Mielenterveystyön tila arvioitava selvitysryhmässä

Suomen mielenterveystyön nykytilannetta arvioimaan pitäisi asettaa selvitysryhmä, katsoo Suomen Psykiatriyhdistys peruspalveluministeri Osmo Soininvaaralle jättämässään kannanotossa.

Keuhkoahtaumataudin sairaalahoitoaika ei enää lyhene

Keuhkoahtaumataudin kansallinen hoito-ohjelma on alkutaipaleellaan. Tästä taudista aiheutuneen sairaalakäytön kehityssuunnan perusteella voidaan jo todeta, ettei ohjelma ehkä onnistu niin hyvin kuin vastaava kansallinen astmaohjelma. Keuhkoahtaumataudin sairaalahoitoajan lyhentyminen on pysähtynyt. Tämän sairauden tutkimukseen onkin panostettava, ja sairaalaa korvaavia hoitomuotoja kehitettävä, mikäli taudista aiheutuneiden kustannusten nousua aiotaan hillitä suurten ikäluokkien tullessa eläkeikään.

Olli Säynäjäkangas, Tuili Tuuponen, Tuija Kinnunen, Timo Keistinen

Miehen sterilisaatio veitsettömällä ja perinteisellä menetelmällä

Loppukesästä 1995 alkaen Turun yliopistollisen keskussairaalan synnytys- ja naistentautien klinikka on tarjonnut sterilisaatiomahdollisuutta myös miehille. TYKS:n naistenklinikassa otettiin ensimmäisenä Suomessa käyttöön miehen sterilisaation eli vasektomian yhteydessä ns. veitsetön toimenpidemenetelmä. Kokemukset tästä menetelmästä ovat olleet rohkaisevia: postoperatiiviset hematoomat ja kivut ovat olleet vähäisempiä kuin perinteisellä menetelmällä tehdyissä vasektomioissa.

Mika Rantala, Vesa Nikkanen, Antero Konttila, Béatrice Ewalds-Kvist

Skitsofrenian diagnoosi ja varhaistunnistaminen

Skitsofrenian diagnostiset kriteerit ovat vakiintuneet nykyisten luokittelujärjestelmien ansiosta. Oirekuvan ja sairaudenkulun monimuotoisuus vaikeuttavat kuitenkin skitsofrenian tunnistamista, ja usein hoidon aloitus viivästyy. Ennen ensimmäistä psykoosivaihetta ilmeneviä psyykkisiä oireita kutsutaan ennakkovaiheen oireiksi. Varhaistunnistusohjelmien avulla pyritään ennakko-oireiden tunnistamiseen ja aikaiseen hoitoon. Tavoitteena on myös ehkäistä osa uusista skitsofreniatapauksista.

Olli Kampman

Liittyvätkö lahjakkuus ja mielenterveyshäiriö toisiinsa?

Kansanviisaus väittää liian viisauden olevan pahaksi ja hulluuden ja nerouden kulkevan käsi kädessä. Tieteellisesti lahjakkuuden ja psyykkisen haavoittuvuuden yhteys on paljolti ratkaisematta. Julkaisuissa on kuvattu lukuisia lahjakkaita henkilöitä, joilla on mielenterveyshäiriö, useimmiten mielialahäiriö mutta myös skitsofrenia tai persoonallisuushäiriö. Teoreettisesti tämä yhteys voidaan ymmärtää keskushermoston kehityksen eräänä ulottuvuutena tai poikkeavuuteen liittyvän hyödyn perusteella. Lahjakkaan henkilön psykopatologia voi joskus edistää taiteellisia, poliittisia tai uskonnollisia saavutuksia.

Matti Isohanni, Irene Isohanni

Lyhyesti: Pitääkö kohtuullinen alkoholinkäyttö lääkärin loitolla hillitsemällä tulehdusreaktiota?

Kohtuullisen alkoholinkäytön tiedetään vähentävän sydän- ja verisuonitautikuolleisuutta, mutta myönteisen vaikutuksen syy on epäselvä. Saksalaiset kollegat löysivät mahdollisen uuden vaikutusmekanismin tutkiessaan erilaisia inflammaatiota kuvaavia mittareita laajassa väestöotoksessa. He huomasivat CRP:n ja alkoholinkulutuksen välillä selkeän U:n muotoisen yhteyden, siten että matalimmat CRP-arvot mitattiin henkilöiltä, joiden päivittäinen alkoholinkulutus oli 20-40 g. Samanlainen U-käyrä havaittiin myös eräiden muiden tulehdusreaktiota kuvaavien mittareiden suhteen.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Rotan lisäkiveksessä bakteereita tappava peptidi

Kiinalainen tutkijaryhmä on löytänyt rotan lisäkiveksestä antimikrobista peptidiä koodaavan geenin. Geenin tuote muistuttaa beetadefensiinejä, joita on aiemmin löydetty muualta elimistöstä. Lisäkiveksen solut estivät tehokkaasti E. colin kasvua. Kun mukaan lisättiin peptidin geenin toiminnan estävää antisense-oligonukleotidia, antimikrobinen teho hävisi. Näin peptidin tehon osoittaminen ei jäänyt vain geneettisten näyttöjen varaan. Bakteerien kurissapitämisen lisäksi peptidi ohjaa ja suojaa siittiöiden kypsymistä ja varastointia. Sokkeloinen lisäkives on infektioaltis paikka, ja sen suojaaminen erityismekanismein on varmasti tarpeen.

Matti Viljanen

Glukosamiinisulfaatti nivelrikkolääkkeenä

Ainoa käytössä oleva lääkehoito nivelrikkoon ovat tulehduskipulääkkeet. Nivelrikon patofysiologiaan vaikuttavia lääkkeitä on haettu pitkään, ja nyt näyttää siltä, että rustokomponentin glukosamiinin sulfaattisuola voisi olla ensimmäinen.

Robert Paul

Alkion hermosoluja Parkinsonin taudin hoitoon

1990-luvulla on tehty alustavia hoitokokeiluja alkion dopamiinia tuottavien solujen siirrosta Parkinsonin tautia sairastavan potilaan aivoihin. Näissä kokeissa on havaittu solujen pystyvän toimimaan siirron jälkeen ja viitteitä potilaalle edullisesta vaikutuksesta on myös ilmennyt. Asian varmentamiseksi tehtiin satunnaistettu, mahdollisimman sokkoutettu tutkimus 40:lle vaikeaa parkinsonismia sairastavalle potilaalle.

Pertti Kirkinen

Botulinumtoksiini A - uutta toivoa kainalohikoilijoille

Primaariseen aksillaariseen hyperhidroosiin ei ole hikirauhasten poistoa lukuun ottamatta kunnollista hoitoa. Alumiinikloridi ärsyttää, iontoforeesi on hankala, antikolinergeillä ja beetasalpaajilla on haittavaikutuksia. Botulinumtoksiini A kuulostaa pahalta, mutta intradermaalisesti pieninä annoksina annettuna tämä superasetyylikoliinisalpaaja näyttää tuovan uutta toivoa kainalohikoilijoille.

Robert Paul