Sikiön oikeusturva Sikiön itsenäiset oikeudet vai raskaana olevan naisen oikeusturva sikiön hyvinvoinnin oikeudellisena perustana?

Ihminen tulee perusoikeuksien täysimääräiseksi haltijaksi syntymänsä hetkellä. Sikiöön ei tosin saa kohdistaa ihmisarvoa loukkaavia toimenpiteitä, mutta sillä ei vastasyntyneen lapsen tavoin ole perusoikeutta hengen, terveyden tai koskemattomuuden suojaan. Siksi raskaana olevan naiseen ei voida hänen perusoikeuksiaan loukkaamatta kohdistaa pakkotoimia sikiön arvioidun edun nimissä. Huolehtimalla siitä, että raskaana olevalle naiselle tarjotaan hyvät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, turvataan sekä sikiön että raskaana olevan naisen oikeudet. Avainasemassa ovat päihdehuollon ja mielenterveystyön palvelujen saatavuus ja laatu.

Marita Liljeström

Lahtelaista sairaala-arkkitehtuuria

Päijät-Hämeen keskussairaala täytti 25 vuotta maaliskuun alussa. Merkkipäivää juhlittiin muun muassa lahtelaista sairaala-arkkitehtuuria käsittelevällä näyttelyllä. Oheinen artikkeli on lyhennelmä näyttelytekstistä.

Riitta Niskanen, Raimo Niskanen

Uudenlaista kehitysyhteistyötä: IMCI-ohjelman ensiaskeleet Laosissa

Laosin suuriin imeväis- ja lapsikuolleisuuslukuihin yritetään puuttua auttamalla maan terveydenhuolto jaloilleen. WHO:n ja Unicefin lanseeraama Integrated Management of Childhood Illness eli IMCI-strategia korostaa hoitotason laadullista kehittämistä, peruslääkkeiden saatavuutta ja lääkkeiden järkiperäisen käytön lisäämistä. Jos ohjelma onnistuu tavoitteissaan, asukkaat saadaan luottamaan viralliseen terveydenhuoltoon ja sairastuneet lapset tuodaan suoraan klinikoille perinteisten hoitokeinojen tai kyläapteekkien kokeilemisen sijasta.

Seppo Suomela

Farmakologian ja toksikologian uudistunut oppikirja

Kirja on uusi painos jo perinteikkäästä farmakologian ja toksikologian oppikirjasta, jonka ensimmäinen painos ilmestyi 24 vuotta sitten. Vaikka sisällössä on vuosien mittaan tapahtunut paljon muutoksia, tunnistaa kirjan helposti painoasusta. Leveä reunamarginaali, reunassa olevat avainsanat ja selkeä otsikointi ovat tulleet tutuiksi jo ensimmäisessä painoksessa. Edellisessä painoksessa otettiin käyttöön ns. tietoruudut, joissa kuvan kera käsitellään keskeisiä asioita. Nämä osoittautuivat suosituiksi, ja uudessa painoksessa näitä on lisätty. Uusissa tietoruuduissa käsitellään ajankohtaisia aiheita, kuten erektiohäiriöiden lääkehoitoa, apoptoosia, lihavuutta ja antisense-lääkkeitä. Yhdessä nämä painoasuun liittyvät seikat helpottavat kirjan lukua, kokonaisuuksien hahmottamista ja tiedon löytämistä.

Pekka Rauhala

Maksadiagnostiikan viidakossa

Maksapatologiaa käsitteleviä kirjoja on kahta tyyppiä: pääasiallisesti tekstiä sisältäviä, joissa on runsas kuvitus sekä kuva-atlaksia. Nyt arvosteltavana oleva kirja edustaa atlas-tyyppistä teosta, jossa tekstiä on verrattain vähän. Tämän tyyppinen aikaisempi, mielestäni varsinkin aloittelijalle sopiva kirja on H. Puolsenin ja P. Christoffersenin kirjoittama, Munksgaardin kustantama kirja vuodelta 1979.

Judit Mäkinen

Vilkaisu: Kun työpaikalla on väkivallan uhka

Opaskirja kertoo työpaikalla esiintyvien väkivaltatilanteiden kartoituksesta ja hallinnasta. Työväkivalta on viime vuosina lisääntynyt, ja varsinkin yksinäisissä työpisteissä monet tuntevat olonsa turvattomaksi. Jokaisen työntekijän tulisi tietää miten toimia jos asiakas, potilas tai työtoveri käyttää väkivaltaa tai uhkailee sillä.

Vilkaisu: Kaikki kävelystä

Kävely on suomalaisten suosituin liikuntamuoto, joka soveltuu eri muodoissaan lähes kaikille. Kävelyn mekaniikkaa, energiankulutusta, terveysvaikutuksia, harrastusmuotoja jne. käsittelevä kirja kertoo perusteellisesti lähes kaiken kävelystä. Kirjassa on mm. harvemmin nähdyt kaavat perusaineenvaihdunnan energiankulutuksen laskemiseksi sekä eri liikuntalajien aikaansaaman kulutuksen arvioimiseksi. Kävelyn eri vaiheista ja kuntokävelijän venyttelyliikkeistä on selkeät värikuvat.

Tuliko sairauskertomuksesta valvontakertomus?

Luin uusimman terveydenhuoltoa koskevan asetuksen sosiaali- ja terveysministeriön Kuntatiedotteesta: Asetus potilasasiakirjojen laatimisesta sekä niiden ja muun hoitoon liittyvän materiaalin säilyttämisestä (99/01). Lukukokemus herätti hämmentyneitä kysymyksiä. Onko terveydenhuolto vieraantumassa perustehtävästään?

Kari Pylkkänen

Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara eduskunnassa: Lääkärilakon venyminen erittäin valitettavaa

Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara (vihr) sanoi eduskunnassa hallituksen kyselytunnilla 3. toukokuuta, että lääkärilakon venyminen on hänen mielestään erittäin valitettavaa. Hän totesi myös, että ministeriöllä on erittäin vähän mahdollisuuksia vaikuttaa asiaan.

Mika Vehkasaari

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän vpj. Marjatta Stenius-Kaukonen: Hallituksen osallistuttava lääkärilakon lopettamiseen lisärahoituksella

Hallituksen on osoitettava terveydenhuoltoon lisärahoitusta, jotta lääkärilakkoon saadaan pikaisesti neuvottelutulos. Vaikka potilasturvallisuus ei ole välittömästi vaarantunut, on hoidon siirtyminen potilaiden terveydelle suuri uhka. Jotta lopulliset seuraukset eivät koidu potilaille liian raskaiksi, on hallituksen tarjottava välittäjän kättä, jossa ei saa olla keppi vaan kukkaro, vaatii hallituspuolue Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Marjatta Stenius-Kaukonen.

Mika Vehkasaari