om dosen och rekommendationerna varierar mellan 75 mg och 325 mg. I utförda undersökningar har doser på 50-1500 mg använts. Det är möjligt att den aspirindos som behövs för förhindra att trombocyter samman-klumpas varierar individuellt.

Antti Muuronen

Soininvaara puhuu vihdoinkin asiaa

Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara kirjoitti viikonvaihteessa kolumnissaan Etelä-Suomen Sanomissa, että sairaanhoidon on aika saada takaisin edes osa siltä kymmenen viime vuoden aikana viedyistä 20 miljardista markasta. Kannanottoa, vaikka se on toki lausuttu ennenkin, on pidettävä hyvänä vähintäänkin siitä syystä, että nyt sen sanoo istuva ministeri.

Taito Pekkarinen

Tuplaonni kohtaa yhä useampaa suomalaisperhettä Kaksosraskauksissa pitäisi pystyä erottamaan uhkaavat riskit epätodennäköisistä

Keinohedelmöityshoidot ovat lisänneet 1990-luvulla monisikiöisten raskauksien määrää. Tuplaonneen sisältyvät myös moninkertaiset riskit. Nyt keskustellaankin siitä, miten riskit ennakoidaan sekä siitä, missä vaikeimmat ja harvinaisimmat kompilikaatiot hoidetaan.

Ulla Järvi

Feto-fetaali-transfuusioon kehitteillä lupaava hoitomuoto

Noin 30 prosenttia kaksosista jakaa saman istukan, mikä voi aiheuttaa ongelmia sikiöiden hyvinvoinnille.

Ulla Järvi

Lääkäriliitto huolissaan: Nykyinen neuvottelu- järjestelmä ontuu

Suomen Lääkäriliitto on huolissaan siitä, että nykyinen neuvottelujärjestelmä ontuu. Lääkärilakon pitkittyminen on oire neuvottelujärjestelmän toimimattomuudesta. Tämä saattaa johtaa paikallisten sopimusten yleistymiseen.

Mika Vehkasaari