78607 osumaa

Ehdimmekö varautumaan poikkeusoloihin?

Bhopalin kaupungissa Intiassa tapahtui vuonna 1984 onnettomuus Union Carbide -yhtiön hyönteismyrkkyä valmistavassa tehtaassa. Suuri määrä ilmaa raskaampaa metyyli-isosyanaattikaasua pääsi vapaaksi tehtaan ylivuotoventtiilin kautta. Oli yö ja kaasu ajautui tuulen mukana läheiselle slummialueelle. Ihmiset heräsivät silmien, hengitysteiden ja ihon ärsytysoireisiin ja pakenivat joukolla tuuleen suuntaan kulkevaa kujaa pitkin kaasupilven sisällä. Silmien voimakas ärsytys aiheutti voimakkaan luomispasmin, eivätkä he nähneet, mihin pakenivat. Onnettomuudessa kuoli yli 2500 ihmistä, pysyvästi invalidisoitui ilmeisesti kymmeniä tuhansia.

Risto Koskinen

Tilaaja-tuottajamalli terveydenhuollon johtamisessa ja ohjauksessa

Turun kauppakorkeakoulun PK-Instituutti arvioi vuonna 2001 Turun kaupungin terveystoimen tilaaja-tuottajamallin toimivuutta. Tilaaja-tuottajamalli (Tiltu) on otettu kaupungin terveystoimessa käyttöön vaiheittain vuoden 1998 alusta lähtien. Tähän mennessä Tiltuun on siirtynyt terveystoimen tukipalvelut ja mielenterveyskeskus, jotka yhdessä vastaavat noin neljäsosaa terveysviraston omasta toiminnasta.

Jarna Heinonen, Vesa Partanen, Saara Taalas

Lääkäreiden terveystaloustieteellinen koulutus

Suomalaisista lääkäreistä vain harvat ovat saaneet terveystaloustieteellistä koulutusta. Kuitenkin käytännön lääkärin työtä tekevien on haluttu ottavan enemmän vastuuta myös terveydenhuollon kustannusten kasvamisesta tai kasvun hillitsemisestä. Tekemässämme kyselytutkimuksessa ilmeni, että lääkärien saama terveystaloustieteellinen koulutus oli melko vähäistä, mutta kiinnostusta kouluttautumiseen ilmaistiin runsaasti. Tietotason nostaminen onnistunee parhaiten järjestämällä lyhyitä, 1-2 päivää kestäviä kursseja ja integroimalla terveystaloustiede kliinisiin kursseihin niin perusopetuksessa kuin jatko- ja täydennyskoulutuksessa.

Risto Tuominen, Sanna Raappana

Taittovirhekirurgian puutteellinen hoitotulos potilasvahinkona

Taittovirheestä johtuvaa toiminnallista haittaa voidaan korjata sankalaseilla, piilolaseilla tai leikkauksella. Leikkaus ei ole välttämätön näkökyvyn takia ja sen hyväksyttävyys hoitokeinona perustuu siihen, että on lääketieteellisesti arvioiden mahdollista korjata taittovirhettä leikkauksella. Se, mitä hoitokeinoa kulloinkin käytetään, perustuu potilaan valintaan. Potilaan halutessa taittovirheen leikkaushoitoa odotukset hyvästä hoitotuloksesta ovat yleensä huomattavat. Kuten kaikkiin toimenpiteisiin, myös taittovirhekirurgiaan liittyy riski, että tavoiteltua hoitotulosta ei kokonaan saavuteta tai että hoito johtaa jopa lähtötilannetta huonompaan tulokseen. Tällöin potilas saattaa haluta paitsi hinnanalennusta toimenpiteen suorittajalta, myös vahingonkorvausta potilasvahinkolain perusteella.

Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

Väyläkartta virtuaalisen terveydenhuollon karikoihin

Tämä kirja on tietolähde niille, jotka ovat kiinnostuneet kehittämään ja parantamaan terveydenhuoltopalvelujen saatavuutta. Kirjoittajilla on sekä käytännön kokemusta että asiantuntemusta Internetpohjaisista terveydenhuoltopalveluista, telelääketieteen ja sähköisten terveydenhuoltoalan kehittämisprojekteista ja alan tutkimustyöstä. Toistaiseksi on terveydenhuollon ammattilaisilta puuttunut vielä perusteos, jossa kerrotaan mihin kaikkeen informaatioteknologiaa voidaan soveltaa ja mistä pitäisi aloittaa. Näin ollen terveydenhuollon hallinnossa tai ammatissa toimivat, telekommunikaatio- ja teknologia-asiantuntijat, opettajat ja opiskelijat voivat hyötyä kirjan tiedoista.

Kari Harno

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat