Akneen isotretinoiinia vain kirjallisella suostumuksella

Isotretinoiini (Suomessa Roaccutane) on voimakastehoinen aknelääke, jonka käyttöön liittyy hankalia haittavaikutuksia. Vastuukysymysten selkiyttämiseksi on Yhdysvaltojen lääkevalvontaviranomainen (Food and Drug Administration, FDA) yhdessä lääkkeen valmistajan (Hoffmann-La Roche) kanssa kehittänyt kirjallisen sopimusmallin. Sen allekirjoittavat potilas ja hoitava lääkäri ennen hoidon aloitusta. Lapsipotilaan kyseessä ollessa allekirjoituksen antaa hänen vanhempansa tai laillinen edustajansa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Terveystaloustieteilijät painottavat: Kustannusvaikuttavuus-tutkimuksessa riittää edelleen työsarkaa

Terveystaloustiede rantautui Suomeen 1970-luvun loppupuolella, jolloin ensimmäiset suomalaiset tutkijat tulivat takaisin kotimaahan opiskeltuaan alaa Englannissa. Terveystaloustieteellistä tutkimusta on tehty sen jälkeen maassamme paljon, mutta tutkijoiden ääntä ei ole välttämättä kuultu riittävästi sosiaali- ja terveysalan päätöksenteossa. Tutkimus on Suomessa painottunut terveyspoliittisesti keskeisille alueille kuten terveyspalvelujen käyttöön, voimavarojen jakoon ja taloudelliseen arviointiin. Terveystaloustieteelliselle tutkimukselle riittää runsaasti haasteita tulevaisuudessa: niitä ovat mm. vanhusten hoidon rahoitus, kasvavat mielenterveys- ja päihdeongelmat, terveydenhuollon uudet menetelmät, priorisointi sekä yksityistäminen.

Ulla Toikkanen

Diabeetikoiden ja verrokkien terveyspalvelujen käyttö ja kustannukset Helsingissä

Diabeetikot muodostavat huonosti hoidettuina pienen, mutta kalliin terveyspalvelujen suurkuluttajaryhmän. Tässä verrokkikontrolloidussa tutkimuksessa valtaosa diabeetikkojen hoidon kustannuksista aiheutui tyypin 2 diabeteksen ja erityisesti sen komplikaatioiden hoidosta. Diabeteksesta aiheutuneena kustannuslisänä laskettuna komplisoitunutta tyypin 2 diabetesta sairastavien hoito tuli yli 24 kertaa komplisoitumatonta tautia sairastavien hoitoa kalliimmaksi ja tyypin 1 diabeteksessa lähes 12 kertaa kalliimmaksi. Tehostetulla diabeteksen hoidolla voitaisiin saavuttaa huomattavia kustannussäästöjä.

Tero Kangas

Mitä vaikuttaa siirtyminen röntgenfilmiarkistoinnista digitaaliarkistointiin

Siirtyminen röntgenfilmiarkistoinnista digitaaliarkistointiin vähentää kustannuksia. Röntgenfilmit ja filmien kehittämiseen tarvittavat kemikaalit ovat kalliita. Myös työajan säästö on huomattava, kun kuvia ei enää tarvitse etsiä arkistoista ja kuljettaa hoitopisteeseen. Itäsuomalaisissa sairaaloissa tutkittiin radiologisten osastojen tuotantoprosessimallia, jonka tavoitteena on vähitellen päästä eroon filmeistä kuvantamistutkimuksissa ja siirtyä kokonaan sähköiseen järjestelmään. Digitaaliseen arkistointiin siirtyminen edellyttää huolellista arviointia nykyjärjestelmän ja uuden toimintamallin hyvistä ja huonoista puolista.

Hilkka-Helena Vesala, Harri Sintonen, Matti Mattila, Seppo Soimakallio

Kun lääkäri sairastaa Mahdollisuus parempaan myötäelämiseen

Lääkärin ammattiura vaikuttaa siihen, miten hän toimii itse sairastuessaan. Näitä kokemuksia voidaan käyttää hyväksi lääkärien täydennys- ja jatkokoulutuksessa. Miten sitten on? Miten lääkärinä oleminen vaikuttaa käsityksiimme terveydestä ja sairaudesta? Käytännön lääkärinä esitän asian potilaskertomuksen muodossa.

Thomas Ripke

Muuttiko kolme vuosikymmentä mitään?

Vuonna 1974 ilmestyi Ted Nelsonin kirja Computer Lib. Koneet ovat noista ajoista muuttuneet täysin, yllättävän monet asiat tuntuvat kuitenkin tutuilta.

Erkki Karjalainen

Urheilulääketiede -nimistä lääketieteen erikoisalaa ei ole

Korjaus ja vastine kirurgian professori Juhani Ahosen Lääkärilehdessä 11/2001 (s. 1313) esittämään kannanottoon

Urho Kujala

Ketkä käyvät yksityislääkärissä?

Vastine tutkijoiden Timo Klaukan ja Timo Maljasen artikkeliin Suomen lääkärilehdessä 8/2001

Merja Laine

Kommentti Merja Laineen kirjoitukseen

Kiitoksemme Merja Laineelle siitä, että hän oli jaksanut lukea kirjoituksemme aina viimeistä kappaletta myöten ja vielä kommentoidakin sitä. Vilpittömästä yrityksestämme huolimatta kyseinen kappale näyttää olevan kirjoitettu siten, että sen voi ymmärtää toisin kuin tarkoitimme. Tekstissä korostimme sitä, että tekemässämme karkeassa vertailussa on kyse nimenomaan ja ainoastaan ns. yhteiskunnalle aiheutuvista kustannuksista käynnin suuntautuessa joko yksityislääkärille tai terveyskeskukseen.

Timo Klaukka, Timo Maljanen

Lääkärilakko ja julkisuus

Lääkärilakko on jo periaatteessa suuri mediatapahtuma, sillä akateeminen ja korkeasti koulutettu ammattikunta ei usein lakkoile. Liittomme historiassa tämä on toinen kerta. Aivan oma julkisuusarvo tällä lakolla on, koska kaikki muut järjestöt ovat joko hyväksyneet TUPO:n tai ainakin taipuneet sen mukaisiin palkankorotuksiin seuraavaksi kahdeksi vuodeksi. Vaikka Lääkäriliitto irtisanoutui TUPO:sta jo viime vuonna, on KT koko ajan kertonut sitoutuneensa siihen. Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara on ollut kovin huolissaan terveydenhuollon toimintaedellytyksistä jo pitkään, ja lääkärilakko vaikeuttaa hänen kunnianhimoisia ja hyviä uudistussuunnitelmiaan. Niinpä hän varmasti hieman pettyneenä antoi 21.3. haastattelun radiouutisille. Haastattelu uutisoitiin laajalti, ja lähetin sitä koskien Helsingin Sanomiin seuraavan kirjoituksen 22.3., jolloin lehdessä oli myös pääkirjoitus Soininvaaran haastattelun pohjalta. Kirjoitukseni julkaistiin 24.3.

Heikki Pälve