KT kehottaa kuntia palkitsemaan hyvistä työsuorituksista

Hän kannustaa kuntia ja kuntayhtymiä varautumaan tuleviin vuosiin palkkaamalla riittävän ajoissa lisätyövoimaa.

NLY:n valtuuskunta: Nykyisilläkin koulutusmäärillä opetusryhmät olleet liian suuria

– Nykyisilläkin koulutusmäärillä opetusryhmät ovat olleet liian suuria. Potilaiden hoidon laadun ja lääketieteen opiskelijoiden tehokkaan oppimisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että opetusryhmät ovat riittävän pieniä. Tämän vuoksi yliopistoille on ehdottomasti taattava lisääntyneen opiskelijamäärän mukaiset henkilökunta- ja tilaresurssit, todetaan NLY:n julkilausumassa.

Perusterveydenhuollon lääkärin ammatti-identiteetti muuttumassa – pakosta? (pääkirj. 17/2002)

Kansanterveyslailla luodun järjestelmän ydintä, eli terveyskeskusjärjestelmää, vastaan ei syntynyt merkittävää kapinointia. Järjestelmän työvoimatarpeita varten perustettiin – kummankin kohdalla omat synnytyskivut läpikäyden – kaksi uutta lääketieteellistä tiedekuntaa. Aikaan kuului yleinen, matkansa varrella vasemmistolaista väriä ottanut opiskelijaradikalismi, joka lääketieteen opinahjoissa sublimoitui opiskelijoiden vahvaksi innostumiseksi perusterveydenhuollon problematiikasta. Nämä ihanteet painottuivat uusien tiedekuntien koulutusohjelmissa. Myös vanhojen konservatiivisempien tiedekuntien opetusuudistusten painotukset vetivät samaan suuntaan.

Hallitus kirjasi tulevaisuusprojektin optiot

Maan hallitus teki 11.4.2002 terveydenhuollon toimivuuden turvaamisesta periaatepäätöksen, johon kiteytyvät terveydenhuollon tulevaisuusprojektin ydintulokset. Periaatepäätöksessä kirjoitetaan ulos kehittämislinjaukset, joihin maan poliittinen johto ilmoittaa sitoutuvansa. Kaikki muu asiasta kirjoitettu tai puhuttu on enemmän tai vähemmän kepeää tämän päätöksen valmistelumateriaalia.

Taito Pekkarinen

Regeringen skrev ut framtidsprojektets optioner

Landets regering fattade 11.4.2002 ett principbeslut om tryggandet av en fungerande hälso- och sjukvård. Här sammanfattas de viktigaste resultaten av framtidsprojektet. De utvecklingslinjer som landets politiska ledning meddelar att man förbinder sig till, har skrivits ut i principbeslutet. Allt annat som skrivits eller sagts i frågan är mera eller mindre lätt beredningsmaterial för detta beslut.

Taito Pekkarinen

Lääkemarkkinoinnin keinot kovenemassa? Valvontakuntaan tullut tänä vuonna jo useita valituksia

Kilpailijasta kerrotaan huonot puolet, omasta tuotteesta ne taas jätetään kokonaan kertomatta. Lääkäri marssi ulos lääke-esittelystä.

Ulla Järvi

Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtaja Jarmo Lehtonen: Ylilyönnit harmillisia, mutta opettavaisia

- Valitettavasti markkinoinin ylilyöntejä ja epäasiallisuuksia aina silloin tällöin tapahtuu. Voisi sanoakin, että ne ovat opettavaisiakin; kohun jälkeen palataan taas ruotuun ja ollaan entistäkin varovaisempia, sanoo Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtaja Jarmo Lehtonen.

Otetaanko lääkkeet ohjeiden mukaan?

Lääkärin antamat ohjeet ja lääkityksen tarpeellisuuden korostaminen ovat pitkäaikaispotilaille tärkeä hoitomotivaation tuki. Suuri merkitys on myös sillä, että potilas tietää säännöllisen lääkityksen hyödylliseksi, vaikka olisi toistaiseksi oireeton. Tässä auttavat esimerkiksi toistetut mittaukset.

Opioidiriippuvaisten hoitoonpääsy helpottuu

Opioidiriippuvaisten hoidontarve voidaan arvioida ja lääkkeellinen hoito aloittaa ja toteuttaa tietyin edellytyksin myös aluesairaaloissa, terveyskeskuksissa ja päihdehuollon yksiköissä. Tähän asti ne ovat voineet huolehtia vain jatkohoidosta. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut asiasta asetuksen, joka tulee voimaan toukokuun ensimmäisenä päivänä.

Kumpi on sairaampi, potilas vai sairaalalääkäri?

Näin kysyy tuore Annals of Internal Medicine -lehti (5. maaliskuuta, 2002) neljässä artikkelissaan. Alkuperäistutkimuksen mukaan jopa kolme neljästä sisätautialan sairaalalääkäristä oireili siten, että loppuunpalamisen kriteerit täyttyivät. Tämä heijastui potilastyöhön laiminlyönteinä, jotka eivät johtuneet tietämättömyydestä tai kokemattomuudesta. Kaikkiin USA:n sisätautien koulutusohjelmiin kuuluviin sairaalalääkäreihin kohdistuneessa selvityksessä kolmannes vastanneista erikoistuvista sisätautilääkäreistä kärsi depressiosta, neljännes koki menettäneensä humaanin otteen potilaisiinsa ja yli puolet oli katkeroitunut kyynisiksi erikoistumisen aikana. Lehden pääkirjoitukset pitävät sairaalalääkäritautia malignina epidemiana. Lääkkeeksi toisessa pääkirjoituksessa ehdotetaan arvojen syvällistä pohdintaa, oikeanlaista itsekkyyttä ja lämpimämpää huolenpitoa nuorista lääkäreistä. Jälkimmäinen pääkirjoitus pohtii koulutusohjelmien keventämistä realistisemmiksi, kouluttajien vastuuta ja erilaisia taloudellisia keinoja helpottaa erikoistuvien lääkärien velkataakkaa. Parantamisen oleellinen lähtökohta tässäkin epidemiassa on taudin varhainen tunnistaminen, tutkitut ja tepsivät hoitotoimet ja empaattinen suhde potilaaseen - sairaalalääkäriin.

Pekka Leinonen