Mielenterveyspotilaiden turva-asuminen sairaalahoidon vaihtoehtona

Turva-asuminen antaa mahdollisuuden lyhytaikaiseen, asiakkaalle maksuttomaan kriisiasumiseen samoin kuin matalan kynnyksen ja vaivattoman tavan hakeutua avun piiriin ilman lähetettä ja jonotusta. Mielenterveyden keskusliitto toteuttaa vuosien 1998–2001 aikana turva-asumisen kehittämisprojektin Jyväskylässä, Mikkelissä, Rovaniemellä ja Vantaalla yhdessä terveydenhuollon, sosiaalitoimen ja sairaaloiden kanssa.

Juhlavuoden kirjoituskilpailuun osallistui 21 kirjoitusta

Kirjoitukset edustivat tyyliltään lähes kaikkea: runoja, novelleja, pakinatyylisiä tekstejä, kolumneja ja esseitä. Aiheina nousivat esiin mm. kiire, ahdistus, syntymä ja kuolema. Suosittuja teemoja olivat luonnollisesti myös kollegiaalisuus ja eettiset kysymykset.

Hallituksen kokous 15.11.2000: Uudet aluepäälliköt nimetty

Hallitus päätti nimetä lakkopäälliköksi Heikki Pärnäsen, jos syntyy työtaistelutilanne. Myös VES-tavoitteet olivat edelleen asialistalla.

Jonotalkoot TAYS:n lastenklinikassa

– Asiasta on erikseen keskusteltu klinikan lääkärien kanssa. Päätös talkoista tehtiin mielipidekartoituksen jälkeen, ja tähän on sitouduttu. Kyllä tämä kokonaistyöaikaa tietysti vähän lisää, toteaa lastenklinikan ylilääkäri Matti Salo. Poliklinikkakäyntien määrä lastenklinikassa on lisääntynyt lähes 18 % viiden viime vuoden aikana, uusien lähetteiden määrä yli 23 %. Talkoot alkoivat tällä viikolla ja jatkuvat toukokuuhun saakka.

Sprinklerit myös vanhusten suojaksi

– Palvelutalot on suunniteltu yleensä ihan normaalien asuntomääräysten mukaisesti, esimerkiksi poistumismahdollisuuksien suhteen. Silloin lähtökohtana on, että ihmiset pystyvät itse poistumaan asunnoistaan tulipalon syttyessä. Nyt palvelutaloissa kuitenkin asuu paljon niin huonokuntoisia ihmisiä, että järjestelmä ei toimi, jolloin koko turvallisuusjärjestelmä tavallaan romahtaa, sanoo Tampereen johtava palotarkastaja Seppo Männikkö. Hän toimii Maaningan palon tutkintalautakunnan varapuheenjohtajana. Männikkö muistuttaa, ettei esimerkiksi Maaningalla yksikään asukas tullut pois palavasta rakennuksesta täysin itsenäisesti.

Varusmiesten kunto on heikentynyt selvästi

Puolustusvoimien mukaan varusmiesten fyysinen kunto kohentuu palveluksen aikana lähes kymmenellä prosentilla. Pääesikunnan selvitysten mukaan varusmiesten lihaskunto paranee keskimäärin tyydyttävästä hyvään ja 12 minuutin juoksutestin tulos kohentuu 200–250 metrillä.

Palveluseteliä haluttaisiin kokeilla jo ensi vuonna

– Olemme keskustelleet asiasta ja todenneet, että kannattaa pohtia, onko kokeilun toteuttamiseen mahdollisuuksia. Mitään käytännön etenemistä asiassa ei kuitenkaan ole vielä tapahtunut, toteaa hallitusneuvos Pekka Järvinen. Kuntaliiton kokeilumallissa palveluseteliä käytettäisiin erikoissairaanhoidon jonojen purkamiseksi. Setelillä voisi hankkia tiettyjä, erikseen määriteltyjä hoitoja joko yksityiseltä tai julkiselta tuottajalta, myös toisen sairaanhoitopiirin alueelta.

Suomessa ei tiedetä, mitä narkomaaneille pitäisi tehdä Hoidetaanko huumeidenkäyttäjät kadulla vain korvessa?

Stakes arvioi Suomessa olevan noin 30 000 säännöllisesti huumeita käyttävää ihmistä ja perustaa arvionsa vuoden 1998 eri tilastoihin. Monet pitävät lukua raskaasti aliarvioituna. Oleellista ei kuitenkaan ole narkomaanien lukumäärä, vaan se, ettei heille ole riittävästi palveluita, ja niidenkin sisällöstä riidellään.

Ulla Järvi

Erikoistutkija Pekka Hakkarainen: Narkomaanin ainut ongelma ei ole huume

Stakes antaa viime viikolla julkistetussa raportissaan aika synkeän kuvan suomalaisen huumehoidon tilasta.

Ulla Järvi

YK:n AIDS-ohjelma hakee apua Venäjän epidemian hillitsemiseksi

HIV-tartuntojen määrä on Venäjällä kasvanut nopeasti. Virallista arviota 130 000:sta tartunnan saaneesta pidetään selvästi liian pienenä. Pietarissa vuonna 1999 tartunnan esiintyvyydeksi suonensisäisten huumeiden käyttäjien keskuudessa todettiin 12 %, mutta puoli vuotta myöhemmin se oli jo 19 %.