Pääkirjoitus (SLL 13/2001): Mitä diabetes maksaa?
Tässä numerossa julkaistaan yhteenveto laajasta suomalaisesta tutkimuksesta, jossa on selvitetty yksityiskohtaisesti Helsingissä asuvien diabeetikkojen ja heidän verrokkiensa terveyspalvelujen käyttöä ja hoidon kustannuksia vuoden ajalta. Tutkimuksen tekijä, LT Tero Kangas, on jo väitöskirjassaan käsitellyt aihetta, mutta vasta tämä tutkimus luo kokonaisvaltaisen kuvan niin tyypin 1 kuin tyypin 2 diabetesta sairastavien hoitokäytännöistä ja erityisesti hoidon kustannuksista. Tulosten mukaan vuonna 1997 diabeteksen hoidosta koituneet kustannukset olivat yhteensä noin 580 miljoonaa markkaa, joka vastaa Helsingin kaupungin terveydenhuollon budjetista 12–17 %:n osuutta laskuperusteista riippuen. Tyypin 1 diabetesta sairastavien suorat hoitokustannukset olivat noin nelinkertaiset ja tyypin 2 diabetesta sairastavien yli kaksinkertaiset samanikäisiin verrokkeihin nähden. Selvästi merkittävin kustannuserä koitui diabetekseen liittyvien komplikaatioiden hoidosta. Vain kolmanneksella diabeetikoista oli komplikaatioita, mutta niiden hoitamiseen kului 90 % diabeteksen aiheuttamista lisäkustannuksista.
