Selvitysmies Martti Kekomäki: EVO-rahaa palvelujen tutkimukseen ja rahankäyttö läpinäkyväksi

Suomessa tiedetään kovin vähän siitä, miten ja miksi suomalaisia potilaita hoidetaan niin kuin hoidetaan.

Ulla Järvi

Reuman yhdistelmähoito selvästi tehokkaampi kuin yksittäinen reumalääkitys

Suomalaisista noin 0,8 % sairastaa nivelreumaa, ja uusia potilaita tulee liki 2 000 vuodessa. Keskimääräinen sairastumisikä on noin 55-57 vuotta. Nivelreuman hoitotulokset ovat parantuneet selvästi nykyisen aktiivisen hoitolinjan aikana. Yhdistelmähoito, varsinkin varhain aloitettuna, on tehokkaampi kuin yksittäinen reumalääkitys.

Ulla Toikkanen

Katumuspilleri käsikauppaan Ruotsissa huhtikuussa

Ruotsin lääkelaitos, Läkemedelsverket, siirtää katumuspillerin reseptittömään myyntiin huhtikuun toisena päivänä. Näin halutaan parantaa ei-toivottujen raskauksien ehkäisyä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Tampereen lääkäripäivät 22.-24.3. 2001: Ylpön kannu Jaakko Perheentuvalle

Tampereen lääkäripäivien Ylpön kannun saaja on Helsingin yliopiston lastentautiopin emeritusprofessori Jaakko Pentti Perheentupa. Helsingin yliopistollisen keskussairaalan Lasten ja nuorten sairaalan entinen johtava ylilääkäri jäi eläkkeelle vuonna 1999.

Merja Koivuniemi

Lääkärilakon vaikutuksesta sovittu dekaanien kanssa

Erikoislääkärikoulutusta ja perusterveydenhuollon lisäkoulutusta koskevien määräysten mukaan kuhunkin erikoistumisvuoteen voi sisältyä sairaudesta tai muusta pätevästä syystä pidetystä virkavapaudesta johtuvaa poissaoloa yksi kuukausi ilman, että erikoistuminen pitkittyy.

Lääkityksen, potilaan ja lääkärin ominaisuuksien vaikutus lipidihoidon tavoitteiden saavuttamiseen

Lipidilääkitys aloitetaan nykyään herkemmin kuin ennen, mutta useiden tutkimusten mukaan lääkitystä saavien potilaiden lipidiarvot eivät silti ole tavoitetasolla. Tässä tutkimuksessa analysoitiin lipidihoidon tavoitteiden saavuttamista selittäviä, potilaaseen, lääkäriin ja annettuun hoitoon liittyviä tekijöitä 676 avohoitopotilaan aineistossa. Potilaat olivat todennäköisesti valikoituneita ja keskimääräistä paremmassa hoidossa, mutta silti vain noin puolet oli hoitotavoitteessa huolimatta vakiintuneesta lääkehoidosta. Lipiditavoitteet saavutetaan parhaiten, kun sekä potilas että lääkäri ovat aktiivisia ja lääkeannokset säädetään vasteen mukaan.

Timo Strandberg, Hannu Vanhanen

Varusmiesten tupakointi, suunuuskan ja alkoholin käyttö 1990-luvun lopulla

Varusmiespalveluksen aloittaneiden miesten tupakointi väheni ja täysin tupakoimattomien osuus lisääntyi vuodesta 1996 vuoteen 1998. Tupakoimattomat olivat useimmin kotoisin pienistä kaupungeista ja heillä oli enemmän koulutusta kuin tupakoivilla varusmiehillä. Myös varusmiesten suunuuskan käyttö väheni, vaikka erot kotipaikan sijainnin mukaan olivat melko suuret. Alkoholin käyttö lähes kaksinkertaistui seuranta-aikana, mutta humalahakuisen juomisen tiheys säilyi ennallaan. Tutkijat arvelevat, että kyse saattaisi olla yleiseurooppalaisesta suuntauksesta, johon liittyy taajempi alkoholin käyttö ilman täyttä humalaa.

Sinikka Äijänseppä, Vesa Jormanainen, Timo Sahi

Kehitysvammaisen dementia

Kehitysvammaisilla esiintyy dementiaa huomattavasti aikaisemmin ja enemmän kuin väestöllä keskimäärin. Esim. Downin oireyhtymässä voidaan havaita Alzheimerin taudin kaltaisia aivomuutoksia jo 30-vuotiailla. Dementian oireiden tunnistamista ja sen esiintyvyyttä arvioivaa testaamista vaikeuttavat kehitysvammaisten suorituskyvyn suuret vaihtelut. Kehitysvammaisuuden erityisasiantuntijuus on Suomessa viime vuosiin asti kertynyt erityishuoltopiirien kuntayhtymiin. Avohuollossa kehitysvammaisten tarvitsemia tutkimuksia ja kuntoutusta toteutetaan asuinkunnan peruspalveluissa, joissa tulisi myös arvioida kehitysvammaisuutta moniammatillisesti ja tunnistaa kehitysvammaisen dementia.

Pekka Mölsä

Halstedista nykypäivään - rintasyövän prognostisista tekijöistä prediktiivisiin tekijöihin

Tutkimustyö syövän ennusteeseen vaikuttavien tekijöiden löytämiseksi on johtanut hoitovastetta ennakoivien, prediktiivisten tekijöiden löytämiseen. Ne ovat lisänneet ymmärtämystämme kasvaimen kasvusta ja leviämisestä, ja niillä on yhä tärkeämpi merkitys myös hoitoratkaisuja tehtäessä. Naisten yleisimmän syövän, rintasyövän, prognostiset ja prediktiiviset tekijät ovat kliinisen onkologian tärkeimpiä haasteita.

Guillermo Blanco

Liikenteen ja energiantuotannon päästöt ja terveys

Vastoin 1980-luvun optimistisia käsityksiä ilmansaasteiden terveysvaikutuksista ei ole päästy eroon merkittävistä ilmansuojelutoimista huolimatta. 1990-luvulla julkaistut väestötutkimukset ovat muuttaneet arvioita perusteellisesti, ja pienet hiukkaset, typen oksidit ja otsoni nähdään merkittäviksi kansanterveydellisiksi ympäristötekijöiksi. Sen lisäksi ilmastonmuutos voi tuoda vaikeasti ennustettavia vaikutuksia myös terveyteen.

Jouko Tuomisto